Merivoimien kehitysnäkymät

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Museo
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Niin, maavoimilla. Tosin rajoitetussa määrin eikä konversio meritoimintaversioon ei ole aivan ilmainen. Analogiana voi pohtia, kannattaako AMV:tä riisua miehistönkuljetusvarustuksesta ja konvertoida tutka-AMV:ksi. Voi olla fiksumpaa tilata kokonaan uudet.
Kenelle? Maavoimille lisää koptereita, mutta eri mallia, tukemaan merivoimia? Ennemmin F-22 voittaa HX prosessin.
 
Kuinka vaarassa tuolla silti ollaan jos tornissa ei oletettavasti tarvitse istua koko ajan?

Jos tarkoituksena on toimia kärpäspaperina vastustajan rajallisille resursseille (erikoisjoukot, täsmäaseet) niin eikö nämä linnakkeet ole aika ihanteellinen paikka juuri siihen meidän kannaltamme?
130 TK voi ampua täysin ilman miehistöä, tulenjohtona voi toimia miehittämätön tutka. Osumatarkkuus jääköön mahdollisen hyökkääjän selvitettäväksi.

Linnakkeiden tehtävä ei ole toimia tulta vetävänä kohteena.
 
Kenelle? Maavoimille lisää koptereita, mutta eri mallia, tukemaan merivoimia? Ennemmin F-22 voittaa HX prosessin.

Merivoimien tarpeisiinhan kopterit tulisivat ja ne pitäisi sijoittaa jonnekin rannikolle (Pansio-Dragsvik-Upinniemi), sinne missä merivoimilla on muutoinkin toimintaa. Tämä ihan jo harjoitustoiminnan takia, ja se tukee myös operatiivisia tehtäviä, kun kopterit ja tuki-infra ovat jo valmiiksi toiminta-alueella eikä Utissa.

Organisaatiorakenteeseen en mene sanomaan mitään lopullista. Kopteritoimintojen monistaminen ei kuitenkaan kuulosta fiksulta näin pienissä asevoimissa - eihän ilmavoimillakaan ole omia koptereita, vaan tarvittavat kuljetus- ja CSAR-palvelut tulevat maavoimilta. Kyseeseen voisi tulla esimerkiksi brittiläiseen tyyliin "Joint Force NH90" tai sitten ihan perusrehellinen maavoimien yksikkö, joka kuitenkin taistelisi merivoimien komentorakenteen alla.
 
Kenelle? Maavoimille lisää koptereita, mutta eri mallia, tukemaan merivoimia? Ennemmin F-22 voittaa HX prosessin.
Maavoimilla on liikaa koptereita heidän tarpeeseensa nähden ja Merivoimilla ei ainuttakaan. Kumpaanko hommaan enemmän kopteria tarvitaan, kuskaamaan sotilaita maan yllä vai sukellusveneentorjuntaan? TTH muuttaminen suto-koneeksi ei tietenkään ole ilmaista, muttei alkuunkaan niin kallista kuin uusien koneiden hankinta. Näin ruotsalaisetkin teki, heidän meritoimintakoneensa on TTH mod, ei NFH. Eli koneeseen tutka, ew-paketin parantaminen ja sonar. Ruotsalaiset integroi koneeseen TS-47:n. Kas kummaa, sekin on jo hankittu Suomeen.
Roottori ja pyrstö ovat jo käännettävät, ne vain pitää automatisoida. Neljä tälläistä, hallinnollisesti edelleen Utin koneet, huolto ja koulutus siellä ja jonnekin eteentyönnetty tukikohta Merivoimien palvelemiseksi. 1 - 2 konetta on olisi aina "Pohjanmaa"-luokan aluksen mukana merellä.
 
