TOW-hankinnan julkistus oli ajoitettu tarkkaan samaan päivään, kun julkistettiin, että Suomi hankkii Neuvostoliitosta PSTO82:a. Näin vuosikymmenien jälkeen tuo tuntuu aivan käsittämättömältä, mutta maailmantilanne oli erilainen!
Harpoon olisi ollut todellinen (sisä)poliittinen katastrofi, suomalaiskommunistit olisivat (Neuvostoliiton kannustamina) nostaneet aiheesta aivan järkyttävän metelin ja voi jopa olla, että hankinta olisi saatettu joutua perumaan. RBS-15 -hankinta ei sekään ollut mikään helppo, tuolloin tuli lukiolaisena jo seurattua maanpuolustukseen liittyvää uutisointia ja hankinnasta kirjoitettiin todella vaivihkaisesti.
Tasapaino oli tosiaan tärkeää. Ja sen varjolla oli sentään mahdollista hankkia MTO:t lännestä koska neukkuohjus oli jo käytössä. Tasapaino oli sitä että ainakin idästä piti ostaa jos kyseessä oli yhtään näkyvämpi sotimusväline. Nuo olivat muutenkin varsin säälittäviä aikoja tähän päivään verraten. Muistan mm. puolustusministeri Veikko Pihlajamäen tulossa Moskovasta ilmeisesti joskus 80-luvun puolivälissä. Asekauppasopimus oli taas kerran allekirjoitettu mutta julki ei voinut lausua että mitä oli tullut tilattua. " Olikohan tykistöä... niin ja taisi siellä olla ohjuksiakin" riitti tarkkuudeksi kun asiaa piti avata. Ajankohta huomioiden on tietysti mahdollista sekin ettei herra ministeri tuon tarkemmin asiaa edes tuntenut. Saati että olisi peräti ollut kiinnostunut aiheesta. Olipahan käynyt raapaisemassa puumerkkinsä muiden toimesta valmiiksi pureskeltuun paperiin.