Merivoimien kehitysnäkymät
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
Raveni
Greatest Leader
EU:lla on aika vähän villoja. Kaikki lepää USA:n ja mahdollisesti NATO:n varassa. Toki paljon paheksuntaa olisi EU:ta varmasti odotettavissa. Onko siitä sitten ollut kriisien ratkomisessa hyötyä? Empä muista. Venäjä miehittää krimiä edelleen, Ukrainassa on jäätynyt sota edelleen päällänsä. Georgiassa aika lailla saman suuntaiset jutut. Lähi-idässä ryskyy edelleenkin. Turkki kiristää ja pitää EU:ta niin sanotusti tukevassa palli otteessa.
EU voisi olla suurvalta mutta kyllä se vaatisi EU:n rakenteiden isoa sorvaamista ja käytännössä laajaa liittovaltiota. Tähän ei varmastikaan olla valmiita monessakaan maassa. Itse asiassa EU:n tulevaisuus ja säilyminen vaatii tuota kehitystä jollei haluta, että EU taantuu vain pelkäksi talous unioksi. Itselleni tämä sopii erinomaisesti mutta toisenlaisiakin ajatuksia varmasti on. Tällaisena kuin EU nyt tunnetaan, sillä ei ole tulevaisuutta. Eli kyllä Suomen avustaminen on ihan hyväntahdon varassa jos emme ole NATO:n jäseniä. EU:n oma turvalauseke on vähän tyhjän päällä. Se ei ole samalla tavalla sitova mitä NATO:n vastaava. Liian tulkinnan varainen. En tiedä miten tämä liittyy merivoimien kehitysnäkymiin? Varmaankin siten, että yksin on valmistauduttava pärjäämään. Tilanteessa kuin tilanteessa. Varsinkin tilanteessa jossa syntyy isolla todennäköisyydellä sinkkiarkkuja. Suomen meriliikenteen suojaaminen ei ole siis mikään helpporasti ja itse epäilen onko se edes realistisesti toteutettavissa jos vastassa on suurvalta? Vai pitäisikö riskienhallinnassa lähteä siitä, että merireitti toimii jos toimii mutta sen varaan ei voida laskea jolloin tulee tarvetta muille ratkaisuille.
Leaderwolf
Respected Leader
Se vaatii ensin pienempien maiden romahtamista ja kaatumista lopullisesti Saksan syliin. Nyt kun Britannia on ulkona eikä voi enään olla vastavoimana Berliinille. Sen jälkeen kun Saksa on tukevasti Euroopan vallassa kiinni, se alkaa taas näyttämään voimaansa.
Commander
Kenraali
Ehkä tämä arvuuttelu menee löyhästi merivoimien kehitysnäkymiin, ja ainakin hyvänä aasinsiltana Britannian rooli entisenä merellisen suurvaltana tms.
Eli en ainakaan itse ole varma, oliko brittien ero EU:sta turpo-näkökulmasta hyvä vaiko huono asia. Ainakin ero antaa sijaa Ranskalle ja Saksalle. Britit olivat nähtävästi aikamoinen änkyrä sotilasjuttuihin liittyvissä kysymyksissä.
Yksi kollegani tuli takaisin Suomeen 3v Bryssel-tourneelta, ja hän luonnehti varsin tuohtuneesti brittejä EU:n ryssiksi! En tosin tiedä syytä moiseen, mutta nähtävästi jotain kädenvääntöä on ollut...
Iso, moderni ja komea alus. Toivottavasti Pohjanmaa-luokasta saa aikoinaan vastaavat sävärit. Kyllä se ainakin Magen/Sa'ar 6 -luokan hirvityksen peittoaa 100-0. Tämä on tosin logistiikkaluokan alus ja vielä kauempana siitä mihin meillä riittää eväät kuin ero Pohjanmaan ja De Zevenin välillä.
