Merivoimien kehitysnäkymät

[Rannari]

TOW-hankinnan julkistus oli ajoitettu tarkkaan samaan päivään, kun julkistettiin, että Suomi hankkii Neuvostoliitosta PSTO82:a. Näin vuosikymmenien jälkeen tuo tuntuu aivan käsittämättömältä, mutta maailmantilanne oli erilainen!

Harpoon olisi ollut todellinen (sisä)poliittinen katastrofi, suomalaiskommunistit olisivat (Neuvostoliiton kannustamina) nostaneet aiheesta aivan järkyttävän metelin ja voi jopa olla, että hankinta olisi saatettu joutua perumaan. RBS-15 -hankinta ei sekään ollut mikään helppo, tuolloin tuli lukiolaisena jo seurattua maanpuolustukseen liittyvää uutisointia ja hankinnasta kirjoitettiin todella vaivihkaisesti.

Tasapaino oli tosiaan tärkeää. Ja sen varjolla oli sentään mahdollista hankkia MTO:t lännestä koska neukkuohjus oli jo käytössä. Tasapaino oli sitä että ainakin idästä piti ostaa jos kyseessä oli yhtään näkyvämpi sotimusväline. Nuo olivat muutenkin varsin säälittäviä aikoja tähän päivään verraten. Muistan mm. puolustusministeri Veikko Pihlajamäen tulossa Moskovasta ilmeisesti joskus 80-luvun puolivälissä. Asekauppasopimus oli taas kerran allekirjoitettu mutta julki ei voinut lausua että mitä oli tullut tilattua. " Olikohan tykistöä... niin ja taisi siellä olla ohjuksiakin" riitti tarkkuudeksi kun asiaa piti avata. Ajankohta huomioiden on tietysti mahdollista sekin ettei herra ministeri tuon tarkemmin asiaa edes tuntenut. Saati että olisi peräti ollut kiinnostunut aiheesta. Olipahan käynyt raapaisemassa puumerkkinsä muiden toimesta valmiiksi pureskeltuun paperiin.

 

[Juna112Porojetsiin]

Menikö tämä oikealle ihmiselle??? Vastasin @Merten sheriffi n viestiin, jossa tämä spekuloi ohjuksia tulleen jo ennen virallisia valintaa. Minä en usko siihen pätkän vertaa. Nytkin Saabin insinöörit arvatenkin painoivat pitkää päivää, jotta saivat ensimmäiset ohjukset Ruotsille -84. Aivan älyvapaa ajatus, että ohjuksia olisi tullut Suomelle etuajassa...

Ja kyllä, totta kai RBS-15 oli mukana jo varhaisessa vaiheessa. Kuten jokainen voi todeta, jos vaivautuu lukemaan keskustelun pohjana olevan Rannarin linkittämän lehtijutun.

Ei ollut tarkoitus kohdistaa tätä nimenomaan kommenttiisi, vaan lähinnä käynnissä olevaan keskusteluun - sorry.
Minä en tiedä, tai jos olen sen joskus saanut kuulla/ymmärtää, en a) muista b) ole osannut tajuta sen merkityksellisyyttä, milloin ohjuksia olisi shipattu. RBS-15 oli niin uusi ja yltiömoderni ohjus tuolloin, että eivät ne Suomeen ole tulleet ennenkuin ne oli saatu hyväksytettyä Ruotsissa. Joten ei kyllä tavaraa ole tullut ennenkuin viralliset valinnat ja hyväksynnät on saatu kasaan.

Mutta pointtini oli siis se, että ruotsalaisohjuksella oli -paitsi että se oli ehdottomasti huippuluokan tuote ja uudempi kuin mikään vaihtoehto- myös monta erittäin painavaa muuta etua, eikä vähiten järjestelmäintegraation, jo tehtyjen hankintojen ja valintojen, koskien myös muita aselajeja (nämä kaikki mainitaan myös Osmo Tuomen jutussa suoraan tai epäsuoraan), ja ruotsalaisfirmojen sekä laivastojen erittäin hyvien suhteiden vuoksi. Enkä tällä tarkoita mitään negatiivissävytteistä yhteistyötä, pikemmin päinvastoin. Tuossa jutussa on mainittu koko joukko ihmisiä ja siitä puuttuu merkittävä osa henkilöitä jotka olivat vaikuttamassa kauppaan, mm. koko suomalaisruotsalainen toimittajakaarti naapurin laivaston edustajineen.

