Merivoimien kehitysnäkymät

[StmSvejk]

Aikaa on kulunut vasta reilut 10v, ja esim Tp47 on vasta tulollaan. Ei tuolloinkaan mitään imaginäärisiä asioita esitetty.

Eikö TMS speksattu joskus vuosituhannen alussa? Amerikkalaisillahan oli torpedomiina CAPTOR vuodesta 1979

Mark 60 CAPTOR - Wikipedia

en.wikipedia.org

ja itseliikkuva miina SLMM ainakin 1980-luvun alusta

MK 67 Submarine-Laid Mobile Mine (SLMM)

Jenkeillä ja australialaisilla oli suunnitelmissa aikoinaan ISLMM (kaikkien persujen suosikkimiina) jossa olisi ollut kaksi taistelukärkeä.

Mines of the United States of America - NavWeaps

www.navweaps.com

Suomenlahden olot ovat toki haastavammat kuin valtameriolot, toisaalta myös tiettyjä mahdollisuuksia (vaikkapa laukaisu maalta mahdollistamaan isomman miinan kuin putkilaukaisu, kuituohjaus koko matkan, akustiset tukiasemat ym.) on enemmän.

 

[Huhta]

No mieleen tulee ainakin ohjuksen nopeus- ja kantamaetu sekä nykyisin käyttö maamaaleja vastaan, josta onkin enää pieni hyppy esim Tomahawkin käyttöön...

Ohjuksella on tietysti nopeusetunsa, mutta pystyykö sukellusvene hyödyntämään kantamaetua? Ts. saako pinta-aluksesta maalitukseen riittävän havainnon torpedoetäisyyksien ulkopuolelta? Vai onko sukellusvenelaukaistava pintatorjuntaohjus enemmän ulkopuolisen maalinosoituksen varassa ammuttava ase?

 

[StmSvejk]

Ohjuksella on tietysti nopeusetunsa, mutta pystyykö sukellusvene hyödyntämään kantamaetua? Ts. saako pinta-aluksesta maalitukseen riittävän havainnon torpedoetäisyyksien ulkopuolelta? Vai onko sukellusvenelaukaistava pintatorjuntaohjus enemmän ulkopuolisen maalinosoituksen varassa ammuttava ase?

Valtamerioloissa sukellusveneen passiivisonarilla voidaan saavuttaa useiden kymmenien mailien melko tarkka suuntahavainto, mutta vain epätarkka estimaatti etäisyydestä. Tässä sitten auttaa merimaaliohjuksen "launch on bearing".

Sonar Propagation

The convergence zone tends to be at large distances, typically 20-30 nm from the source. It is possible to have multiple convergence zones, which will occur at regular intervals. For example, if the first CZ is at 30 nm, the second CZ would be at 60 nm. The CZ is only a few miles wide, and therefore, contacts which are acquired through convergence zones tend to appear and disappear quickly.

 

[Commander]

Ohjuksella on tietysti nopeusetunsa, mutta pystyykö sukellusvene hyödyntämään kantamaetua? Ts. saako pinta-aluksesta maalitukseen riittävän havainnon torpedoetäisyyksien ulkopuolelta? Vai onko sukellusvenelaukaistava pintatorjuntaohjus enemmän ulkopuolisen maalinosoituksen varassa ammuttava ase?

No onpas hankalia kysymyksiä. Voisin kuvitella, että veneellä pitää kyllä olla pari mastoa pinnan päällä, jolloin joko ulkopuolinen MOS tai sitten ESM maalina. Teoriassa voisi kait ampua myös omien sonarien tuottamaan maaliin. En ole koskaan joutunut miettimään ohtua suve-näkökulmasta.

 

[Huhta]

Valtamerioloissa sukellusveneen passiivisonarilla voidaan saavuttaa useiden kymmenien mailien melko tarkka suuntahavainto, mutta vain epätarkka estimaatti etäisyydestä. Tässä sitten auttaa merimaaliohjuksen "launch on bearing".

