Merivoimien kehitysnäkymät

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Museo
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
StmSvejk kirjoitti:
Köyhä liittolaismaa Norja tai Alankomaat on mielenkiintoienn määritelmä :)

Norja oli tuolloin (1970-luvulla) maa, joka sai suoraa sotilasapua USA:lta.

Tuo "kevythävittäjä" on edelleen suosittu ympäri maailman, siinä on moderni tutka ja samat ohjukset kuin Hornetissa. Miinuksena huomattavasti edullisemmat operointikulut. Kuten tiedät, F-16 ja F-18 ovat lähtöisin samasta hävittäjäkilpailusta. "Kevythävittäjä" F-16:lla on suurempi asekuorma ja suurempi toimintamatka.

Se on kuitenkin kevythävittäjä, siitä ei mihinkään pääse. Silloisessa kehitysprojektissa oli aika monta monimutkaista liikkuvaa osaa. Toinen koneista, YF-16 johti nykyiseen 16:seen ja Navyn kovempien vaatimusten kautta YF-17 legacy-18:seen. Suomen olosuhteet ja tilanne puoltaa ilman muuta laivastokoneen käyttöä. Lyhyt nousukiito on yksi niistä. F-16 mittaa raskaassa lastissa rataa todella kauan.

Käyttökulujen ero on mitattu jo säästyneinä koneina kun yksimoottorisia olisi laskennallisesti menetetty joitakin kappaleita. Nyt koneet ovat päässeet takaisin tukikohtaan yhden moottorin häiriötapauksessa. Suomelle koneet ovat kultaakin kalliimpia. Yleensäkin, kun asiaa katsoo maanpuolustuksen näkökulmasta, vain yksi asia on ylitse muiden: suorituskyky. Sitä tällä kaupalla saatiin eniten, ehkä hinta on hiukan kalliimpi, mutta mitä sitten.

Mainitsit että Suomen Hornetit olisivat parhaassa kunnossa Legacy-koneista. USMC:n koneisiin tulee AESA tutka, Suomen koneisiin ei.

Niin, Suomen ei kannata enää päivittää tutkaa. Se kävisi meille suhteellisesti liian kalliiksi. USMC toimii hiukan toisella budjetilla. Vaikka AESA-tutkassa on omat etunsa, siinä on myös eräitä haittapuolia. Tästä huolimatta asioista perillä olevat ovat Suomen koneille tälläisen maininnan antaneet.

Näin varmasti on kun nettinimimerkki näin toteaa! :) Missäs illallispöydässä todetaan ettei teillä puolustuskykyä olekaan? Missäs julkaisuissa kerrotaan kumppanimaiden ongelmista? Sosiaalista pelisilmääkin on oltava, kyllä ne äiditkin lapsiaan kehuu ja neuvotteluissa ei ole tapana moittia toista osapuolta julkisesti.
Klikkaa laajentaaksesi...

Voit nimitellä ihan miten huvittaa.. ei muuta kuitenkaan asiaa mihinkään. Paremmin ei olisi silloin voitu valita, ja sen sanovat kaikki oikeat asiantuntijat. He eivät ole mitään nettinimimerkkejä. Vaan alan ammattilaisia.
 
Analysti kirjoitti:
Voit nimitellä ihan miten huvittaa.. ei muuta kuitenkaan asiaa mihinkään. Paremmin ei olisi silloin voitu valita, ja sen sanovat kaikki oikeat asiantuntijat. He eivät ole mitään nettinimimerkkejä. Vaan alan ammattilaisia.
Klikkaa laajentaaksesi...

Alan ammattilaiset ovat vuoden 1992 jälkeen päätyneet uusien F-16:n hankinnan kannalle mm. Kreikassa, Puolassa, Israelissa, Irakissa, Turkissa, Omanissa, UAE:ssa, Marokossa, Singaporessa, Etelä-Koreassa ym. Uskon heidän olleen alan ammatilaisia, ei nettinimimerkkejä ;) Jos C/D Hornet tai E/F Hornet olisivat koneena ylivertaisia, olisi niiden myyntimenestys ollut huomattavasti parempi. Edelleen, Suomen Hornet hankinta ei ollut huono hankinta, se ei vain ollut paras mahdollinen.
 
magitsu kirjoitti:
F-16 olisi jälkiviisaasti katsottuna ollut kustannustehokkain. Sen sijaan F-18 oli ostohetkellä ylivomainen.
Klikkaa laajentaaksesi...