Ostajapuolella on luonnollisesti täysi ymmärrys siitä, mitä he tarvitsevat ja mitkä maailmalla myynnissä olevat tuotteet ovat kiinnostavia. On kuitenkin täysin toinen asia, mikä on mahdollista, eikä siihen liittyviä riskejä välttämättä käydä ilmoittamassa potentiaaliselle asiakkaalle, varsinkaan kovin aikaisin hankinnan suunnitteluvaiheessa ja etenkään niin herkässä asiassa kuin kv. asekaupassa. Vaikka kuinka sinivalkoisin silmälasein kyseistä aikaa miettii, olen vahvasti sitä mieltä että esim. Harpoon ja Exocet ovat olleet tämän vuoksi hyvin epävarmoja vaihtoehtoja. Kun kyse ei ole ainoastaan valmistajan halusta myydä, vaan kokonaisen puolustusliiton ja sen jäsenmaiden asevoimien kannasta. Suomen hankintojen ja kiinnostuskohteiden taustalla käytiin myös näitä keskusteluja - siis ilman suomalaista asiakasta.

PS. tämäkin kommentti olis siis suunnattu lähinnä yleisesti koko keskusteluun.

 

[Juna112Porojetsiin]

Olisi hauskaa nähdä reaktio syvimmän suomettumisen ajan Suomessa sille, että Drakenit ja Migit korvasi amerikkalainen Hornet. Kommareilta räjähtäisi silmät päästä.

Tähän ankedoottina; suomalaiset olivat kiinnostuneita ostamaan silppua, joskus 70-80 luvun vaihteen tienoilla, ilmavoimille. Asia eteni hankintaan mutta suomalaisten speksi yllätti länsimaisen toimittajan, ja herätti ihmetystä heidän merkittävimmässä kohdeasiakasryhmässään. Lienee tarpeetonta avata asiakasryhmää enempää, eräs puolustusliitto. Suomalaisten spekseissä ei ollut tomittajan eikä sen kohdeasiakasryhmän mielestä mitään mieltä - mutta kauppa kuitenkin syntyi ja tavara toimitettiin ilmavoimille.
Useita vuosia myöhemmin toimittajapuolelta valui tieto, että nyt siellä ymmärretään miksi suomipoika oli speksin laatinut ... mutta ollaan hämästyneitä siitä miten suomalaiset tiesivät - ja he eivät.

Kommareilta oli räjähtänyt silmät kyllä päästä, jos olisivat tienneet ...

 

[Hanski]

Tähän ankedoottina; suomalaiset olivat kiinnostuneita ostamaan silppua, joskus 70-80 luvun vaihteen tienoilla, ilmavoimille. Asia eteni hankintaan mutta suomalaisten speksi yllätti länsimaisen toimittajan, ja herätti ihmetystä heidän merkittävimmässä kohdeasiakasryhmässään. Lienee tarpeetonta avata asiakasryhmää enempää, eräs puolustusliitto. Suomalaisten spekseissä ei ollut tomittajan eikä sen kohdeasiakasryhmän mielestä mitään mieltä - mutta kauppa kuitenkin syntyi ja tavara toimitettiin ilmavoimille.
Useita vuosia myöhemmin toimittajapuolelta valui tieto, että nyt siellä ymmärretään miksi suomipoika oli speksin laatinut ... mutta ollaan hämästyneitä siitä miten suomalaiset tiesivät - ja he eivät.

Kommareilta oli räjähtänyt silmät kyllä päästä, jos olisivat tienneet ...

Klassisen koulukunnan silppu ilmeisesti valmistetaan niin, että sen pituus on häirittävän tutkan aallonpituuden puolikas. Luen tämän tekstin niin, että suomalaisilla oli yllättävänkin tarkat tiedot tiettyjen IT-ohjusjärjestelmien tulenjohtotutkien taajuuksista...

 

[Juna112Porojetsiin]

Klassisen koulukunnan silppu ilmeisesti valmistetaan niin, että sen pituus on häirittävän tutkan aallonpituuden puolikas. Luen tämän tekstin niin, että suomalaisilla oli yllättävänkin tarkat tiedot tiettyjen IT-ohjusjärjestelmien tulenjohtotutkien taajuuksista...