Sonar Propagation

The convergence zone tends to be at large distances, typically 20-30 nm from the source. It is possible to have multiple convergence zones, which will occur at regular intervals. For example, if the first CZ is at 30 nm, the second CZ would be at 60 nm. The CZ is only a few miles wide, and therefore, contacts which are acquired through convergence zones tend to appear and disappear quickly.

Ei kai torpedokaan vaadi etäisyystietoa? Ammutaan suuntaan ja ohjataan kohti maalia suunnan mahdollisesti muuttuessa, kunnes torpedon oma hakupää saa kohteen kiinni? Vai onko tieto sen verran epätarkkaa ja torpedon oma hakupää sen verran vaatimaton ohjukseen nähden, että sama ei onnistu torpedolla, vaikka ohjuksella onnistuukin?

No onpas hankalia kysymyksiä. Voisin kuvitella, että veneellä pitää kyllä olla pari mastoa pinnan päällä, jolloin joko ulkopuolinen MOS tai sitten ESM maalina. Teoriassa voisi kait ampua myös omien sonarien tuottamaan maaliin. En ole koskaan joutunut miettimään ohtua suve-näkökulmasta.

Mietin vain, oliko sukellusvenelaukaistava meritorjuntaohjus kenties aikansa ratkaisu. Meritorjuntaohjusten kantama oli vaatimattomampi kuin tänä päivänä eikä ehkä ollut kykyä lentää reittipisteiden kautta. Tässä yhtälössä ymmärtäisin sen, että sukellusvene uitettaisiin vihollisen selustaan ja sitten ammuttaisiin useammalta suunnalta ohjuksia niin pinnalta kuin pinnanalta.

 

[Commander]

Ei kai torpedokaan vaadi etäisyystietoa? Ammutaan suuntaan ja ohjataan kohti maalia suunnan mahdollisesti muuttuessa, kunnes torpedon oma hakupää saa kohteen kiinni? Vai onko tieto sen verran epätarkkaa ja torpedon oma hakupää sen verran vaatimaton ohjukseen nähden, että sama ei onnistu torpedolla, vaikka ohjuksella onnistuukin?



Mietin vain, oliko sukellusvenelaukaistava meritorjuntaohjus kenties aikansa ratkaisu. Meritorjuntaohjusten kantama oli vaatimattomampi kuin tänä päivänä eikä ehkä ollut kykyä lentää reittipisteiden kautta. Tässä yhtälössä ymmärtäisin sen, että sukellusvene uitettaisiin vihollisen selustaan ja sitten ammuttaisiin useammalta suunnalta ohjuksia niin pinnalta kuin pinnanalta.

Gulps, nyt menee jo vaikeaksi. Pitäisi varmaankin hankkia alan opuksia itselle tai lukea ainakin Clancyn tuotokset toiseen kertaan

Käsittääkseni ei myöskään torpedo vaadi etäisyystietoa, mutta esim Itämeren olosuhteissa passiivinen sonar-havainto voi kanavoitumisilmiön takia olla mitä tahansa esim välillä 10-200 km

 

[StmSvejk]

Ei kai torpedokaan vaadi etäisyystietoa? Ammutaan suuntaan ja ohjataan kohti maalia suunnan mahdollisesti muuttuessa, kunnes torpedon oma hakupää saa kohteen kiinni? Vai onko tieto sen verran epätarkkaa ja torpedon oma hakupää sen verran vaatimaton ohjukseen nähden, että sama ei onnistu torpedolla, vaikka ohjuksella onnistuukin?

Vankalla kaikkien alojen Clancy-Harpoon erityisasiantuntemuksellani arvioisin, että ero syntyy jo reagointinopeudessa. Jos ammutaan torpedo 20nm päähän, sen matka-aika perille on ainakin se parikymmentä minuuttia. 500kts lentävällä merimaaliohjuksella matka-aika olisi 2,5 minuuttia. Vaikkapa 20kts solmun nopeudella liikkuva maali ehtii liikkua 20 minuutin aikana 6,7nm, 2,5 minuutin aikana 0,8nm. Maalitieto ei ehdi hapantua samaan tapaan.

