Merivoimien kehitysnäkymät

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Museo
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Commander kirjoitti:
Häivekorvetin kaikki herätteet on pyritty minimoimaan, eli alus soveltuu kohtuu hyvin myös MITO-tehtäviin, ja erityisesti suve-torjuntaan (tehokas Hydra-järjestelmä ml) Uppouman pienuus selittyy komposiittirungolla ja - rakenteilla. Teräsrunkoisena uppouma olisi yli 1000 tonnia
Klikkaa laajentaaksesi...

Ammattilainen korjatkoon jos olen väärässä, mutta eikö Visbyt ollut tarkoitettu juuri MITO/SUTO rooliin, ja suunniteltu toinen sarja olisi ollut meritorjuntarooliin. Jälkimmäinen ei sitten monesta syystä toteutunut, joten kaikki tehtävät sullottiin yksiin, vähiin ja ahtaisiin runkoihin.

Kuulopuheiden mukaan Visby on vähän kuin sukellusvene, jos se kulkee vähänkin nopeammalla vauhdilla niin peräaalto ja sen nostama vesihöyry paljastaa sen tutkassa, ammattilaiset voivat korjata tämänkin huhun jos tarpeen tulee. :)
 
Viimeksi muokattu:
gekados kirjoitti:
Ammattilainen korjatkoon jos olen väärässä, mutta eikö Visbyt ollut tarkoitettu juuri MITO/SUTO rooliin, ja suunniteltu toinen sarja olisi ollut meritorjuntarooliin. Jälkimmäinen ei sitten monesta syystä toteutunut, joten kaikki tehtävät sullottiin yksiin, vähiin ja ahtaisiin runkoihin.

Kuulopuheiden mukaan Visby on vähän kuin sukellusvene, jos se kulkee vähänkin nopeammalla vauhdilla niin peräaalto ja sen nostama vesihöyry paljastaa sen tutkassa, ammattilaiset voivat korjata tämänkin huhun jos tarpeen tulee. :)
Klikkaa laajentaaksesi...

Ensimmäinen toteamasi pitää tietojeni mukaan paikkansa, mutta jälkimmäisestä en tiedä, eikä oma tietämys edes riitä sen arvuutteluun.
 
gekados kirjoitti:
Ammattilainen korjatkoon jos olen väärässä, mutta eikö Visbyt ollut tarkoitettu juuri MITO/SUTO rooliin, ja suunniteltu toinen sarja olisi ollut meritorjuntarooliin. Jälkimmäinen ei sitten monesta syystä toteutunut, joten kaikki tehtävät sullottiin yksiin, vähiin ja ahtaisiin runkoihin.

Kuulopuheiden mukaan Visby on vähän kuin sukellusvene, jos se kulkee vähänkin nopeammalla vauhdilla niin peräaalto ja sen nostama vesihöyry paljastaa sen tutkassa, ammattilaiset voivat korjata tämänkin huhun jos tarpeen tulee. :)
Klikkaa laajentaaksesi...
Visbyssä on tehty paljon kompromisseja tuon tutkanäkyvyyden vuoksi. On haluttu myös nopea alus (dash), jolla on runkonopeuttaan enemmän huippuja. Ehkä niiden tarkoitus on päästä nopeasti merelle ja Itämeren saarten suojaksi tai sitten tehdä ohjusrynnäkköjä tai liikkua nopeasti rannikkoalueella jos/kun suve havaitaan.

Visbyn laittaessa kaasuturbiinin täydelle höngälle, se antaa pirusti tehoa mutta ongelmana on hulppea pa-kulutus sekä ääni ja lämpöheräte. Kaasuturbiinin ulistessa vihulaisen s-veneet voivat havaita ja tunnistaa Visbyn varmaan aika kaukaa. Peruskoneilla mentäessä Visby ei pääse kuin 15 solmua maksimillaan. Sitä kaasuturbiinia ei käytellä kovin kauaa, jos halutaan pysyä merellä pidempään tai RAS-täydennystä ei voida saada.

Visbyssä kaikki on tehty häiveen eteen, joten on voitu säästää ilmatorjunnasta. Ehkä paattien kehittäminen ja tuotanto ovat myös maksaneet niin paljon että rahaa ei haluttu laittaa enää Umkhontoihin.

Myös palvelusmukavuus on varmaan kaukana muista paateista, koska kuulemma suurin osa miehistöstä ei juuri näe ulos päiväkausiin. Komentosilta on ainoa, jossa on ikkunat ja muuten on avattava ovet tai luukut että pääsee haukkaamaan ulkoilmaa. Huonossa kelissä ulkona ei juuri kävellä, kun ei ole muuta paikkaa kun heko-kansi ja partaalla ei voi käppäillä. Tuo laiva on siis vähän kuin sukellusvene palveluksen osalta, paitsi että sillä ei pääse huonoa keliä pakoon pinnanalle.
 
Analysti kirjoitti:
Muistelen samaa. Aluksia piti kai ihan ensimmäisen suunnitelman mukaan tulla 14 kpl...
Klikkaa laajentaaksesi...

14 kpl oli nähtävästi tavoitteena, mutta käsittääkseni tuolloin puhuttiin kahdesta eri tyypistä, SMYGE-konseptin jälkeen. Sittemmin tarpeita harmonisoitiin, ja lopputuloksena oli YS2000. En ole itsekkään enää varma, oliko em luokan tavoitetaso 14, 10 tai 8???
 