Tuommoisen tulkinnanhan siitä saattaapi tehdä

.. eikä tältä asetoimittajapuolustuliitto-poppoolta jäänyt huomaamatta, että ne tiedot olivat tässä kohden useita vuosia heidän tiedusteluaan edellä. Kylmäävää. Ja he vielä omalla ihmettelyllään olivat tulleet sen paljastaneeksi.

 

[Hanski]

Tähän ankedoottina; suomalaiset olivat kiinnostuneita ostamaan silppua, joskus 70-80 luvun vaihteen tienoilla, ilmavoimille. Asia eteni hankintaan mutta suomalaisten speksi yllätti länsimaisen toimittajan, ja herätti ihmetystä heidän merkittävimmässä kohdeasiakasryhmässään. Lienee tarpeetonta avata asiakasryhmää enempää, eräs puolustusliitto. Suomalaisten spekseissä ei ollut tomittajan eikä sen kohdeasiakasryhmän mielestä mitään mieltä - mutta kauppa kuitenkin syntyi ja tavara toimitettiin ilmavoimille.
Useita vuosia myöhemmin toimittajapuolelta valui tieto, että nyt siellä ymmärretään miksi suomipoika oli speksin laatinut ... mutta ollaan hämästyneitä siitä miten suomalaiset tiesivät - ja he eivät.

Kommareilta oli räjähtänyt silmät kyllä päästä, jos olisivat tienneet ...

Jatkan tätä asiaa vielä yhdellä Off Topic -postauksella ja sen jälkeen palataan merivoimiin!

Isäni työskenteli 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa silloisella pääesikunnan sähköteknisellä osastolla. Isä ei tuolloin koskaan puhunut työasioistaan, ainoa konkreettinen kohde oli P78-kenttäpuhelimet, joiden ostoa Norjasta isäni oli tekemässä. Nyt aivan viime vuosina isä alkoi kertoa mm. ilmavoimien ja laskuvarjojääkäreiden viestipuolen hankinnoista 1970-luvulla. En mene tässä yksityiskohtiin, mutta isäni mainitsemat tuotteet, hankintamaat ja teknologia olisivat olleet 1970-luvulla julkisuuten päätyessä kohtuullinen sensaatio. Onneksi pv:ssä riitti (tuolloinkin) selkärankaa hankkia tuotteita, joita tarvitaan! Toivottavasti joskus, kun aika on kypsä, pv avaa tarkemmin esim. historiikeissä tuon aikaisia hankintoja.

 

[Rannari]

Jatkan tätä asiaa vielä yhdellä Off Topic -postauksella ja sen jälkeen palataan merivoimiin!

Isäni työskenteli 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa silloisella pääesikunnan sähköteknisellä osastolla. Isä ei tuolloin koskaan puhunut työasioistaan, ainoa konkreettinen kohde oli P78-kenttäpuhelimet, joiden ostoa Norjasta isäni oli tekemässä. Nyt aivan viime vuosina isä alkoi kertoa mm. ilmavoimien ja laskuvarjojääkäreiden viestipuolen hankinnoista 1970-luvulla. En mene tässä yksityiskohtiin, mutta isäni mainitsemat tuotteet, hankintamaat ja teknologia olisivat olleet 1970-luvulla julkisuuten päätyessä kohtuullinen sensaatio. Onneksi pv:ssä riitti (tuolloinkin) selkärankaa hankkia tuotteita, joita tarvitaan! Toivottavasti joskus, kun aika on kypsä, pv avaa tarkemmin esim. historiikeissä tuon aikaisia hankintoja.

Eikä kukaan katsonut asiakseen ahdistua länsikaluista silloin kun ne olivat viestivälineitä tms. vähemmän näkyvillä olevaa tavaraa.

 

[Kustaanmiekka]

Kaikkien laivastojoukkojen alusten varusmiesten palveluksesta 347 vuorokauden mittainen - Reserviläinen

Vuodesta 2021 alkaen laivastojoukkojen aluspalvelustehtävissä aloitetaan kerran vuodessa, tammikuussa.

www.reservilainen.fi

Kaikkien laivastojoukkojen alusten varusmiesten palveluksesta 347 vuorokauden mittainen

Laivastojoukkojen aluspalvelustehtävien koulutus siirretään toteutettavaksi vuosittain yhdestä saapumiserästä, alkaen vuodesta 2021, Merivoimat kertoo tiedotteessaan.
Kokeilu on osa Koulutus 2020 -ohjelmaa.

