Merivoimien kehitysnäkymät

En tiedä muuta kuin että RO 06-jalustalla voi ampua myös muita Spike-perheen post-ohjuksia.

Lähinnä ajattelin asiaa siltä kantilta, että TOW:n alusta ei ole kevyt eikä ergonominen. Joten Rafaelilta voisi kysäistä 18 "varajalustan" hintaa sikäli kuin maavoimat tyytyy kevyempien ohjusten ampumiseen.
 
@Analysti

Miten varustelisit mainitsemasi "keskiraskaan alustyypin"? Mitä siinä painotettaisiin vai olisiko se miniatyrisoitu Pohjanmaa?
 
Kaikki, mitä Suomessa rakennetaan, on verkostokeskeistä. Myös alukset ja koneet. Minkään aluksen ei tarvitse olla stealthissa "kovan luokan" peli. Se on nähty mitä siitä seuraa. Kohtuulliset stealth-ominaisuudet, jotka syntyvät hyvällä suunnittelulla lähes ilmaiseksi, mutta ei mitään siitä yli.

R2:sen lukumäärä... niin, tuskin 12, mutta ehkä 6 - 8?

Autonomisesti toimiva alustyyppi voisi kyllä hoitaa miinoittamisen joskus 2030-luvun loppupuolelta lähtien. Mutta ei ole mitään edellytyksiä luoda semmoista "tolpannoppien" ja maalle sijoitettavien järjestelmien verkostoa jolla liikkuva aluskalusto korvattaisiin. Hekoja ei oikeasti myöskään mikään korvaa. Suomessa vaan tehdään aina välttämättömyydestä hyve niin kauan, kunnes on varaa se järjestelmä hankkia. Kirjoista löytyy vielä ne jorinat "ilma-alivoimaisesta" voittajasta. Siitä ei enää johonkin aikaan ole kuulunut mitään... Odotan meritoimintahelikopterin ilmestyvän kuvioihin 2020-luvun loppupuolella. Mikä on ratkaisumalli, jää arvoitukseksi vielä.

"Pohjanmaa"-luokan myötä Merivoimat nousee samalle tasolle kuin Ilmavoimat teki Hornetin kanssa. "Pohjanmaat" eivät vain riitä, tarvitaan myös se keskiraskas alustyyppi (1000 - 1500 tn?) ja kyllä se kevytkin (n. 150 tn). Sillä tavalla liikkuvasta laivastosta tulee tasapainoinen, "soiva" peli. Kiinteä rannikkopuolustus on mennyttä maailmaa, merialueen herruudesta taistelu käydään merellä ja samalla ratkeaa myös rannikon suoja. Maarintamaa merisota tulee parhaiten pitämällä sivustan suojattuna ja meriliikenteen toiminnassa. Ilman sitä maarintamakin pettää nopeasti.

Hankala vaan nähdä mitä etuja nimenomaisesti Suomenlahdella tuollainen 100-200 tonnin alus tuottaa verrattuna miehittämättömiin aluksiin jo ehkä noin kymmenen vuoden päästä - mitä aikaisemmin Suomenlahdelle ei aluksia voida hankkia. Jo 1990-luvulla ITA Tuulta kaavailtiin juuri pienten alusten rajoitteiden vuoksi, ei teknologia ole ottanut takapakkia.

Miehittämättömät hekot, miehittämättömät alukset, passiiviset sensorit, ohjusten maalavetit ym. vaan ovat 2030-luvulle ehkä realistisempi haave kuin pienet ja keskisuuret alukset sekä varsinaiset meritoimintakopterit.

Meriliikennettä tuskin Suomenlahdelle tulisi ilman vahvojen liittolaisten antamaa suojaa kuitenkaan. Tässä tilanteessa taas olisi suureksi eduksi, että kapasiteetti olisi siirrettävissä maarintaman tueksi.

Lisäksi tulee eteen perinteinen ongelma - ilmastonmuutoksesta huolimatta meillä on jäätalvia jatkossakin.

Toinen perinteinen ongelma on Suursaari, joka dominoi Kotkan edustaa ja jolta EO-tähystysmahdollisuuksien vaientaminen ei onnistu oikein millään, vaikka tutkamastoja, tähystysmastot ym. saataisiin tuhottua.
 
Hankala vaan nähdä mitä etuja nimenomaisesti Suomenlahdella tuollainen 100-200 tonnin alus tuottaa verrattuna miehittämättömiin aluksiin jo ehkä noin kymmenen vuoden päästä - mitä aikaisemmin Suomenlahdelle ei aluksia voida hankkia. Jo 1990-luvulla ITA Tuulta kaavailtiin juuri pienten alusten rajoitteiden vuoksi, ei teknologia ole ottanut takapakkia.