Tämä rajoittaa myös vastatoimien mahdollisuutta tai vaikkapa sitä, että maalina oleva suto-alus ehtisi laittaa hekon laukaisevan suven kimppuun, tai vaikkapa laukaista ASROC:n / Metelin tms. Käsittääkseni myös jo aika vanhat merimaaliohjukset kykenivät ohjelmoituna erilaisiin maalinetsintäkuvioihin.

Neuvostoliittohan puolestaan kehitteli ihan eri skaalan sukellusveneistä laukaistavia risteilyohjuksia aikoinaan, maalinosoitukseen mm. ydinkäyttöisiä tutkasatelliitteja. Amerikkalaisten Tomahawk Block V, johon kaikki Tomahawkit upgreidataan, kykenee myös iskemään merimaaleja vastaan. Saa nähdä, millaisiksi Kiinan kapasiteetit muodostuvat.

 

[Commander]

Vankalla kaikkien alojen Clancy-Harpoon erityisasiantuntemuksellani arvioisin, että ero syntyy jo reagointinopeudessa. Jos ammutaan torpedo 20nm päähän, sen matka-aika perille on ainakin se parikymmentä minuuttia. 500kts lentävällä merimaaliohjuksella matka-aika olisi 2,5 minuuttia. Tämä rajoittaa vastatoimien mahdollisuutta tai vaikkapa sitä, että maalina oleva suto-alus ehtisi laittaa hekon laukaisevan suven kimppuun, tai vaikkapa laukaista ASROC:n / Metelin tms. Käsittääkseni myös jo aika vanhat merimaaliohjukset kykenivät ohjelmoituna erilaisiin maalinetsintäkuvioihin.

Neuvostoliittohan puolestaan kehitteli ihan eri skaalan sukellusveneistä laukaistavia risteilyohjuksia aikoinaan, maalinosoitukseen mm. ydinkäyttöisiä tutkasatelliitteja. Amerikkalaisten Tomahawk Block V, johon kaikki Tomahawkit upgreidataan, kykenee myös iskemään merimaaleja vastaan. Saa nähdä, millaisiksi Kiinan kapasiteetit muodostuvat.

Tomahawkistahan oli jo aikoinaan merimaaliversio olemassa, nähtävästi Harpoonin hakupäällä. Kun merellinen uhka hävisi 80-luvun jälkeen niin ne modattiin maamaaliversioiksi.

Pitääpi taas etsiä kirjakokoelmista Red Storm Rising, niin oma tietämys on tapissaan

 

[Analysti]

Gulps, nyt menee jo vaikeaksi. Pitäisi varmaankin hankkia alan opuksia itselle tai lukea ainakin Clancyn tuotokset toiseen kertaan

Käsittääkseni ei myöskään torpedo vaadi etäisyystietoa, mutta esim Itämeren olosuhteissa passiivinen sonar-havainto voi kanavoitumisilmiön takia olla mitä tahansa esim välillä 10-200 km

Kyllä se etäisyystieto saadaan. Toiminnallisuuden nimi on TMA, True Motion Analysis. Se on itse asiassa aika hienostunutta ja korkeampaa sonar-tiedettä kuin Wikipediassa kuvataan. Torpedonkin ampuminen koirankäyräreitille tietää melko varmaa hutia. Eli, etäisyys ja ennakkopiste parantavat osumatodennäköisyyttä huomattavasti, vaikka aseessa itsessään olisi hyvä hakupää ja mahdollisesti jopa koko laitetta voidaan ohjata suurin osa reitistä (Torped-47).