Samassa yhteydessä aluksilla palvelevien kaikkien varusmiesten palvelusaika pitenee 255 vuorokaudesta 347 vuorokauteen.
Palvelus alkaa tammikuussa.
Muutoksella tavoitellaan varusmiesten osaamistason nostoa omissa tehtävissään sekä parannetaan laivaston reservin osaamistasoa.

– Kokeiltava järjestelmä palvelee paremmin loppusyksystä järjestettäviä vaativia harjoituksiamme.
Alusten ei tarvitse osallistua loppuvuoden harjoituksiin kesken varusmiesten koulutuksen.
Uuden miehistön kouluttaminen on puolestaan paras toteuttaa jäätalven aikana, jolloin alusten operatiivinen toiminta sen paremmin mahdollistaa,
Merivoimien koulutuspäällikkö, komentaja Antti Rainio sanoo tiedotteessa.

Tammikuussa 2021 palveluksensa aloittavat asevelvolliset osallistuvat kutsuntoihin ensimmäisen kerran tänä syksynä.

Jatkossa aluksille koulutettavia varusmiehiä valitaan vain kerran vuodessa tammikuun saapumiserästä.
Muihin tehtäviin varusmiehiä otetaan edelleen myös heinäkuun saapumiserästä, ja heidän palvelusaikansa voivat olla 165, 255 tai 347 vuorokautta.

Laivapalveluksen koulutusjärjestelyjä arvioidaan tulevaa kokeilua varten vuoden 2020 aikana ja kokeilun jatkosta päätetään myöhemmin.
Kokeilussa selvitetään samalla uuden järjestelmän kyky kouluttaa kokonaan uusi miehistö ja johtaja alukselle mahdollisimman nopeasti.
Samalla selvitetään reserviläisten kertausharjoitusten järjestämisen mahdollisuuksia sinä aikana, kun varusmiehiä ei ole aluksilla.

 

[Huhta]

Kaikkien laivastojoukkojen alusten varusmiesten palveluksesta 347 vuorokauden mittainen - Reserviläinen

Vuodesta 2021 alkaen laivastojoukkojen aluspalvelustehtävissä aloitetaan kerran vuodessa, tammikuussa.

www.reservilainen.fi

Kaikkien laivastojoukkojen alusten varusmiesten palveluksesta 347 vuorokauden mittainen

Laivastojoukkojen aluspalvelustehtävien koulutus siirretään toteutettavaksi vuosittain yhdestä saapumiserästä, alkaen vuodesta 2021, Merivoimat kertoo tiedotteessaan.
Kokeilu on osa Koulutus 2020 -ohjelmaa.

Samassa yhteydessä aluksilla palvelevien kaikkien varusmiesten palvelusaika pitenee 255 vuorokaudesta 347 vuorokauteen.
Palvelus alkaa tammikuussa.
Muutoksella tavoitellaan varusmiesten osaamistason nostoa omissa tehtävissään sekä parannetaan laivaston reservin osaamistasoa.

– Kokeiltava järjestelmä palvelee paremmin loppusyksystä järjestettäviä vaativia harjoituksiamme.
Alusten ei tarvitse osallistua loppuvuoden harjoituksiin kesken varusmiesten koulutuksen.
Uuden miehistön kouluttaminen on puolestaan paras toteuttaa jäätalven aikana, jolloin alusten operatiivinen toiminta sen paremmin mahdollistaa,
Merivoimien koulutuspäällikkö, komentaja Antti Rainio sanoo tiedotteessa.

Tammikuussa 2021 palveluksensa aloittavat asevelvolliset osallistuvat kutsuntoihin ensimmäisen kerran tänä syksynä.

Jatkossa aluksille koulutettavia varusmiehiä valitaan vain kerran vuodessa tammikuun saapumiserästä.
Muihin tehtäviin varusmiehiä otetaan edelleen myös heinäkuun saapumiserästä, ja heidän palvelusaikansa voivat olla 165, 255 tai 347 vuorokautta.

Laivapalveluksen koulutusjärjestelyjä arvioidaan tulevaa kokeilua varten vuoden 2020 aikana ja kokeilun jatkosta päätetään myöhemmin.
Kokeilussa selvitetään samalla uuden järjestelmän kyky kouluttaa kokonaan uusi miehistö ja johtaja alukselle mahdollisimman nopeasti.
Samalla selvitetään reserviläisten kertausharjoitusten järjestämisen mahdollisuuksia sinä aikana, kun varusmiehiä ei ole aluksilla.