Hekot, miehittämättömät alukset, passiiviset sensorit, ohjusten maalavetit ym. vaan ovat 2030-luvulle ehkä realistisempi haave kuin pienet ja keskisuuret alukset sekä varsinaiset meritoimintakopterit.

Meriliikennettä tuskin Suomenlahdelle tulisi ilman vahvojen liittolaisten antamaa suojaa kuitenkaan. Tässä tilanteessa taas olisi suureksi eduksi, että kapasiteetti olisi siirrettävissä maarintaman tueksi.

Lisäksi tulee eteen perinteinen ongelma - ilmastonmuutoksesta huolimatta meillä on jäätalvia jatkossakin.

Toinen perinteinen ongelma on Suursaari, joka dominoi Kotkan edustaa ja jolta EO-tähystysmahdollisuuksien vaientaminen ei onnistu oikein millään, vaikka tutkamastoja, tähystysmastot ym. saataisiin tuhottua.
Minun puolestaan on helppo nähdä ne edut. Miehittämättömät taistelualukset ovat ihan yhtä kaukana kuin miehittämätön hävittäjäkin. Jotakin pienimuotoista ehkä syntyy 2030-luvulla, mutta näiden alusten elinkaaren aikana ihminen on vahvasti mukana. Tilanne ehkä, korostan ehkä, alkaa muuttumaan 2060-luvulta eteenpäin.

Toistan vielä kerran, merisodankäynnissä on ihan sama juttu kuin ilmasodassa: ensinmainitussa ei merellä liikkuvia aluksia voi korvata millään eikä jälkimmäisessä ilmassa lentäviä aluksia voi korvata millään. Tämä on alan ammattilaisille täysin päivänselvä juttu.
 
Minun puolestaan on helppo nähdä ne edut. Miehittämättömät taistelualukset ovat ihan yhtä kaukana kuin miehittämätön hävittäjäkin. Jotakin pienimuotoista ehkä syntyy 2030-luvulla, mutta näiden alusten elinkaaren aikana ihminen on vahvasti mukana. Tilanne ehkä, korostan ehkä, alkaa muuttumaan 2060-luvulta eteenpäin.

Toistan vielä kerran, merisodankäynnissä on ihan sama juttu kuin ilmasodassa: ensinmainitussa ei merellä liikkuvia aluksia voi korvata millään eikä jälkimmäisessä ilmassa lentäviä aluksia voi korvata millään. Tämä on alan ammattilaisille täysin päivänselvä juttu.

Merivoimaa käytetään myös siellä, missä sitä tarvitaan, mitään rajausta Suomenlahden osalta ei ole olemassa missään. Merivoimien toiminta-alue on nykyään siellä missä käsketään.
 
Minun puolestaan on helppo nähdä ne edut. Miehittämättömät taistelualukset ovat ihan yhtä kaukana kuin miehittämätön hävittäjäkin. Jotakin pienimuotoista ehkä syntyy 2030-luvulla, mutta näiden alusten elinkaaren aikana ihminen on vahvasti mukana. Tilanne ehkä, korostan ehkä, alkaa muuttumaan 2060-luvulta eteenpäin.

Toistan vielä kerran, merisodankäynnissä on ihan sama juttu kuin ilmasodassa: ensinmainitussa ei merellä liikkuvia aluksia voi korvata millään eikä jälkimmäisessä ilmassa lentäviä aluksia voi korvata millään. Tämä on alan ammattilaisille täysin päivänselvä juttu.

Ei Suomenlahden oloihin tarvita mitään miehittämättömiä Haminoita tai Pohjanmaita, vaan sarja erilaisia sensoreja ja lavetteja. Lennokki / hekolennokki ilmaan tähystämään, miehittämätön liikkuva laite - tai vaikka kiinteä kuuntelulaite - veden alle, miehittämätön vene viemään tutkaa sopivaan mittausasemaan ym. Aseet sitten erikseen. Nähtävissä on, että kevyt-MTO:kin kantaa sen 50-100km, voidaan laukaista maalta riittävän peiton aikaansaamiseksi. Torpedo tai syvyyspommi voidaan toimittaa miehittämättömän veneen tai hekon avulla. Kevyen asetornin kuljettamiseen riittää miehittämätön pieni vene. Eihän tässä sinänsä ole mitään uutta, onhan ohjusveneidenkin maalitieto tullut ulkopuolelta, rannikkotykistön maalitieto tulenjohtajilta. Evoluutio, ei revoluutio.

