Merivoimien kehitysnäkymät

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Museo
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Huhta kirjoitti:
Jehu on. Tosin mistä tietää, mitä Jurmoihin tulee MLU:ssa...
Klikkaa laajentaaksesi...

Jurmoille puuhattiin joskus järeämpää MLU:ta suojatason nostoineen. Kuljetuskyky olisi samalla pudonnut kymmeneen taistelijaan. Ilmeisesti nyt ollaan toteuttamassa kevyempää ratkaisua.
 
Rannari kirjoitti:
Jurmoille puuhattiin joskus järeämpää MLU:ta suojatason nostoineen. Kuljetuskyky olisi samalla pudonnut kymmeneen taistelijaan. Ilmeisesti nyt ollaan toteuttamassa kevyempää ratkaisua.
Klikkaa laajentaaksesi...

Saisikohan Jehuja kohta lisää työllisyysvaroilla? En tiedä, missä kunnossa alumiiniveneteollisuus on.
 
Huhta kirjoitti:
Saisikohan Jehuja kohta lisää työllisyysvaroilla? En tiedä, missä kunnossa alumiiniveneteollisuus on.
Klikkaa laajentaaksesi...

Taisivat justsilleen jossain lehtijutussa kehua että lujaa menee ja lisää porukkaa palkataan. Isona vaikuttimena tietysti Jurmojen MLU-projekti.

Mulle kyllä kelpaisi se kontti-nemoa kuskaava Jehun versio ja ja ja...
 
Merivoimien toimintakyky avovesillä alkaa olla varsin hyvällä mallilla Haminoiden peruskorjauksen ja Pohjanmaa-luokan valmistuessa. Aluskalustoon on kuitenkin syntymässä Suomenlahden kokoinen reikä! Merivoimilla ei oikein ole taistelualustyypiä, joka olisi räätälöity nimenomaan taisteluun Suomenlahdella. Jehu on tietysti hyvä peli kuljetuksiin, mutta varsinaiseksi taistelualukseksi siitä ei ole. Mietin, että vähän Nuoli-luokan tyyppinen alus olisi tarpeen Suomenlahdelle:
  • pieni ja nopea alustyyppi, joka voisi tukeutua saaristoon
  • alukselle ei tarvittaisi pitkää toiminta-aikaa, tärkeämpi olisi kyky nopeaan toimintaan
  • alusluokan koko tulisi olla riittävä, esimerkiksi 12 venettä.
  • päätoiminta-alueena olisi merialue Hankoniemestä itään.
  • aseistuksena voisi olla kevyt konetykki (esim. Bushmaster), (kevyet) PTO:t ja ammu-ja-unohda ITO:t sekä vaihtoehtoisesti miinat. Omasuojaan voisi olla esim. MASS-lavetti ja/tai sopiva ELSO-varustus.
  • alusluokka tulisi olla hyvin verkottunut, pieneen alukseen ei mahdu suuria sensoreita, jolloin tilanne- ja maalitietoa tulisi saada ulkopuolelta. Alusluokkaan voisi myös varustaa aluksia, joissa olisi kevyempi aseistus ja parempi sensori- ja ELSO-varustus ja jotka voisivat toimia muiden johtoaluksina.
  • tehtävinä olisivat rannikon suojaaminen mereltä tulevilta hyökkäyksiltä, muiden kevyiden yksiköiden suojaaminen (esim. MITO:t), rannikkojääkärien suojaaminen, tappioiden tuottaminen vihollisen aluskalustolle ja soveltuvin osin ilmatorjunnan laajentaminen rannikolta merialueille / osallistuminen ilmatorjuntaan.
  • (ja jos vaatimuslistaan lisättäisiin kyky ympärivuotiseen toimintaan, ollaankin jo varsin lähellä ITA Tuulta!...)
 