Siltikin uskon useimpien maiden ampuvan Sub-Harpooninsa/vast ulkopuolisen maalinosoituksen perusteella. Suurin hyöty on siinä, että ohjuksen koko reitti on yllätyksellisestä suunnasta. Eikä sitä ikinä tiedä, kuka siellä kantaman sisällä sitten taistelussa sattuu olemaan. Suven siellä on hyvä olla kun se ei näy esim AWACSin/vast tutkassa koko ajan...

 

[Jukkis]

Ensimmäiset venäläiset ohjussukellusveneet joutuivat nousemaan pinnalle ampumaan ohjuksensa. Pintaannousu on äänekäs toimenpide ja siksi helposti ensimmäinen ja kauimpaa sonarilla havaittava merkki lähestyvästä ohjuslaukaisusta. Silloin toki on jo kiire ehtiä estää laukaisu, eikä torpedo olisi ehtinyt. Eipä tuon aikaisilla torpedoilla kantamakaan ollut hirveän pitkä. Niinpä 1965 keksittiin että sukellusvene voisi ampua ohjuksen: aloitettiin projekti josta syntyi Harpoon.

No pari vuotta myöhemmin kävi sellainen vähälle huomiolle jäänyt tapaus kuin INS Eilatin upottaminen. Yhtäkkiä kaikki halusivat ohjuksia ja heti. Koska Harpoonin kehitystyö oli edennyt hyvin, siitä syntyi vähän sattuman kautta koko USAn asevoimien pitkäaikainen standardi-MTO.

Sitten venäläiset keksivät parempia ohjusveneitä ja poistivat vanhat pinnalta laukaistavat aseet käytöstä. Harpoon kuitenkin oli ja pysyi. Mutta ilman tuota alkuperäistä sukellusveneestä laukaistavaa versiota emme tuntisi sitä sellaisena kuin se on nyt.

 

[magitsu]

Arpovat, että PLA:n LHD:eihin tulisi jatkossa EMALS. Jolla saataisiin lisäjoustoa lennokkien laukaisuun.

https://twitter.com/x/status/1285107396012957696

 

[magitsu]

https://twitter.com/x/status/1285972415969988608

 

[yrjö]

Liikkuva maali muuttaa suuntimaa jolloin saadaan siirretyn sijoittajan menetelmällä arvioitua etäisyys. Arvio tietty tarkentuu mitä kauemmin seurataan.

Torpedoihin voidaan asettaa eri nopeuksia ja optimoida iskussa nopeuden ja kantaman välistä suhdetta. Etäisyys on saletisti haluttu tieto ennen laukaisua jo siksikin, ettei laukaise kantaman ulkopuoliseen maaliin.

Eri sukupolvien torpedoissa on isoja eroja ja vähänkin vanhemmissa kantamat olivat aika heikkoja. Ohjuksessa moninkertaiset.

 

[magitsu]

The US Navy returns to an increasingly militarized Arctic

The U.S. Navy is back in the Arctic Circle after being gone for 30 years, reentering a region where questions of international law are becoming increasingly high-stakes.

www.defensenews.com

 

[magitsu]

https://twitter.com/x/status/1286275352009089025

 

[Einomies1]

Vielä tästä merivoimien kehittämisestä 2020-2030 luvuilla senverran että lainaan Ruotuväen tekstiä:

Vaikka Laivue 2020 onkin hallinnut Merivoimista käytävää keskustelua ei se kuitenkaan ole ainoa käynnissä oleva projekti. Meripuolustukseemme on lähivuosina odotettavissa myös muita parannuksia.
– Laivue 2020 lisäksi Merivoimilla on kaksi tärkeää hanketta käynnissä: Hamina-luokan peruskorjaus ja pintatorjuntaohjushanke. Lisäksi rannikkojoukkojen tulivoimaa kehitetään, kertoo Muurinen.

– Merivoimien käytössä olevat kiinteät rannikkopatterit ovat osa meripuolustuksen tulenantokykyä vielä tämän vuosikymmenen, kertoo Muurinen.