Maavoimilla on liikaa koptereita heidän tarpeeseensa nähden ja Merivoimilla ei ainuttakaan. Kumpaanko hommaan enemmän kopteria tarvitaan, kuskaamaan sotilaita maan yllä vai sukellusveneentorjuntaan?
Tässä olet ihan oikeassa! Maavoimilla ei pitäisi olla ainuttakaan helikopteria, vaan asiantunteva organisaatio Ilmavoimat tuottaisi tarvittavat hekopalvelut. Tästähän meillä oli vuosikymmenten kokemus. Jostain mulle käsittämättömästä syystä Ilmavoimat onnistui luistelemaan irti koko kuljetus ja hekobisneksestä. Lentäjien peruskoulutuksen sekä sotilasilmailun viranomaistehtävät vielä hoitavat.

Maavoimistahan piti tulla teknisesti huippuvarusteltu uuden ajan puolustushaara, jonka kolmessa varuskunnassa olisi kussakin ollu 5 kopteria. Loput 5 sitten kerrallaan huollossa. Eihän tästä tietenkään mitään tullut, sillä kolmeen paikkaan hajautettu ylläpito olisi maksanut ihan älyttömiä. Nykyisin osalla hekoja kuljetetaan erikoisjoukkoja, osa tietysti huollossa ja loput kaiketi seisonnassa.

Tarvittavista muutoksista en osaa sanoa, kun se ei oo mun alaa. Mutta kun Lv2020 maksoi 1,2:n sijaan 1,6 miljardia, on tämäkin lisärahoitus ensin jostain löydettävä ennen uusia rahareikiä.
 
Viimeksi muokattu:
Tästä lausunnosta voisi antaa MpNetin kuvitteellisen tiedonjulkistamispalkinnon. Sata vuotta meillä on piirretty kantamakaaria parhaimmillaan lähes toiselle rannalle Suomenlahtea. Vaikka ei sitä ääneen sanottaisi, tulee lukijalle kuva että kantaman sisälle uskaltautuva laiva saa pikaisesti osuman ja päätyy meren pohjaan. Ampumaoppia ei löydy netistä eikä kaikkia ole koulutettu (rannikko)tykkimiehiksi. Huomiotta jää, että patterin ampuessa lähes 40 km päähän on normihajonta yli 600 m jonka päälle tulee sään ja maalin liiketilan arvioinnin virhe.

Katso liite: 40620
Tai sitten käy kuin ystävälleni, joka Rannikkotykistökoulun ampumaleirillä toimi tulenjohtajajana. Leirillä ammuttiin Isosaaresta 100TK:lla. Ystäväni oli onnistunut hirveällä onnenkantamoisella ammuttamaan ensimmäisellä laukauksella keskelle maalilauttaa, joka upposi saman tien. Siltä päivältä ammunnat päättyivät siihen...
 
Siistiä, vois tykittää Turun pois kartalta!
Uudet koordinaatit, pikaisesti!
Kohtuu harvinainen tapa aloittaa sota, tulittaa omaa pääkaupunkiaan :unsure: Mutta toisaalta, mitä muutakaan voisi odottaa Venäjän tukemilta separatisteilta kehä3-linjan sisältä ;) Ja tämä mielipide tulee eteläiseltä Etelä-Pohjanmaalta :cool:

Edit. Vai onko kyseessä banaanikaupunki siellä nääslammen rannalla? :poop:
 
Maavoimilla on liikaa koptereita heidän tarpeeseensa nähden ja Merivoimilla ei ainuttakaan. Kumpaanko hommaan enemmän kopteria tarvitaan, kuskaamaan sotilaita maan yllä vai sukellusveneentorjuntaan? TTH muuttaminen suto-koneeksi ei tietenkään ole ilmaista, muttei alkuunkaan niin kallista kuin uusien koneiden hankinta. Näin ruotsalaisetkin teki, heidän meritoimintakoneensa on TTH mod, ei NFH. Eli koneeseen tutka, ew-paketin parantaminen ja sonar. Ruotsalaiset integroi koneeseen TS-47:n. Kas kummaa, sekin on jo hankittu Suomeen.
Roottori ja pyrstö ovat jo käännettävät, ne vain pitää automatisoida. Neljä tälläistä, hallinnollisesti edelleen Utin koneet, huolto ja koulutus siellä ja jonnekin eteentyönnetty tukikohta Merivoimien palvelemiseksi. 1 - 2 konetta on olisi aina "Pohjanmaa"-luokan aluksen mukana merellä.