Hanski kirjoitti:
Merivoimien toimintakyky avovesillä alkaa olla varsin hyvällä mallilla Haminoiden peruskorjauksen ja Pohjanmaa-luokan valmistuessa. Aluskalustoon on kuitenkin syntymässä Suomenlahden kokoinen reikä! Merivoimilla ei oikein ole taistelualustyypiä, joka olisi räätälöity nimenomaan taisteluun Suomenlahdella. Jehu on tietysti hyvä peli kuljetuksiin, mutta varsinaiseksi taistelualukseksi siitä ei ole. Mietin, että vähän Nuoli-luokan tyyppinen alus olisi tarpeen Suomenlahdelle:
  • pieni ja nopea alustyyppi, joka voisi tukeutua saaristoon
  • alukselle ei tarvittaisi pitkää toiminta-aikaa, tärkeämpi olisi kyky nopeaan toimintaan
  • alusluokan koko tulisi olla riittävä, esimerkiksi 12 venettä.
  • päätoiminta-alueena olisi merialue Hankoniemestä itään.
  • aseistuksena voisi olla kevyt konetykki (esim. Bushmaster), (kevyet) PTO:t ja ammu-ja-unohda ITO:t sekä vaihtoehtoisesti miinat. Omasuojaan voisi olla esim. MASS-lavetti ja/tai sopiva ELSO-varustus.
  • alusluokka tulisi olla hyvin verkottunut, pieneen alukseen ei mahdu suuria sensoreita, jolloin tilanne- ja maalitietoa tulisi saada ulkopuolelta. Alusluokkaan voisi myös varustaa aluksia, joissa olisi kevyempi aseistus ja parempi sensori- ja ELSO-varustus ja jotka voisivat toimia muiden johtoaluksina.
  • tehtävinä olisivat rannikon suojaaminen mereltä tulevilta hyökkäyksiltä, muiden kevyiden yksiköiden suojaaminen (esim. MITO:t), rannikkojääkärien suojaaminen, tappioiden tuottaminen vihollisen aluskalustolle ja soveltuvin osin ilmatorjunnan laajentaminen rannikolta merialueille / osallistuminen ilmatorjuntaan.
  • (ja jos vaatimuslistaan lisättäisiin kyky ympärivuotiseen toimintaan, ollaankin jo varsin lähellä ITA Tuulta!...)
Klikkaa laajentaaksesi...
Ilmatyyny kannattaa jo unohtaa kertalaakista, ettei tule uusia pettymyksiä.

Tuosta kun nopeasti laskee:
- konetykki 2500 kg + ammukset 700 kg
- "kevyet" PTO:t, lähinnä kai joku NLOS-tyyppinen AMET n. 25 km, esim 8 laukauksen systeemi voisi painaa 600 - 700 kg + systeemiräkit yms 250 kg
- miinat (vaihtoehtoinen?) esim 4 x 650 kg
- MASS -järjestelmä yhdellä heittimellä ehkä noin 400 kg?
- ITO, esim 2 x Mistral laukaisin 450 kg
- taistelunjohto-, viesti- ja elsokalusto n. 2000 kg

Yhteensä noin 7 (miinoilla 9) tonnia riippuen mitä on yhtä aikaa mukana ja mitä voidaan vaihdella. Nopea laskutoimitus antaa ko aluksen uppoumaksi noin 140 -160 tonnia. Eli ollaan noin 4 kertaa Nuolen uppoumassa ja aluksesta tulisi jopa suurempi kuin R-luokka oli aikoinaan.

Sinällään mielenkiintoinen ja kannatettava ajatus. En kiistä.
 
Suomen merivoimien vuosipäivän kunniaksi Saab on lahjoittanut Forum Marinumin näyttelykäyttöön täysikokoisen Saab Lightweight Torpedon, eli Torpedo 47:n, mallin. Suomen merivoimat saa käyttöönsä pitkän tauon jälkeen torpedoaseistuksen. Tähän uuteen suorituskykyyn myös yleisö pääsee nyt tutustumaan Turussa sijaitsevan merikeskus Forum Marinumin päänäyttelyssä.


107717291_1246180385719368_8612777131409283202_o.jpg

Suomen merivoimat on tilannut Saabilta torpedojen ja niihin liittyvän taistelujärjestelmän toimitukset Hamina-luokan ohjusveneille ja uusille Laivue 2020 -hankkeen Pohjanmaa-luokan korveteille.

Tulevia toimituksia edeltävät, ensimmäiset Torpedo 45 -tyyppiset torpedot on jo saatu Ruotsin puolustusvoimilta Suomeen harjoituskäyttöä varten Hamina-luokan ohjusveneille. Uusi Torpedo 47 -järjestelmä otetaan palveluskäyttöön vuonna 2023. Torpedo asetetaan näytille Forum Marinumin päänäyttelyyn, jossa se on yleisön nähtävillä 9.7.2020 Merivoimien vuosipäivästä alkaen.

