Merivoimien kehitysnäkymät

[Juna112Porojetsiin]

Näyttäisi olevan aika kattava otanta. Siinä on samalla päästy laajasti tutustumaan länsimaisiin välineisiin.

En tiedä missä vaiheessa pinnasta laukaistava Sea Eagle on tuossa vaiheessa ollut? Ilmeisesti se ei ollut realistinen vaihtoehto kun ei kerran joukkoon päätynyt. Mihinkään teknologian pihtaukseen en usko. Mitä sillä olisi saavutettu kun kaikki muut olivat valmiita myymään. Hawkien ohjusaseistukseen ei varmaankaan olisi ollut resursseja.

Minulla on kyllä aika vahva sivustaseuraajan käsitys, että RBS-15 oli erittäin vahvoilla alusta pitäen. Muut olivat enemmän rekvisiittaa, koska pitihän jonkinlainen valintaprosessi kuitenkin tehdä. Ja tämä siis johtuen alusten muista järjestelmistä ja niiden toimittajasta - ja osittain, noin yleisesti, myös aikansa maailmanpolitiikasta.

 

[Huhta]

Näyttäisi olevan aika kattava otanta. Siinä on samalla päästy laajasti tutustumaan länsimaisiin välineisiin.

En tiedä missä vaiheessa pinnasta laukaistava Sea Eagle on tuossa vaiheessa ollut? Ilmeisesti se ei ollut realistinen vaihtoehto kun ei kerran joukkoon päätynyt. Mihinkään teknologian pihtaukseen en usko. Mitä sillä olisi saavutettu kun kaikki muut olivat valmiita myymään. Hawkien ohjusaseistukseen ei varmaankaan olisi ollut resursseja.

Britit olivat kai vastahankaisia Rapierin uudemman version (Rapier 2000) myymisessäkin vuosia myöhemmin. Ei varmaankaan teknologian leviämisen rajaamiseksi, vaan siksi, etteivät uskaltaneet luottaa kalustonsa saloja meille. Sama tässä?

--
Eräistä muista, kuten OTOMAT:in italialaisesta versiosta ei saatu maastavientilupaa, vaikka siihen tutustuttiinkin.
--

Mistä muista kuin Otomatin uusin painos?

 

[Rannari]

Britit olivat kai vastahankaisia Rapierin uudemman version (Rapier 2000) myymisessäkin vuosia myöhemmin. Ei varmaankaan teknologian leviämisen rajaamiseksi, vaan siksi, etteivät uskaltaneet luottaa kalustonsa saloja meille. Sama tässä?

Se miksi britit eivät olleet hanakasti tarjoamassa Suomelle erilaisia vielä kehitysasteella olevia järjestelmiä on kai osittain olettamaa. Tuskin he ovat syitä ääneen lausuneet. Suomalaiset taas lähestyvät asiaa ”mitähän ne ajattelee meistä” -periaatteella. Ehkä syyt olivat poliittisia tai sitten ei?

 

[Rannari]

Minulla on kyllä aika vahva sivustaseuraajan käsitys, että RBS-15 oli erittäin vahvoilla alusta pitäen. Muut olivat enemmän rekvisiittaa, koska pitihän jonkinlainen valintaprosessi kuitenkin tehdä. Ja tämä siis johtuen alusten muista järjestelmistä ja niiden toimittajasta - ja osittain, noin yleisesti, myös aikansa maailmanpolitiikasta.

Ruotsi oli varmasti poliittisesti helppo vaihtoehto kun läntistä kalustoa hankittiin.

 

[Merten sheriffi]

Ruotsi oli varmasti poliittisesti helppo vaihtoehto kun läntistä kalustoa hankittiin.

Tunnen erään kapiaisen joka oli 80 luvulla roudaamassa noita ohjuksia Ruotsista Suomeen. Kertoi että oli erittäin salamyhkäistä touhua. Siitä tulikin mieleeni, että toimitettiinko ohjuksia Suomeen jopa ennen virallista valintaa?