Tämä vaikuttaa hyvältä ratkaisulta osaamistasoa ajatellen. Valmius on sitten toinen asia, mutta muutaman sadan reserviläisen kutsuminen palvelukseen tuskin on ylitsepääsemätön tehtävä.

Mutta mitä ihmettä seuraava tarkoittaa? Yleneekö @Merten sheriffi pikavauhtia laivakokista kapteeniksi? Sodan aikana suunnitellaan täydennettävän aluskantaa pikavauhtia ja OPH seilaa kohta meilläkin?

Kokeilussa selvitetään samalla uuden järjestelmän kyky kouluttaa kokonaan uusi miehistö ja johtaja alukselle mahdollisimman nopeasti.

 

[Merten sheriffi]

Mun laivapalvelus oli alunperin 330 vrk mutta kesken kaiken miehistön palvelusajaksi tulikin 240vrk. Ainoa laatuaan noin lyhyt palvelusaika aluksilla. Liittyi jotenkin rannikkotykistön ja laivaston yhdistymiseen.

 

[Rannari]

Tämä vaikuttaa hyvältä ratkaisulta osaamistasoa ajatellen. Valmius on sitten toinen asia, mutta muutaman sadan reserviläisen kutsuminen palvelukseen tuskin on ylitsepääsemätön tehtävä.

Mutta mitä ihmettä seuraava tarkoittaa? Yleneekö @Merten sheriffi pikavauhtia laivakokista kapteeniksi? Sodan aikana suunnitellaan täydennettävän aluskantaa pikavauhtia ja OPH seilaa kohta meilläkin?

En hetkeäkään epäile etteikö @Merten sheriffi olisi tilanteen tullen erinomainen miinalaivan kapteeni. Hän on kuitenkin perehtynyt aiheeseen. Moderaattorien vaatimuksesta en edes mainitse Sergeitä.

Siinä ei kai ole mitään uutta että laivastoa(kin) täydennettäisiin siviilistä otettavalla kalustolla. Onhan seiloreita aiemminkin kertautettu mm. niin että esimerkiksi raivaajilla koulittua väkeä miehitti harjoitusta varten vuokralle otettuja kalastusaluksia. Apuraivaajahommista kosketusraivauskalustolla oli tuolloin kysymys. Nyt voi tietysti olla jotain aivan muuta.

 

[Merten sheriffi]

En hetkeäkään epäile etteikö @Merten sheriffi olisi tilanteen tullen erinomainen miinalaivan kapteeni. Hän on kuitenkin perehtynyt aiheeseen. Moderaattorien vaatimuksesta en edes mainitse Sergeitä.

Siinä ei kai ole mitään uutta että laivastoa(kin) täydennettäisiin siviilistä otettavalla kalustolla. Onhan seiloreita aiemminkin kertautettu mm. niin että esimerkiksi raivaajilla koulittua väkeä miehitti harjoitusta varten vuokralle otettuja kalastusaluksia. Apuraivaajahommista kosketusraivauskalustolla oli tuolloin kysymys. Nyt voi tietysti olla jotain aivan muuta.

Parempi vaan epäillä. Minusta ei ole edes polkuveneen kippariksi.

 

[Rannari]

Parempi vaan epäillä. Minusta ei ole edes polkuveneen kippariksi.

Eihän miinanlaskussa tarvitse osata kuin ottaa kompassisuunta ja puhaltaa viiden sekunnin välein pilliin

Edit

Jaa no oma sijaintikin olisi ehkä hyvä tietää...

 

[Merten sheriffi]

Eihän miinanlaskussa tarvitse osata kuin ottaa kompassisuunta ja puhaltaa viiden sekunnin välein pilliin

Edit

Jaa no oma sijaintikin olisi ehkä hyvä tietää...

Matruusikisan muistan. Tulin viimeiseksi mutta ihmekö tuo, kun en ollut/ en saanut osallistua oppitunneille. Keittiössä kun riitti itselleni aina töitä. Matruusikisaan kuitenkin käskettiin osallistua missä punnittiin se osaaminen mitä oppitunneilla oli opetettu. Tyypillistä PV touhua tuolloin ja kenties nykyäänkin.

 

[Huhta]

Eihän miinanlaskussa tarvitse osata kuin ottaa kompassisuunta ja puhaltaa viiden sekunnin välein pilliin

Edit

Jaa no oma sijaintikin olisi ehkä hyvä tietää...