Tuohon Mk41 kennosto ja tulenjohtotutka niin saataisiin Saimaalle, Päijänteelle, Oulujärvelle ja Inarille ilmatorjunta-aluksia
Hanski
Ylipäällikkö
Mutta trooliin ei näy kiinnityspisteitä, joten pientä tuotekehitystä se vaatii...Tuohon Mk41 kennosto ja tulenjohtotutka niin saataisiin Saimaalle, Päijänteelle, Oulujärvelle ja Inarille ilmatorjunta-aluksia
Tuohon Mk41 kennosto ja tulenjohtotutka niin saataisiin Saimaalle, Päijänteelle, Oulujärvelle ja Inarille ilmatorjunta-aluksia
Aegis inshore? Sisävesimurtaja vol 2.0
mm MMM mmmmm, missäs on se karttaruutupomminheitin? Voisi olla tuossa keulassa ensimmäisenä, putki eteenpäin uljaasti yli 45 asteen kulmassa!
Hanski
Ylipäällikkö
Ruotsin laivasto alkaa olla kaukainen muisto menneestä, ruotsalaisella sisarfoorumilla eräs taistelija summasi helppoon muotoon nykyiset pinta-alukset:
5 st Korvett typ Visby
2 st Korvett typ Gävle
2 st Patrullfartyg typ Malmö
5 st Minjaktfartyg typ Koster
2 st Röjdykarfartyg typ Spårö
Visbyt ovat valtaosalle tutut, mutta Wikipediasta voidaan nostaa esille ydinkohdat: "Det första fartyget i serien sjösattes den 8 juni 2000 och den 16 december 2009 levererades de första två fartygen till marinen. Vid leveransen var dessa båda fartyg av version fyra, vilket innebar att den planerade sjömålsrobotbestyckningen saknas och beväpningen utgörs enbart av en allmålskanon tillsammans med lätta och tunga kulsprutor samt ubåtsjakttorpeder. Den 16 september 2015 slutlevererades systemet Visby till Svenska marinen av FMV." Eli projektin kesto 5 alukselle oli ensimmäisen vesillelaskusta projektin päättämiseen 15 vuotta! Nykyinen aseistus Visbyllä on 1 * 57 mm, 8 * RBS-15 Mk II, 4 * 400 mm torpedo (Tp45), miinoja. Helikopteri ja IT-ohjukset puuttuvat ja MTO on tuttu Mk II.
Gävle-korvetit on valmistettu 1990-1993 ja pääaseistus on verrannollinen Hamina-luokkaan: 1 * 57 mm, 1 * 40 mm, 8 * RBS-15 Mk II ja 4 * 400 mm torpedot (Tp 45). Gävlen uppouma 380 t vs. Hamina 250 t.
Malmöt alkavat olla jo vanhoja, nämä Spica III -luokan ohjusveneet valmistettiin 1984-1985 ja nykyisin aseistus on varsin vaatimaton: 1 * 57 mm, 4 * 400 mm torpedo (Tp 45).
Ruotsin aluevedet ovat suuret ja Etelä-Ruotsin suojana ei ole saaristoa. Tätä vasten alusmäärät alkavat olla todella pienet!
Sukellusveneitä on vielä 5, mutta ainoastaan kaksi uutta on tilattu, joten ilman lisätilauksia määrä supistuu. Uusia pinta-aluksia on nyt vuoteen 2030 ulottuvassa suunnitelmassa 2 kpl Visby II -luokkaa.
5 st Korvett typ Visby
2 st Korvett typ Gävle
2 st Patrullfartyg typ Malmö
5 st Minjaktfartyg typ Koster
2 st Röjdykarfartyg typ Spårö
Visbyt ovat valtaosalle tutut, mutta Wikipediasta voidaan nostaa esille ydinkohdat: "Det första fartyget i serien sjösattes den 8 juni 2000 och den 16 december 2009 levererades de första två fartygen till marinen. Vid leveransen var dessa båda fartyg av version fyra, vilket innebar att den planerade sjömålsrobotbestyckningen saknas och beväpningen utgörs enbart av en allmålskanon tillsammans med lätta och tunga kulsprutor samt ubåtsjakttorpeder. Den 16 september 2015 slutlevererades systemet Visby till Svenska marinen av FMV." Eli projektin kesto 5 alukselle oli ensimmäisen vesillelaskusta projektin päättämiseen 15 vuotta! Nykyinen aseistus Visbyllä on 1 * 57 mm, 8 * RBS-15 Mk II, 4 * 400 mm torpedo (Tp45), miinoja. Helikopteri ja IT-ohjukset puuttuvat ja MTO on tuttu Mk II.