 

[Huhta]

Tunnen erään kapiaisen joka oli 80 luvulla roudaamassa noita ohjuksia Ruotsista Suomeen. Kertoi että oli erittäin salamyhkäistä touhua. Siitä tulikin mieleeni, että toimitettiinko ohjuksia Suomeen jopa ennen virallista valintaa?

Ei. Aikajänä ei täsmää, kun ruotsalaiset tekivät sopparin ohjuksesta 1979 huhtikuussa ja saivat itse ensimmäiset 1984 kesäkuussa. Meidän hankinta meni puolustusneuvostossa läpi 1983 helmikuussa.

 

[Juna112Porojetsiin]

Ei. Aikajänä ei täsmää, kun ruotsalaiset tekivät sopparin ohjuksesta 1979 huhtikuussa ja saivat itse ensimmäiset 1984 kesäkuussa. Meidän hankinta meni puolustusneuvostossa läpi 1983 helmikuussa.

Kyllä RBS-15 oli varhaisessa vaiheessa mukana. Samoin myös ainakin Penguin ja Gabriel kummittelivat pöydillä. Gabrielilla oli tappoja näyttönä ja Norjalaisilla taas alusluokka jolla oli ainakin jonkinmoista referenssiarvoa. Taisi kuitenkin Spica kuitenkin olla merkittävin referenssi, ja koska Signaal oli vaihtunut PEAB:ksi taistelunjohtopuolen merkittävimpänä valmistajana (huom! toimittaja ei kuitenkaan ollut vaihtunut), oli Ruotsissa tehdyillä valinnoilla isoja synergiaetuja. Laivasto ei myöskään ollut ainoa aselaji joka tässä oli mukana. Suomalaisten meriupseereiden ja insinöörien oli paljon helpompi asioida ruotsalaisten meriupseerien ja insinöörien kanssa. Hyvä muistaa että näitä on paitsi sotilasorganisaatioissa, myös toimittajissa. 70-luvulla ja 80-luvun alussa ei isojen Natonmaiden asekalusto varsinaisesti ollut tyrkyllä Suomeen päin. En ihan varma olisi että Exocet olisi ollut edes mahdollinen.

 

[Rannari]

Kyllä RBS-15 oli varhaisessa vaiheessa mukana. Samoin myös ainakin Penguin ja Gabriel kummittelivat pöydillä. Gabrielilla oli tappoja näyttönä ja Norjalaisilla taas alusluokka jolla oli ainakin jonkinmoista referenssiarvoa. Taisi kuitenkin Spica kuitenkin olla merkittävin referenssi, ja koska Signaal oli vaihtunut PEAB:ksi taistelunjohtopuolen merkittävimpänä valmistajana (huom! toimittaja ei kuitenkaan ollut vaihtunut), oli Ruotsissa tehdyillä valinnoilla isoja synergiaetuja. Laivasto ei myöskään ollut ainoa aselaji joka tässä oli mukana. Suomalaisten meriupseereiden ja insinöörien oli paljon helpompi asioida ruotsalaisten meriupseerien ja insinöörien kanssa. Hyvä muistaa että näitä on paitsi sotilasorganisaatioissa, myös toimittajissa. 70-luvulla ja 80-luvun alussa ei isojen Natonmaiden asekalusto varsinaisesti ollut tyrkyllä Suomeen päin. En ihan varma olisi että Exocet olisi ollut edes mahdollinen.

Vaikea uskoa että ranskikset asettuisivat poikkiteloin olipa kauppa tekeillä liki mistä tahansa asejärjestelmästä. Kyllä heille ovat asiakkaan rahat aina kelvanneet. Myivät mm. helikopterien valmistuslisenssin Varsovan liiton jäsenmaalle jo 70-luvun alussa.