Suomenlahden oloissa tiedonsiirron rajoitteet ovat erilaisia kuin valtamerioloissa. Jo line-of-sight yhteyksillä voidaan käytännössä hoitaa homma. Veden alla lyhyillä etäisyyksille vedenalaisten modeemien mahdollisuudet ovat suuret.

Ensimmäinen miehittämätön asehan olivat jo Krimin sodassa käytetty merimiinat, joiden autonomia rajautui tosin vain laukaisuun kosketustilanteessa...
 
Viimeksi muokattu:
Tässä kohti olet taas syvällä siellä villakoiran ytimessä. Pätee valitettavasti ihan liian monessa paikkaa.
Kuten tavallista. :) Mutta vakavasti, näitä on vaikka kuinka paljon... voisin varmaan 15 minuutissa muistella 10 tapausta, joissa tilanne oli se, että "ei Suomen oloissa tarvita... ei toimi... ei voi hyödyntää.... Mutta heti kun budjetti antaa myöten, alkaa tavaraa tulemaan ja sitten hehkutetaan "viimeisen päälle suorituskykyistä järjestelmää..."
 
Minun puolestaan on helppo nähdä ne edut. Miehittämättömät taistelualukset ovat ihan yhtä kaukana kuin miehittämätön hävittäjäkin. Jotakin pienimuotoista ehkä syntyy 2030-luvulla, mutta näiden alusten elinkaaren aikana ihminen on vahvasti mukana. Tilanne ehkä, korostan ehkä, alkaa muuttumaan 2060-luvulta eteenpäin.

Kauko-ohjattuja dronealuksia on käytetty jo Jemenin sodassa, tosin vain itsemurhaveneinä. Periaatteessa en näe miksei tästä olisi helposti kehitettävissä variaatio missä dronevene kuljettaa ohjuksen tai torpedon (tai miinan!) sopivaan paikkaan laukaisua varten. Olen itse jo pitkään haaveillut autonomisesta minisukellusveneestä miinoitukseen.

On totta että merellä ollaan *AV -kehityksessä paljon jäljessä ilmailua. Siellä 'itsemurhadrone' on kehitetty jo 1. maailmansodan aikana, tiedustelusovelluksia tuli laajalti käyttöön 60-luvulla ja aseistetut lennokit 90-luvulla. Vedessä propulsioteknologia ei skaalaudu yhtä helposti - jos tekee jotain pientä ja halpaa niin toimintamatka ja -aika jäävät niin lyhyiksi etteivät useimmat laivastot siitä kiinnostu.
Suomen kannalta ongelma on että isot valtamerilaivastot ajavat teknologian kehitystä eikä niitä paljoa tällainen innosta. Pienen rannikkopuolustuksesta kiinnostuneen maan pitäisi itse alkaa kehittämään alaa.
 
Kauko-ohjattuja dronealuksia on käytetty jo Jemenin sodassa, tosin vain itsemurhaveneinä. Periaatteessa en näe miksei tästä olisi helposti kehitettävissä variaatio missä dronevene kuljettaa ohjuksen tai torpedon (tai miinan!) sopivaan paikkaan laukaisua varten. Olen itse jo pitkään haaveillut autonomisesta minisukellusveneestä miinoitukseen.

On totta että merellä ollaan *AV -kehityksessä paljon jäljessä ilmailua. Siellä 'itsemurhadrone' on kehitetty jo 1. maailmansodan aikana, tiedustelusovelluksia tuli laajalti käyttöön 60-luvulla ja aseistetut lennokit 90-luvulla. Vedessä propulsioteknologia ei skaalaudu yhtä helposti - jos tekee jotain pientä ja halpaa niin toimintamatka ja -aika jäävät niin lyhyiksi etteivät useimmat laivastot siitä kiinnostu.
Suomen kannalta ongelma on että isot valtamerilaivastot ajavat teknologian kehitystä eikä niitä paljoa tällainen innosta. Pienen rannikkopuolustuksesta kiinnostuneen maan pitäisi itse alkaa kehittämään alaa.
Käy pistämässä joku 150 miljoonaa budjettiin tuota varten seuraavaksi 10 vuodeksi, niin jotain ehkä syntyy. Siinä on myös riski, ettei synny mitään. Muistanko oikein, että USA:n puolustusvoimissa tämä pelle-peloton -budjetti on jotain 55 miljardia USD vuodessa ja aika paljon semmoista keksitään ja testataan, mistä ei tule yhtään mitään. Mutta aina välillä onnistuukin sitten...
 