Rannikkopatterien korvaamisen suunnittelu on kuitenkin jo Muurisen mukaan käynnissä. Rannikkojoukkojen tulivoimaa tullaan rakentamaan vuosikymmenen jälkipuoliskolla.
– Rannikkojoukkojen kyky valvontaan, kohteiden suojaamiseen, tulenantoon ja tarvittaessa painopisteen siirtoon on meripuolustuksen toimivuuden kannalta keskeistä, perustelee Muurinen.

Rannikkojoukkojen valmiuksia tullaan lisäämään ajoneuvosijoitteisella pintatorjuntaohjusjärjestelmällä. Rannikkojoukoille liikkuvuus on kaikki kaikessa: niiden tulee kyetä liikkumaan niin rannikolla kuin saaristossakin.

En näistä senkummemmin ymmärrä, mutta vahvasti tulkitsen tätä niin että:
1. kiinteä RT korvataan 2030-luvulla ajoneuvosijoitteisella ohjusjärjestelmällä
2. tämä hanke EI ole PTO 2020 järjestelmä, joka on operatiivinen jo 2020-luvulla ymmärtääkseni ja korvaa PTO 85M:n.

RT:n tulivoima on pakko korvata jotenkin rannikkoalueilla ja se tehdään ajanmukaisesti liikkuvalla ohjusjärjestelmällä. Näin saavutetaan parempi tst-kestävyys ja taktista kantamaa sekä vaikuttavuutta lisätään. Kuituohjattu ohjusjärjestelmä kuten SPIKE tarjoaa lisäksi ammu & valvo kyvyn eli maaleja voidaan tarkkailla lennosta ja vaihtaa tarvittaessa jos/kun tilanne muuttuu.

Ohjusjärjestelmä myös sallii helposti pienemmät minimiampumaetäisyydet ja heko/UAS torjuntakyvyn mihin tykistö ei taivu. Tähän voi lisätä myös pienet ja nopeat pintamaalit, kuten taistelu- ja kuljetusveneet Myös saaristossa olevat katveet, kuten kalliot ja puut eivät ole ongelma ohjukselle joka voi lentää ylitse ja iskeä jyrkässä kulmassa maaliinsa. Se missä ohjus lienee heikompi on vähäisempi sirpaloitumiskyky eli vaikutus pehmeisiin maaleihin laajalla alueella ja kalliimpi hinta / laukaus. Spike LR2 mallissa mainostetaan kehitystä kaikkiin maalityyppeihin, kuten jalkaväkeen. Liekkö sirpaleita lisätty tai hajontaa parannettu?
https://www.rafael.co.il/wp-content/uploads/2019/03/spike_er2_2018.pdf

 

[Merten sheriffi]

Vielä tästä merivoimien kehittämisestä 2020-2030 luvuilla senverran että lainaan Ruotuväen tekstiä:

Vaikka Laivue 2020 onkin hallinnut Merivoimista käytävää keskustelua ei se kuitenkaan ole ainoa käynnissä oleva projekti. Meripuolustukseemme on lähivuosina odotettavissa myös muita parannuksia.
– Laivue 2020 lisäksi Merivoimilla on kaksi tärkeää hanketta käynnissä: Hamina-luokan peruskorjaus ja pintatorjuntaohjushanke. Lisäksi rannikkojoukkojen tulivoimaa kehitetään, kertoo Muurinen.

– Merivoimien käytössä olevat kiinteät rannikkopatterit ovat osa meripuolustuksen tulenantokykyä vielä tämän vuosikymmenen, kertoo Muurinen.

Rannikkopatterien korvaamisen suunnittelu on kuitenkin jo Muurisen mukaan käynnissä. Rannikkojoukkojen tulivoimaa tullaan rakentamaan vuosikymmenen jälkipuoliskolla.
– Rannikkojoukkojen kyky valvontaan, kohteiden suojaamiseen, tulenantoon ja tarvittaessa painopisteen siirtoon on meripuolustuksen toimivuuden kannalta keskeistä, perustelee Muurinen.