 

[Behind Horizon]

En ihan varma olisi että Exocet olisi ollut edes mahdollinen.

-Urbaani legenda takavuosilta kertoi Exocetin hinnan nousseen pilviin Falklandin taistelumenestysten myötä. Samalla se oli tippunut ulos suomalaisesta hankintaraamista oltuaan sinänsä mukana. Se, osuuko tarina mitenkään faktiselle aikajanalle, en pysty sanomaan.

 

[Rannari]

-Urbaani legenda takavuosilta kertoi Exocetin hinnan nousseen pilviin Falklandin taistelumenestysten myötä. Samalla se oli tippunut ulos suomalaisesta hankintaraamista oltuaan sinänsä mukana. Se, osuuko tarina mitenkään faktiselle aikajanalle, en pysty sanomaan.

Tuon asiaa esitelleen lehtijutun perusteella se olisi periaatteessa mahdollista. Exocet oli valinnassa kolmen sakissa ja lopullinen päätös tehtiin vasta 1983.

 

[Nhhk]

Muistelen lukeneeni kymmenisen vuotta sitten Sea Eaglesta että Britit olivat myyneet niitä Intialaisille, jotka olivat vittuuntuneet ohjusten epävarmuuteen. Eivät tainneet oikein pelittää ja halusivat rahojakin takaisin.

Tämä sitten ei kerro mistään mitään.
Sori kaikille Intia faneille, mutta niillä on käsittämätön tapa saada kämmättyä ja saada kaikesta vain huonot puolet esiin ja koska india strong niin kaikessa muussa on vika kuin intialaisissa itsessään.

 

[Old Boy]

-Urbaani legenda takavuosilta kertoi Exocetin hinnan nousseen pilviin Falklandin taistelumenestysten myötä. Samalla se oli tippunut ulos suomalaisesta hankintaraamista oltuaan sinänsä mukana. Se, osuuko tarina mitenkään faktiselle aikajanalle, en pysty sanomaan.

Tämän kyllä pystyn oman käsitykseni osalta vahvistamaan! Valitettavasti esittelymuistiot lienevät salaisia vielä senkin jälkeen kun kalusto on jo poistunut käytöstä.

 

[Merten sheriffi]

Tämän kyllä pystyn oman käsitykseni osalta vahvistamaan! Valitettavasti esittelymuistiot lienevät salaisia vielä senkin jälkeen kun kalusto on jo poistunut käytöstä.

Kyseisen ohjuksen markkinat taisivat myös ylikuumentua. Moni maa halusi niitä ja nopeasti.

 

[TT]

Mielenkiintoista! Tämä taisi jotenkin mennä minulta ohi tuoreeltaan. Olisi kyllä hauska tietää, millä meriiteillä tuonne on ohjuksia valittu...

Esimerkiksi tuo Sea Killer on suorastaan muinaisteknologiaa, voisi luulla sen olevan jotain saksalaisten viimeisiä prototyyppejä ennen maailmansodan päättymistä... siis säteenseuraaja (tai vaihtoehtoisesti komento-ohjattu) 25 kilometrin kantamalla ja 70 kg taistelukärjellä??!!

Otomatia piti hetki selvitellä, että miten niin ei saatu Italian versiolle vientilupaa mutta Matra olisi myynyt. Ilmeisesti ohjuksen alkuperäinen versio kehitettiin italialaisen Oto Melaran ja ranskalaisen Matran yhteistyönä ja liekö molemmat saivat oikeudet markkinoida sitä. Oto Melara kehitti sittemmin uudempia versioita, mutta meille olisi nähtävästi tarjottu alkuperäistä. Ymmärrän hyvin, jos se ei kiinnostanut.