Commander kirjoitti:
14 kpl oli nähtävästi tavoitteena, mutta käsittääkseni tuolloin puhuttiin kahdesta eri tyypistä, SMYGE-konseptin jälkeen. Sittemmin tarpeita harmonisoitiin, ja lopputuloksena oli YS2000. En ole itsekkään enää varma, oliko em luokan tavoitetaso 14, 10 tai 8???
Klikkaa laajentaaksesi...
Eipä tuolla juurikaan merkitystä enää ole. Koko projektin lopputulosta ei voi missään tapauksessa pitää onnistumisena, mutta ei ehkä ihan täysin pannukakkukaan. Onhan siellä nyt 5 laivaa ainakin osan aikaa merellä ja jotain järjestelmiäkin käytössä.

Mutta varoittava esimerkki se on ainakin kahdesta asiasta: laivasuunnittelussa ei pidä minkään yksittäisen tekijän nousta dominoimaan muita, vaan alus on aina kompromissien summa. Ja toinen on ruotsalainen sotateollisuuden hankintamalli jossa ihanasti sekoittuu puolustusvoimien, FMV:n ja teollisuuden omat, ei niin yhteensopivat, intressit. Hyvin siellä ei ole mennyt minun mielestä mikään hanke viimeiseen 20 vuoteen.
 
Analysti kirjoitti:
Eipä tuolla juurikaan merkitystä enää ole. Koko projektin lopputulosta ei voi missään tapauksessa pitää onnistumisena, mutta ei ehkä ihan täysin pannukakkukaan. Onhan siellä nyt 5 laivaa ainakin osan aikaa merellä ja jotain järjestelmiäkin käytössä.

Mutta varoittava esimerkki se on ainakin kahdesta asiasta: laivasuunnittelussa ei pidä minkään yksittäisen tekijän nousta dominoimaan muita, vaan alus on aina kompromissien summa. Ja toinen on ruotsalainen sotateollisuuden hankintamalli jossa ihanasti sekoittuu puolustusvoimien, FMV:n ja teollisuuden omat, ei niin yhteensopivat, intressit. Hyvin siellä ei ole mennyt minun mielestä mikään hanke viimeiseen 20 vuoteen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Näinhän se on. Smyge-projektin jälkeen (-kin) ruotsin merivoimissa panostettiin häivetekniikan tutkimukseen ja markkinointiin omalle henkilökunnalle. Kuulemani mukaan meni noin 10 vuotta, kun perusajatus oli myyty ja hyväksytty!
 
Analysti kirjoitti:
Kyllä näiden yksittäisten asejärjestelmien osalta luotan heihin, mutta suuremmat kokonaisuudet ei oikein ole hanskassa...
Klikkaa laajentaaksesi...

Kyllä Saab kykenee myös vaativien kokonaisuuksien hallintaan (ainakin Saab Australia esimerkkinä). Huonohko maine syntyi 1990-luvulla Rauma lkan myötä. Silloinen celsius laittoi 80-luvulla koko 9LV järjestelmän arkkitehtuurin uusiksi, eli tavoitteena oli komponenttipohjainen järjestelmä, jonka hajautusjärjestelmä oli valitettavasti edelleenkin suljettu. Rauma lkan järjestelmissä oli lukuisia vikoja lähes 10 vuotta käyttöönoton jälkeen.

LV2000-hankkeen aikana cms-järjestelmää valittaessa oli vallitseva käsitys merivoimissa: mikä tahansa tehtävänsä täyttävä cms käy, kunhan se ei ole 9lv!
 
Ookoo, eli Pohjanmaa-luokan 9LV-integrointia saa jännäkakata eniten. :unsure:
Onhan tuota kyllä laitettu Rauma-luokan jälkeen Kanadassa, Thaimaassa...

Voi olla tosin, että suurin into menee jo RMC:lle huokailuun rungon valmistumista odottaessa.
 
Viimeksi muokattu:
Commander kirjoitti:
Kyllä Saab kykenee myös vaativien kokonaisuuksien hallintaan (ainakin Saab Australia esimerkkinä). Huonohko maine syntyi 1990-luvulla Rauma lkan myötä. Silloinen celsius laittoi 80-luvulla koko 9LV järjestelmän arkkitehtuurin uusiksi, eli tavoitteena oli komponenttipohjainen järjestelmä, jonka hajautusjärjestelmä oli valitettavasti edelleenkin suljettu. Rauma lkan järjestelmissä oli lukuisia vikoja lähes 10 vuotta käyttöönoton jälkeen.

LV2000-hankkeen aikana cms-järjestelmää valittaessa oli vallitseva käsitys merivoimissa: mikä tahansa tehtävänsä täyttävä cms käy, kunhan se ei ole 9lv!
Klikkaa laajentaaksesi...
Täsmälleen samaa mieltä. Saab Australialla on kyllä vakuuttavat näytöt.
 
magitsu kirjoitti:
Ookoo, eli Pohjanmaa-luokan 9LV-integrointia saa jännäkakata eniten. :unsure:
Onhan tuota kyllä laitettu Rauma-luokan jälkeen Kanadassa, Thaimaassa...

Voi olla tosin, että suurin into menee jo RMC:lle huokailuun rungon valmistumista odottaessa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Huoli pois. Saab selätti kilpailussa Lockheed Canadan ja germaanit! Eiköhän siellä loppupeleissä ollut valitsemassa ihan ammattitaitoinen tiimi!
 
Herman30 kirjoitti:
Ei kyllä minä tiedän mitä siellä on menossa. Älä nyt ota sitä niin kirjaimellisesti.
Esim Krimin valloitus. Viikko tai pari ennen sitä mailla oli yhteinen sotaharjoitus.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ihan oikeasti... ja tämän vuoksi olit hetki sitten sitä mieltä ettei Suomen ja Venäjän välillä voisi tulla erillissotaa...Nyt ihan aikuisten oikeasti, jotain tolkkua
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top