F-16 oli tuolloinkin vertailussa kustannustehokkain. F-18 vaikutti toki hyvältä ja ilmeisesti GD:n neuvottelutaidoissa oli puutteita - tai Ilmavoimat halusi pedata Hornetin valintaa. Lisenssituotantohan ja koneiden spesifiointi on F-16:n tapauksessa onnistunut muille asiakkaille, mystistä ettei Suomelle.
 
Analysti kirjoitti:
Kataisen hallitus EI LEIKANNUT kehyksistä. Ne kehykset valmisteltiin jo leikatulle tasolle, kun tiedettiin tulevan hallituksen ohjelma. Asian siis valmistelivat tietyn suunnan poliittiset virkamiehet itse asiassa jo ennen hallitusneuvotteluja. Kataisen hallitus EI LEIKANNUT kehyksistä. Ne kehykset valmisteltiin jo leikatulle tasolle, kun tiedettiin tulevan hallituksen ohjelma. Asian siis valmistelivat tietyn suunnan poliittiset virkamiehet itse asiassa jo ennen hallitusneuvotteluja. Voidaan sanoa, että Käteisen hallitus leikkasi aiemmasta tasosta sen 200 miljoonaa. Mikä oli kyllä karmea virhe. Mutta puolustus ei ole koskaan ollut Suomessa mitenkään arvostettu "toimiala".
Klikkaa laajentaaksesi...

Olennaista siis on että puolustusbudjettiin myönnettiin Kataisen hallituksen toimesta vähemmän rahaa kuin mitä kehyksissä määritelty katto hallituksen aloittaessa oli. Oliko kyseessä leikkaus/pienennys/alitus/jotain muuta on sitten toisarvoista enkä ole hallinnollisiin kommervenkkeihin tai kieleen niin hyvin perehtynyt että lähtisin vänkäämään vastaan.

Tulevaa ajatellen ei siis pidä tuudittautua siihen että rahat ovat tulossa jos ne ovat kehyksissä. Eivät ole siltä osin kuin niitä ei vielä ole sopimuksin sidottu. Näin HX kyllä hyvin todennäköisesti toteutuu sellaisenaan mutta muilta osin puolustusbudjetin taso linjataan karkeasti hallitusohjelmissa ja tarkasti vuosittain tulo- ja menoarvioissa. Kehys voidaan alittaa reippaastikin jos niin halutaan. Toivottavasti ei haluta.
 
Analysti kirjoitti:
Tutkapulssissa ei ole kyse pikseleistä, vaan analogisesta rf-signaalista. Sillä on radiotaajuus, toistotaajuus sekä pulssinpituus ja joitakin muita analogisia suureita. "Pikseleitä" siitä tulee vasta kun se vastaanotetaan ja digitalisoidaan. Jos kyse on tavallisesta pulssitutkasta ilman pulssikompressiota, ei tarkkuutta pystytä tuosta millään enää nostamaan. Usein se ei ole edes niin hyvä kuin pulssinpituus teoreettisesti tarjoaisi johtuen monenlaisista virheistä ja sähkömagneettisen säteilyn etenemiseen liittyvistä seikoista.

Sitten kun digitalisoidusta signaalista varsinaisesti etsitään maalia, voidaan alkaa puhumaan "pikseleistä". Oikeastaan sana "pikseli" kyllä liittyy pikemminkin sitten näyttölaitteeseen, ei niinkään signaaliprosessoriin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Vastaan sen verran, että suomalaisessa sensorifuusioidussa järjestelmässä maalit muodostetaan pikseleistä.

Kuva on useamman sensorin tuottama data.
 
Rantojen mies kirjoitti:
Vastaan sen verran, että suomalaisessa sensorifuusioidussa järjestelmässä maalit muodostetaan pikseleistä.