Vierailijana aluksella oleva meripuolustusalueen komentaja:

Oletteko Te tuoneet meidät miinavaaralliselle alueelle??!!

 

[magitsu]

Ei ole helppoa USN:lla. Ei tule valmista uudesta alusluokasta, joten pohtivat pitääkö Burkea tilata vielä Block 3:sta tuoreemmassakin kuosissa. Edes niitä ei ole vielä toimitettu.

Navy Considering More Advanced Burke Destroyers as Large Surface Combatant Timeline Slips - USNI News

The Navy is looking at “something beyond even a Flight III” combat capability for new DDGs, as its Large Surface Combatant start date continues to slide.

news.usni.org

Wikistä taustoja aiempaan tilaukseen:
It was anticipated that in FY2012 or FY2013, the U.S. Navy will commence detailed work for a Flight III design and request 24 ships to be built from 2016 to 2031.[69] In May 2013, a total of 76 Arleigh Burke-class ships were planned. The Flight III variant is in the design phase as of 2013. In June 2013, the U.S. Navy awarded $6.2 billion in destroyer contracts. Up to 42 Flight III ships may be procured by the U.S. Navy with the first ship entering service in 2023.

 

[Leaderwolf]

Ei ole helppoa USN:lla. Ei tule valmista uudesta alusluokasta, joten pohtivat pitääkö Burkea tilata vielä Block 3:sta tuoreemmassakin kuosissa. Edes niitä ei ole vielä toimitettu.

Navy Considering More Advanced Burke Destroyers as Large Surface Combatant Timeline Slips - USNI News

The Navy is looking at “something beyond even a Flight III” combat capability for new DDGs, as its Large Surface Combatant start date continues to slide.

news.usni.org

Wikistä taustoja aiempaan tilaukseen:
It was anticipated that in FY2012 or FY2013, the U.S. Navy will commence detailed work for a Flight III design and request 24 ships to be built from 2016 to 2031.[69] In May 2013, a total of 76 Arleigh Burke-class ships were planned. The Flight III variant is in the design phase as of 2013. In June 2013, the U.S. Navy awarded $6.2 billion in destroyer contracts. Up to 42 Flight III ships may be procured by the U.S. Navy with the first ship entering service in 2023.

Mikä yllätys...

 

[Huhta]

Onko muuten mielipiteitä sen suhteen, miksi Brasilia ei ollut kiinnostunut Espanjan laivaston vuonna 2013 hylkäämästä Príncipe de Asturias -lentotukialuksesta? Sehän oli vain 25 vuotta vanhakin. Kuitenkin Brasilia operoi tuolloin 50 vuotta vanhaa, käytettynä Ranskasta hankittua São Paulo -lentotukialusta. Pari vuotta sitten Brasilia yllätti ja osti 20 vuotta vanhan entisen HMS Oceanin.

Miksi näin? Oliko espanjalaisten paatissa jotakin isoja vikoja? Ei kelvollinen lentotukialukseksi, koska liian vähän tonneja eikä katapulttia?

 

[magitsu]

Huono karma aiemmasta?

5th March 1916 Príncipe de Asturias sinks off Brazil – marpubs

On 5th March 1916 Principe de Asturias ran onto rocks off the coast of Brazil and sank within minutes, with the loss of 445 aboard.

www.marpubs.com

Oikea vastaus on kai, että siksi kun ostivat ranskalaisen tukialus Fochin, josta tuli Sao Paulo.

Onhan Principessä varmasti ollut jotain huonoa kun wiki kertoo, että kiinnostusta oli usealta, mutta kauppoja ei tullut.

 

[Jukkis]

Ei katapulttia ja Espanja olisi pitänyt omat Harrierinsa. Brasilian laivasto operoi tuolloin helikopterien lisäksi A-4 Skyhawkeja ja S-2 Trackereita. Nykyään Trackerit on näköjään jo stenattu ja Heinemannin skoottereita on kokonaista yksi parvi, melkein kaksi jos harjoitusmallit lasketaan. Toisaalta nyt São Paulo on myös poistettu eikä korvaajaa ole. Mutta PdeA olisi myös lopussa eikä missään tainnut olla Harriereita vapaana. Brasilialla tuntuu olevan vielä enemmän ambitioita suhteessa rahkeisiin kuin Intialla.