Sen sijaan ihmetystä herättää, että listalta puuttuu brittiläinen Sea Eagle. Se menee teknisiltä spekseiltään vahvasti samaan kategoriaan kuin Harpoon, Exocet ja RBS-15. Pintalaukaisuakin testattiin Wikipedian mukaan jossakin vaiheessa, mutta siihen käyttöön ohjusta ei sitten ikinä myyty. Hakupää oli kuulemma simppelimpi ja halvempi kuin mm. Exocetissa, joten ohjuksen luulisi olleen budjettitietoisen ostajan valinta. Pihtasivatko britit YYA-Suomen kohdalla tätä ohjusta?

Joskus oli myös keskustelua mahdollisuudesta, että Hawkien rynnäköintiaseistus olisi ollut tarkoitettu etenkin maihinnousujen torjumiseksi. Siltä osin on mielenkiintoista pohtia, harkittiinko koskaan Hawkien aseistamista meritorjunta-/rynnäkköohjuksilla. Sea Skua olisi brosyyrien mukaan sopinut Hawkiin, tai jos olisi haluttu vaikutuskykyä myös maamaaleja vastaan, niin amerikkalaisten Maverick olisi voinut olla mielenkiintoinen. Liekö tässä ratkaisi raha? Raketteja oli varaa ostaa, ohjuksia ei?

Mikähän sitten Harpoonissa oli vikana jos se ei päässyt kolmen parhaan lopulliseen joukkoon. Ominaisuudet, hinta, vai saatavuus? Mielenkiintoista kun samoin kävi skabassa uudelleen, nyt Gabrielia vastaan.

 

[Huhta]

Kyllä RBS-15 oli varhaisessa vaiheessa mukana. Samoin myös ainakin Penguin ja Gabriel kummittelivat pöydillä. Gabrielilla oli tappoja näyttönä ja Norjalaisilla taas alusluokka jolla oli ainakin jonkinmoista referenssiarvoa. Taisi kuitenkin Spica kuitenkin olla merkittävin referenssi, ja koska Signaal oli vaihtunut PEAB:ksi taistelunjohtopuolen merkittävimpänä valmistajana (huom! toimittaja ei kuitenkaan ollut vaihtunut), oli Ruotsissa tehdyillä valinnoilla isoja synergiaetuja. Laivasto ei myöskään ollut ainoa aselaji joka tässä oli mukana. Suomalaisten meriupseereiden ja insinöörien oli paljon helpompi asioida ruotsalaisten meriupseerien ja insinöörien kanssa. Hyvä muistaa että näitä on paitsi sotilasorganisaatioissa, myös toimittajissa. 70-luvulla ja 80-luvun alussa ei isojen Natonmaiden asekalusto varsinaisesti ollut tyrkyllä Suomeen päin. En ihan varma olisi että Exocet olisi ollut edes mahdollinen.

Menikö tämä oikealle ihmiselle??? Vastasin @Merten sheriffi n viestiin, jossa tämä spekuloi ohjuksia tulleen jo ennen virallisia valintaa. Minä en usko siihen pätkän vertaa. Nytkin Saabin insinöörit arvatenkin painoivat pitkää päivää, jotta saivat ensimmäiset ohjukset Ruotsille -84. Aivan älyvapaa ajatus, että ohjuksia olisi tullut Suomelle etuajassa...

Ja kyllä, totta kai RBS-15 oli mukana jo varhaisessa vaiheessa. Kuten jokainen voi todeta, jos vaivautuu lukemaan keskustelun pohjana olevan Rannarin linkittämän lehtijutun.

 

[Huhta]

Mikähän sitten Harpoonissa oli vikana jos se ei päässyt kolmen parhaan lopulliseen joukkoon. Ominaisuudet, hinta, vai saatavuus? Mielenkiintoista kun samoin kävi skabassa uudelleen, nyt Gabrielia vastaan.

Eiköhän saatavuus ollut jo varmistettu? Harpoon oli kisassa mukana ja joistain muista ohjuksista (kuten Otomatin italialaiset versiot) nimenomaan mainittiin, että ei ollut saatavilla YYA-Suomeen. Eli tekniikka, hinta ja poliittinen hinta lienivät ratkaisevia tekijöitä.