Kilpailutetaan svenskien ja ransiksien välillä. Voisi olla projekti johon Suomen kannattaisi osallistua, TMS-projektiinhan Suomi osallistui. Asemissa olevalla torpedomiinalla kykenee vaikuttamaan huomattavasti suurempaan alueeseen kuin paikoillaan nököttävällä miinalla, lisäksi sellaisen raivaus on huomattavasti hankalampaa kun pelkän väylän raivaus ei riitä. Ikävä kyllä, sama teknologia tulee (ellei ole jo) Venäjän käyttöön.



Sweden’s FMV Awards Saab Contract For Self Propelled Naval Mine Development
The Swedish Defence Materiel Administration (FMV) signed a contract agreement with Saab Dynamics for the development of a new "self-propelled sea mine" prototype.
Xavier Vavasseur 18 Dec 2019

According to the FMV announcement, the new naval mine will be based on autonomous underwater vehicle (AUV) technology.

The order includes work for a complete vessel system with an inert operating part (i.e. without explosive loading) as well as conducting a number of demonstrations including launching from intended platforms. Final demonstrations of the project will take place in 2022.

Contacted by Naval News, a Saab spokesperson said “Saab can only confirm what is in the FMV announcement.”

“Smart” UUV (or AUV) based mines seems to be the way forward in the field of naval mine warfare. France’s Naval Group is working on a similar solution with their own D19 UUV.




D19 is Naval Group's first autonomous underwater military drone designed to equip surface vessels and submarines. Capitalizing on its know-how in the area of torpedoes and mobile underwater targets, Naval Group designed the D19 to accomplish a wide range of missions, including ISR, electronic warfare, training, maritime interdiction etc.

Equipped with modular payload at the front end, which can be easily switched thanks to a plug-and-play system, D19 can fulfill a wide variety of missions:
- identification, surveillance, reconnaissance,
- electronic warfare,
- anti-submarine warfare,
- underwater mobile target,
- mine countermeasures,
- rapid environmental assessment,
- act as a smart underwater mine

...
Already sea proven for different missions thanks to the joint effort of Naval Group and French Navy, the D19 combines long endurance and intelligence to offer a wide range of operational employment. It can be launched by submarine, vessel or from the shore. Its payload is modular according to the mission.
 
Viimeksi muokattu:
Kilpailutetaan svenskien ja ransiksien välillä. Voisi olla projekti johon Suomen kannattaisi osallistua, TMS-projektiinhan Suomi osallistui. Asemissa olevalla torpedomiinalla kykenee vaikuttamaan huomattavasti suurempaan alueeseen kuin paikoillaan nököttävällä miinalla, lisäksi sellaisen raivaus on huomattavasti hankalampaa kun pelkän väylän raivaus ei riitä. Ikävä kyllä, sama teknologia tulee (ellei ole jo) Venäjän käyttöön.



Sweden’s FMV Awards Saab Contract For Self Propelled Naval Mine Development
The Swedish Defence Materiel Administration (FMV) signed a contract agreement with Saab Dynamics for the development of a new "self-propelled sea mine" prototype.
Xavier Vavasseur 18 Dec 2019

According to the FMV announcement, the new naval mine will be based on autonomous underwater vehicle (AUV) technology.

The order includes work for a complete vessel system with an inert operating part (i.e. without explosive loading) as well as conducting a number of demonstrations including launching from intended platforms. Final demonstrations of the project will take place in 2022.

Contacted by Naval News, a Saab spokesperson said “Saab can only confirm what is in the FMV announcement.”

“Smart” UUV (or AUV) based mines seems to be the way forward in the field of naval mine warfare. France’s Naval Group is working on a similar solution with their own D19 UUV.




D19 is Naval Group's first autonomous underwater military drone designed to equip surface vessels and submarines. Capitalizing on its know-how in the area of torpedoes and mobile underwater targets, Naval Group designed the D19 to accomplish a wide range of missions, including ISR, electronic warfare, training, maritime interdiction etc.

Equipped with modular payload at the front end, which can be easily switched thanks to a plug-and-play system, D19 can fulfill a wide variety of missions:
- identification, surveillance, reconnaissance,
- electronic warfare,
- anti-submarine warfare,
- underwater mobile target,
- mine countermeasures,
- rapid environmental assessment,
- act as a smart underwater mine

...
Already sea proven for different missions thanks to the joint effort of Naval Group and French Navy, the D19 combines long endurance and intelligence to offer a wide range of operational employment. It can be launched by submarine, vessel or from the shore. Its payload is modular according to the mission.

TMS-projekti tuotti meille kevyehkön 13 000 sivun loppuraportin, ja piti jollain tavoin SURA-hankkeen hengissä, eli ei sekään ihan hukkaan mennyt ;)
 
Back
Top