Kuva on useamman sensorin tuottama data.
Klikkaa laajentaaksesi...
Jos ollaan nyt sitten ihan tarkkoja, niin pikseleistä puhuminen ei tässä kohtaa ole oikea termi. Pikseli on kuva-alkio jossakin digitaalisessa graafisessa esityksessä, vaikkapa näytöllä katseltavassa kuvassa. Myös näytön ominaisuuksista puhuttaessa voidaan puhua pikseleistä.

Sen sijaan siellä sensorifuusiossa on kyse erilaisesta datasta, se voi olla maalialkioita, "plot", tai seurantoja "track". Yleensä plotteja ja muuta dataa, vaikkapa jonkun passiivisen järjestelmän suuntimaviiva. Jos taas yhdistetään usean tutkan dataa, kyseessä on tutkan tuottamat "plotit", vaikkakin voitaisiin tietysti käyttää myös seurantoja. Fuusiosta saadaan vain tarkempi käytettäessä "plotteja". Yleensä mahdollisen optronisenkin järjestelmän varsinainen maalitieto käsitellään seurantana, vaikkakin esitetään graafisesti, jolloin siinä on sitten niitä "pikseleitä" katseltavana. Mutta itse sensorifuusio tapahtuu siis "plottien" tai muun vastaavan tiedon avulla eikä niiden voida sanoa olevan oikeastaan "pikseleitä". Ellei sitten jossain järjestelmässä vaan käytetä ko termiä (?), vaikkakaan se ei ole kyllä ihan oikein.

Tilannekuva, jossa on useamman sensorin data tietenkin kyllä esitetään näytöllä/näytöillä, jolloin siinä voidaan sanoa olevan pikseleitä.
 
magitsu kirjoitti:
Nythän se selvisi miten Laivue 2020 hankkeessa pysytään budjetissa:
www.thedrive.com

The Navy Now Wants To Retire The First Four Of Its Troublesome Littoral Combat Ships

These are exceptionally young ships to be pulled from service, underlining just how problematic and useless they truly are.
www.thedrive.com www.thedrive.com
Klikkaa laajentaaksesi...
Millä tavalla USN aluksen poisto palveluksesta vaikuttaa suomalaisen hankkeen pysymiseen budjetissa? On hyvin vaikeaa nähdä yhteyttä, onko USN luvannut lahjoittaa esim säästyvät polttoainerahat Suomen hankkeeseen?

Suomessa hankkeet pysyvät budjetissa hyvän valmistelun, huolellisen suunnittelun ja pätevien, kiinteähintaisten sopimusten ansioista. Paitsi tietenkin raideliikennehankeet, ne menee aika rapsakasti pitkäksi. Sen sijaan tiehankkeet ovat jopa viime vuosina alittaneet budjetin. :-)

Laivue 2020 sopimushinnan ja aiemman arvion erotus johtuu siitä, että aiemmin annettu summa oli arvio. Tavallisesti vasta sopimusneuvotteluissa saavutetaan lopullinen hinta. Niin tälläkin kertaa. Toivottavasti tämä hanke kykenee käyttämään koko budjetin, jolloin myös suorituskykyä tulee eniten.
 
Analysti kirjoitti:
Millä tavalla USN aluksen poisto palveluksesta vaikuttaa suomalaisen hankkeen pysymiseen budjetissa? On hyvin vaikeaa nähdä yhteyttä, onko USN luvannut lahjoittaa esim säästyvät polttoainerahat Suomen hankkeeseen?
Klikkaa laajentaaksesi...
No ei välttämättä oikeastaan mitenkään kun mm. 57 milliset on jo omasta takaa. Kierrätyskamaa on paljon jos eivät kokonaisena saa kaupaksi (saudeille pakkomyyntinä) tai koipallota.
Sieltä saisi vaikka sen kaivatun millennium gunin tilalle aidon RAMin.

Ehkä katselen asiaa liian maavoimien silmillä. Eli heti kun silmien alta lipuu rottelo, joka näyttää sulovilenmaiselta käytetyn kaupalta niin alkaa kiinnostaa.

Toivottavasti kykenee käyttämään kaiken? Arvelitko maailman halvimpien "kyrvettien" tulevan vielä alle budjetin maaliin?
 
Viimeksi muokattu:
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top