Ehkä hakupää ei ollut niin hyvä/tehokas kuin olisi toivottu? Nyt mennään Wikipedialla, mutta Harpoonin halkaisija on vain 34 cm ja RBS-15:n halkaisija 50 cm - vaikuttaa melkoisesti tutka-antennin kokoon. Lisäksi voi olla, että meille harkittu versio ei osannut lentää reittipisteiden kautta? Lehtijutun mukaanhan ohjuksia piti pystyä ampumaan myös saaristosta, ja suoraa viivaa lentävä ei varmaankaan ole siinä paras mahdollinen ratkaisu.

AGM-84A: Original air launched version of the Harpoon.
AGM-84C: Harpoon Block 1B upgrade introduced in 1982 that replaces the pop up flight profile with a sea skimming one.
AGM-84D: Harpoon Block 1C upgrade introduced in 1985 with increased range, selectable pop up or sea skimming mode, ECCM improvements and plottable waypoints.

Harpoon | Weaponsystems.net

 

[Hanski]

Mikähän sitten Harpoonissa oli vikana jos se ei päässyt kolmen parhaan lopulliseen joukkoon. Ominaisuudet, hinta, vai saatavuus? Mielenkiintoista kun samoin kävi skabassa uudelleen, nyt Gabrielia vastaan.

Elettiin 1980-luvun alkua, tehokkaan meritorjuntaohjuksen osto Yhdysvalloista olisi suomettuneessa maailmassa ollut täysin mahdotonta...

 

[Protheon_93]

Elettiin 1980-luvun alkua, tehokkaan meritorjuntaohjuksen osto Yhdysvalloista olisi suomettuneessa maailmassa ollut täysin mahdotonta...

Olisi hauskaa nähdä reaktio syvimmän suomettumisen ajan Suomessa sille, että Drakenit ja Migit korvasi amerikkalainen Hornet. Kommareilta räjähtäisi silmät päästä.

 

[Rannari]

Elettiin 1980-luvun alkua, tehokkaan meritorjuntaohjuksen osto Yhdysvalloista olisi suomettuneessa maailmassa ollut täysin mahdotonta...

Ilmeisesti samoihin aikoihin tehty TOW-hankintakin eteni varsin matalalla profiililla. Harpoon olisi pakosta ollut huomattavasti näkyvämpi hanke. Ilmavoimilla oli tietysti ollut jenkkilän ilmataisteluohjuksia jo vuosikymmenen verran mutta niitäkään ei paljoa julkisuudessa vilahdellut.

 

[Hanski]

Ilmeisesti samoihin aikoihin tehty TOW-hankintakin eteni varsin matalalla profiililla. Harpoon olisi pakosta ollut huomattavasti näkyvämpi hanke. Ilmavoimilla oli tietysti ollut jenkkilän ilmataisteluohjuksia jo vuosikymmenen verran mutta niitäkään ei paljoa julkisuudessa vilahdellut.

TOW-hankinnan julkistus oli ajoitettu tarkkaan samaan päivään, kun julkistettiin, että Suomi hankkii Neuvostoliitosta PSTO82:a. Näin vuosikymmenien jälkeen tuo tuntuu aivan käsittämättömältä, mutta maailmantilanne oli erilainen!

Harpoon olisi ollut todellinen (sisä)poliittinen katastrofi, suomalaiskommunistit olisivat (Neuvostoliiton kannustamina) nostaneet aiheesta aivan järkyttävän metelin ja voi jopa olla, että hankinta olisi saatettu joutua perumaan. RBS-15 -hankinta ei sekään ollut mikään helppo, tuolloin tuli lukiolaisena jo seurattua maanpuolustukseen liittyvää uutisointia ja hankinnasta kirjoitettiin todella vaivihkaisesti.