 
Hanski kirjoitti:
Merivoimien toimintakyky avovesillä alkaa olla varsin hyvällä mallilla Haminoiden peruskorjauksen ja Pohjanmaa-luokan valmistuessa. Aluskalustoon on kuitenkin syntymässä Suomenlahden kokoinen reikä! Merivoimilla ei oikein ole taistelualustyypiä, joka olisi räätälöity nimenomaan taisteluun Suomenlahdella. Jehu on tietysti hyvä peli kuljetuksiin, mutta varsinaiseksi taistelualukseksi siitä ei ole. Mietin, että vähän Nuoli-luokan tyyppinen alus olisi tarpeen Suomenlahdelle:
  • pieni ja nopea alustyyppi, joka voisi tukeutua saaristoon
  • alukselle ei tarvittaisi pitkää toiminta-aikaa, tärkeämpi olisi kyky nopeaan toimintaan
  • alusluokan koko tulisi olla riittävä, esimerkiksi 12 venettä.
  • päätoiminta-alueena olisi merialue Hankoniemestä itään.
  • aseistuksena voisi olla kevyt konetykki (esim. Bushmaster), (kevyet) PTO:t ja ammu-ja-unohda ITO:t sekä vaihtoehtoisesti miinat. Omasuojaan voisi olla esim. MASS-lavetti ja/tai sopiva ELSO-varustus.
  • alusluokka tulisi olla hyvin verkottunut, pieneen alukseen ei mahdu suuria sensoreita, jolloin tilanne- ja maalitietoa tulisi saada ulkopuolelta. Alusluokkaan voisi myös varustaa aluksia, joissa olisi kevyempi aseistus ja parempi sensori- ja ELSO-varustus ja jotka voisivat toimia muiden johtoaluksina.
  • tehtävinä olisivat rannikon suojaaminen mereltä tulevilta hyökkäyksiltä, muiden kevyiden yksiköiden suojaaminen (esim. MITO:t), rannikkojääkärien suojaaminen, tappioiden tuottaminen vihollisen aluskalustolle ja soveltuvin osin ilmatorjunnan laajentaminen rannikolta merialueille / osallistuminen ilmatorjuntaan.
  • (ja jos vaatimuslistaan lisättäisiin kyky ympärivuotiseen toimintaan, ollaankin jo varsin lähellä ITA Tuulta!...)
Klikkaa laajentaaksesi...

Mielenkiintoinen pohdinta!

Tarkastelisin asiaa etusijassa tehtävien kannalta:

1. Rannikon suojaaminen mereltä tulevilta hyökkäyksiltä / tappioiden tuottaminen vihollisen aluskalustolle

Tämä on tietysti ilmeinen mille hyvänsä pintataistelualukselle. Mutta millä aseistuksella? Gabrielit lentävät pitkälle niin maalta, Haminoilta kuin Pohjanmailtakin. Kevyt PTO - miksei. Sea Venom tai jokin vastaava voisi toimia Gabrielia paremmin pieniä alusmaaleja vastaan ja tarjoaisi jotakin iskukykyä myös raskaampiin aluksiin. Konetykin riittävyys (teho, kantama) ja monipuolisuus (ilmamaalit) arveluttaa, mieluummin sitten ihan oikea 40 mm laivatykki, jos tykki halutaan.

2. Rannikkojääkärien suojaaminen / muiden kevyiden yksiköiden suojaaminen (esim. MITO:t)

Suojaaminen miltä? Ilma- ja ohjusuhalta? Toisilta pinta-aluksilta? Jälkimmäinen hoituu ykköstehtävän vaatimalla varustuksella, mutta ilma- ja ohjusuhka ovat toinen asia. Haasteita kohdistuu sekä sensoreihin että ilmatorjunta-aseisiin. Alusluokka voisi tulla käyttöön joskus 30-luvulla, joten haluaisin enemmän kuin merikäyttöön sovitetun MANPADS-ohjuksen ja EO-sensorijärjestelmän. Jos nyt ei ihan Brahmos ole osumassa rannikkojääkärien Jehuun, niin jokin alisooninen häiveohjus tai häiveliitopommi todennäköisesti silti. RAM voisi olla minimitaso, jos it-ohjusta havitellaan.