Utissa ei varmaan olla samaa mieltä, kannatan merivoimille koptereita mutta maavoimilta niitä ei ainakaan tule varastaa.
 
Tässä olet ihan oikeassa! Maavoimilla ei pitäisi olla ainuttakaan helikopteria, vaan asiantunteva organisaatio Ilmavoimat tuottaisi tarvittavat hekopalvelut. Tästähän meillä oli vuosikymmenten kokemus. Jostain mulle käsittämättömästä syystä Ilmavoimat onnistui luistelemaan irti koko kuljetus ja hekobisneksestä. Lentäjien peruskoulutuksen sekä sotilasilmailun viranomaistehtävät vielä hoitavat.

Maavoimistahan piti tulla teknisesti huippuvarusteltu uuden ajan puolustushaara, jonka kolmessa varuskunnassa olisi kussakin ollu 5 kopteria. Loput 5 sitten kerrallaan huollossa. Eihän tästä tietenkään mitään tullut, sillä kolmeen paikkaan hajautettu ylläpito olisi maksanut ihan älyttömiä. Nykyisin osalla hekoja kuljetetaan erikoisjoukkoja, osa tietysti huollossa ja loput kaiketi seisonnassa.

Tarvittavista muutoksista en osaa sanoa, kun se ei oo mun alaa. Mutta kun Lv2020 maksoi 1,2:n sijaan 1,6 miljardia, on tämäkin lisärahoitus ensin jostain löydettävä ennen uusia rahareikiä.

Utin suorituskyky on suoraan sidoksissa koptereihin, niiden siirto ilmavoimillle olisi järjetöntä ja ilmavoimat ajaisi homman alas nopeasti.

Ihmiset eivät kyllä olleenkaan arvosta sitä suorituskykyä mikä Utissa on luotu, siitä ovat riippuvaisia monet muutkin ja nykyisellä organisaatiolla he pystyvät sitä tukea antamaan.
 
Utissa ei varmaan olla samaa mieltä, kannatan merivoimille koptereita mutta maavoimilta niitä ei ainakaan tule varastaa.

NH-kaluston käyttöaste rauhan aikana kyllä mahdollistaisi meritoiminnankin, mutta poikkeusoloissa kaikki em varustus pitäisi riisua, kun kalusto tarvitaan Uttilaisten päätehtävien hoitoon. Lentäjille kyllä kelpaisi ns ylimääräiset merilentotunnit. Eli kyllä asiaa on selvitelty, mutta ei olisi kovin kestävä ratkaisu.
 
Merivoimien tarpeisiinhan kopterit tulisivat ja ne pitäisi sijoittaa jonnekin rannikolle (Pansio-Dragsvik-Upinniemi), sinne missä merivoimilla on muutoinkin toimintaa. Tämä ihan jo harjoitustoiminnan takia, ja se tukee myös operatiivisia tehtäviä, kun kopterit ja tuki-infra ovat jo valmiiksi toiminta-alueella eikä Utissa.

Organisaatiorakenteeseen en mene sanomaan mitään lopullista. Kopteritoimintojen monistaminen ei kuitenkaan kuulosta fiksulta näin pienissä asevoimissa - eihän ilmavoimillakaan ole omia koptereita, vaan tarvittavat kuljetus- ja CSAR-palvelut tulevat maavoimilta. Kyseeseen voisi tulla esimerkiksi brittiläiseen tyyliin "Joint Force NH90" tai sitten ihan perusrehellinen maavoimien yksikkö, joka kuitenkin taistelisi merivoimien komentorakenteen alla.

Brittiläisten erikoisjoukoille jyvitetty yhteislaivue on yllättäen joutunut kovien leikkausten kohteeksi, kertoo että kopterit pitää olla suoraan niiden joukkojen alaisuudessa jotka niitä tarvitsevat.
 
Back
Top