Gävle-korvetit on valmistettu 1990-1993 ja pääaseistus on verrannollinen Hamina-luokkaan: 1 * 57 mm, 1 * 40 mm, 8 * RBS-15 Mk II ja 4 * 400 mm torpedot (Tp 45). Gävlen uppouma 380 t vs. Hamina 250 t.
Malmöt alkavat olla jo vanhoja, nämä Spica III -luokan ohjusveneet valmistettiin 1984-1985 ja nykyisin aseistus on varsin vaatimaton: 1 * 57 mm, 4 * 400 mm torpedo (Tp 45).
Ruotsin aluevedet ovat suuret ja Etelä-Ruotsin suojana ei ole saaristoa. Tätä vasten alusmäärät alkavat olla todella pienet!
Sukellusveneitä on vielä 5, mutta ainoastaan kaksi uutta on tilattu, joten ilman lisätilauksia määrä supistuu. Uusia pinta-aluksia on nyt vuoteen 2030 ulottuvassa suunnitelmassa 2 kpl Visby II -luokkaa.
Viimeksi muokattu:
Luulen, että paikalliset 1980-luvulla palveluksessa olleet upseerit eivät edes halua nähdä moista tilastoa. Kauas on tultu niistä loiston päivistä. Eikä juuri hopeareunaa synkässä pilvessä näy. Helpointa olisi tilata kaksi "Pohjanmaata". Mutta voi olla, ettei arvokkuus anna periksi....
Hanski
Ylipäällikkö
Kirjahyllystä löytyy vanha Weyers Flotten Taschenbuch 1984/85, joten katsotaanpa, mitä Ruotsin merivoimilla oli tuolloin:
- 3 kpl Näcken-luokan sukellusveneitä
- 5 kpl Sjöormen-luokan sukellusveneitä
- 4 kpl Draken-luokan sukellusveneitä
- 2 kpl Halland-luokan hävittäjiä
- 1 kpl Carlskrona-luokan miinalaiva
- 2 kpl Älvsborg-luokan miinalaivoja
- 11 kpl erilaisia pienempiä miinalaivoja (Minutläggare)
- 28 kpl erilaisia miinaraivaajia
- 16 kpl Hugin-luokan ohjusveneitä
- 12 kpl Norrköping-luokan moottoritorpedoveneitä, joista 8 oli varustettavana ohjusveneiksi
- 6 kpl Spica-luokan moottoritorpedoveneitä, joista 4 oli varustettavana ohjusveneiksi
Viimeksi muokattu:
Commander
Kenraali
1980 - luvun taitteessa oli vielä 6 hävittäjää ja fregatteja (osa tosin reservikalustona) . Us Navyn All Hands 1960-lehden artikkelissa 22 suvea ja yli 20 isoa pintataistelualusta, sekä moottoritorpedoveneet ja miinanraivaajat päälle. Puhumattakaan ilmavoimien rynnäkkölaivastosta...
Lehti löytyy PDF-muodossa hakusanoilla All Hands 1960.
Aika vähän maalle jolla 2400km rannikkoa.
Commander
Kenraali
Ja joka vasta nyt yrittää nousta aallonpohjastaan!
Commander
Kenraali
No juu kyllä. Ja Ruotsilla on tällä hetkelläkin riittävästi torjuntavoimaa, jolla se selviäisi helposti kylmän sodan aikaisesta maihinnoususkenaariosta.
Ilmavoimien, Visby lkan ja 4-5 suven yhteisvaikutus pelkästään on hyvin huomattava.
Me saamme kyllä Suomessa ponnistella ihan urakalla, että pääsemme samalle tasolle.
Einomies1
Respected Leader
Tuota väritystä olen miettinyt että miksihän harmaa-valkoinen?
Commander
Kenraali
Kuvan värisävyt ehkä vähän vääristävät. Pääsin itse tutustumaan alukseen Kielissä, ja minusta valkoinen näytti enemmänkin vaalean harmaalta. Mutta silti väripaletin käyttö jää arvoitukseksi?