Lisäksi voisi pohtia, kannattaisiko Katanpäät varustaa paremmalla omasuojakyvyllä, jotta niiden suojaaminen ei sitoisi uutta alusluokkaa. Tutka mastoon ja tykkiin älyammuksia? SeaRAM tykin tilalle ja Trackfire tai kaksi puolituumaisella?

3. Ilmatorjunnan laajentaminen rannikolta merialueille / osallistuminen ilmatorjuntaan

Edellyttää suhteellisen hyvää tutkaa ja ohjusta. TRS-4D ja ESSM?


^Kovin alkaa kuulostaa kakkossarjalta Haminoita. Pintatorjuntaohjukset vain nykyisiä pienemmiksi, SUTO-vermeet pois kyydistä ja enemmän IT-ohjuksia (16 kpl?).

Toissijaisesti miettisin tehtävien karsimista. Jätetään ilmasuoja muiden harteille, luotetaan selviytymiskyvyssä pieneen herätteeseen ja harhamaaleihin, kenties myös elektroniseen häirintään. Jehu+ tykkiaseistuksella ja kevyellä pintatorjuntaohjuksella (~4 kpl)? Toimii kevyisiin alusmaaleihin ja rajoitetusti raskaampiinkin, ja tykillä voi myös tukea rannikkojääkäreiden maihinnousuja vihamielisellä rantautumisalueella.

Kolmossijaisesti ehdotan taisteluhelikoptereita. Liikkuvat nopeasti pitkällä rannikolla (ml. Ahvenanmaa) ja ovat tarvittaessa hyödyksi myös maasodankäynnissä. Kalliita? Kyllä, mutta monipuolisesti varustetut veneetkään eivät tule ilmaiseksi.
 
Huhta kirjoitti:
Kolmossijaisesti ehdotan taisteluhelikoptereita. Liikkuvat nopeasti pitkällä rannikolla (ml. Ahvenanmaa) ja ovat tarvittaessa hyödyksi myös maasodankäynnissä. Kalliita? Kyllä, mutta monipuolisesti varustetut veneetkään eivät tule ilmaiseksi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Hmmmm
Tämä kuulostaa nopealta, piiloutuvalta, häiveelliseltä ja asekuormaa voidaan vaihtaa tilanteeseen sopivasti......
 
Einomies1 kirjoitti:
Olikohan tämä jo huomattu täällä? Lainattua PV:n sivuilta:
Rannikkojoukkojen valmiuksia tullaan lisäämään ajoneuvosijoitteisella pintatorjuntaohjusjärjestelmällä. Rannikkojoukoille liikkuvuus on kaikki kaikessa: niiden tulee kyetä liikkumaan niin rannikolla kuin saaristossakin. https://ruotuvaki.fi/-/merivoimat-panostaa-kovilla-tulevaisuuteen-luvassa-monipuolisia-uudistuksia

SPIKE NLOS:a pukkaa?
Klikkaa laajentaaksesi...

Onhan tuo moneen otteeseen kerrottu että uusi PTO tulee käyttöön myös kuorma-autolaveteille.

edit

@mechanicus olikin saman asian jo kommentoinut
 
Rannari kirjoitti:
Keulasta on kivikkoisiin kalliorantoihin rantautuessa pakko tähystää eikä asia muutu siitä onko luukku auki vai ei koska rakenne ei ole luodinkestävä. Kyllä se on valitettavasti kiitos ja kuulemiin veneelle ja siinä oleville ukoille jos rantautuminen tapahtuu vihollisen suora-ammuntatulessa. Vastatulta antaisi veneestä käytännössä ohjaamon viereen asennettu ja miehistötilan yli ampuva itkk.
Klikkaa laajentaaksesi...
Yhtiön sivujen mukaan Watercat M12 kansi olisi jotain komposiittia, mutta panssarista ei puhuta mitään. Ilmeisesti kyseessä on lasikuitukomposiitti.
There are 20 individually damped seats with seat belts on the fore deck and the deck is sheltered with a light composite cover. Hatches on the cover and a hydraulically operated bow ramp ensure fast unpacking and loading of cargo.http://www.marinealutech.com/boats/landing_crafts/watercat_m12

Epäilen että MLU:ssa lisättiin panssaria, koska ilman moottoritehojen lisäystä se johtaisi suorituskyvyn heikkenemiseen selvästi. Raskaampi alus myös liikehtii kömpelömmin ja tuo Jurmo vaikuttaa tällä hetkellä, hätäisesti videon perusteella reagoivan aika herkästi ohjaukseen.
 
Einomies1 kirjoitti:
Niin, siis puhutaanko nyt PTO 2020:a vai jostain muusta?
Klikkaa laajentaaksesi...

On ihan perusteltua olettaa että puhutaan Gabrielista koska se sopii 1:1 tuohon tekstiin: ajoneuvosijoitteinen pintatorjuntaohjusjärjestelmä.

E... typo
 
Viimeksi muokattu:
Einomies1 kirjoitti:
Yhtiön sivujen mukaan Watercat M12 kansi olisi jotain komposiittia, mutta panssarista ei puhuta mitään. Ilmeisesti kyseessä on lasikuitukomposiitti.
There are 20 individually damped seats with seat belts on the fore deck and the deck is sheltered with a light composite cover. Hatches on the cover and a hydraulically operated bow ramp ensure fast unpacking and loading of cargo.http://www.marinealutech.com/boats/landing_crafts/watercat_m12

Epäilen että MLU:ssa lisättiin panssaria, koska ilman moottoritehojen lisäystä se johtaisi suorituskyvyn heikkenemiseen selvästi. Raskaampi alus myös liikehtii kömpelömmin ja tuo Jurmo vaikuttaa tällä hetkellä, hätäisesti videon perusteella reagoivan aika herkästi ohjaukseen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuollainen paremmin suojatun Jurmon MLU-konsepti oli joskus esillä ja siihen olisi mennyt vain kymmenen ukkoa. Kuljetuskyvystä olisi siis ilmeisesti lähtenyt yli tonni. Sillä saa jo hiukan suojaa ainakin sirpaleilta ja vaikka luotisuojatun keulaläpän. Isona miinuksena olisi ollut pataljoonan pääosien verran nykyistä pienempi kuljetuskyky.
 
Einomies1 kirjoitti:
Olikohan tämä jo huomattu täällä? Lainattua PV:n sivuilta:
Rannikkojoukkojen valmiuksia tullaan lisäämään ajoneuvosijoitteisella pintatorjuntaohjusjärjestelmällä. Rannikkojoukoille liikkuvuus on kaikki kaikessa: niiden tulee kyetä liikkumaan niin rannikolla kuin saaristossakin. https://ruotuvaki.fi/-/merivoimat-panostaa-kovilla-tulevaisuuteen-luvassa-monipuolisia-uudistuksia

SPIKE NLOS:a pukkaa?
Klikkaa laajentaaksesi...

Ajoneuvosijoitteisella pintatorjuntaohjusjärjestelmällä tarkoitettaneen tässä yhteydessä PTO2020 maaversiota. Vuosikymmenen lopussa pitää lisäksi korvata 130TK - järjestelmä ja RO 06-järjestelmä. Jälkimmäisten korvausvaihtoehtoina ovat mm ohjausjärjestelmät, ja varmaan mukana myös K9 sopivilla a-tarvikkeilla.

Jonkinmoinen näkemys ja päätös pitänee olla jo vuosikymmenen puolivälissä.
 
Commander kirjoitti:
Ajoneuvosijoitteisella pintatorjuntaohjusjärjestelmällä tarkoitettaneen tässä yhteydessä PTO2020 maaversiota. Vuosikymmenen lopussa pitää lisäksi korvata 130TK - järjestelmä ja RO 06-järjestelmä. Jälkimmäisten korvausvaihtoehtoina ovat mm ohjausjärjestelmät, ja varmaan mukana myös K9 sopivilla a-tarvikkeilla.

Jonkinmoinen näkemys ja päätös pitänee olla jo vuosikymmenen puolivälissä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Minusta tuossa lauseessa puhutaan juuri jostakin uudesta, kevyemmästä järjestelmästä. Esim juuri NLOS tai joku sen tyyppinen. RFI asiasta annettiin ulos muutama vuosi sitten. Siinä ei muistaakseni rajattu (ainakaan julkisuuteen annetun tiedon mukaan) vaikutustapaa, mutta on hyvin vaikea keksiä muuta kuin 20 - 40 km kantava ohjus, joka kyetään integroimaan johtamisjärjestelmään ja vielä ammunnan loppuvaiheessa päättämään esim osutaanko ollenkaan ja mihin kohtaan osutaan.

PTO2020 sijoittaminen ajoneuvolavetille ei lisää (tavallaan) mitään, koska sillä vain korvataan poistuva 85:nen.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top