Rannikkojoukkojen valmiuksia tullaan lisäämään ajoneuvosijoitteisella pintatorjuntaohjusjärjestelmällä. Rannikkojoukoille liikkuvuus on kaikki kaikessa: niiden tulee kyetä liikkumaan niin rannikolla kuin saaristossakin.

En näistä senkummemmin ymmärrä, mutta vahvasti tulkitsen tätä niin että:
1. kiinteä RT korvataan 2030-luvulla ajoneuvosijoitteisella ohjusjärjestelmällä
2. tämä hanke EI ole PTO 2020 järjestelmä, joka on operatiivinen jo 2020-luvulla ymmärtääkseni ja korvaa PTO 85M:n.

RT:n tulivoima on pakko korvata jotenkin rannikkoalueilla ja se tehdään ajanmukaisesti liikkuvalla ohjusjärjestelmällä. Näin saavutetaan parempi tst-kestävyys ja taktista kantamaa sekä vaikuttavuutta lisätään. Kuituohjattu ohjusjärjestelmä kuten SPIKE tarjoaa lisäksi ammu & valvo kyvyn eli maaleja voidaan tarkkailla lennosta ja vaihtaa tarvittaessa jos/kun tilanne muuttuu.

Ohjusjärjestelmä myös sallii helposti pienemmät minimiampumaetäisyydet ja heko/UAS torjuntakyvyn mihin tykistö ei taivu. Tähän voi lisätä myös pienet ja nopeat pintamaalit, kuten taistelu- ja kuljetusveneet Myös saaristossa olevat katveet, kuten kalliot ja puut eivät ole ongelma ohjukselle joka voi lentää ylitse ja iskeä jyrkässä kulmassa maaliinsa. Se missä ohjus lienee heikompi on vähäisempi sirpaloitumiskyky eli vaikutus pehmeisiin maaleihin laajalla alueella ja kalliimpi hinta / laukaus. Spike LR2 mallissa mainostetaan kehitystä kaikkiin maalityyppeihin, kuten jalkaväkeen. Liekkö sirpaleita lisätty tai hajontaa parannettu?
https://www.rafael.co.il/wp-content/uploads/2019/03/spike_er2_2018.pdf

Nähtäväksi jää mihin rahat riittää. Jotain uutta saattaa tulla mutta määrät jäänevät riittämättömälle tasolle.

 

[Einomies1]

Tuon voi tosiaan tulkita niinkin että siinä puhutaan tulevaisuudesta ohi hankinnassa jo olevien PTO-patterien.

Sinällään @Einomies1 on varmasti oikeilla jäljillä ja uusi ohjusjärjestelmä voisi jossain vaiheessa olla tuloillaan. Onko se niin järeä että se sitoutuu ajoneuvoalustoille on eri asia. Tuo olisi melkoinen rajoite järjestelmän käytölle mikäli kantama on vain 20km. Tuollaista kuvattaisiin varmaan kevyenä ja liikuvana järjestelmänä eikä ajoneuvoalustaisena.

SPIKE NLOS maksimikantama on nyt 30 km eli karkeasti sama kuin RT:ä. Se mikä se on todellisessa tilanteessa lienee vähän toista. Tuuli ja keliolosuhteet kuitenkin vaikuttavat niin ballistiseen kuin ohjautuvaan projektiiliin, mutta ohjautuva pysyy tarkemmin radallaan ainakin osan matkasta. Ohjuksella on myös uudelleenohjausmahdollisuus, jos lihavampi maali ilmaantuu tai taktinen tilanne muuttuu taistelukentällä. Muutama kilometri kantamaa korvautuu lisäksi huomattavan hyvin kun ohjusjärjestelmä kykenee liikkumaan nopeasti ja vaihtamaan paikkaa.

SPIKE NLOS tulee varmaan kasvattamaan jalkojaan vuosien aikana ja saanee muutakin parannusta koske kyseessä on varsin moderni järjestelmä ja melkoisen uniikki.
Autopilotti + INS/GPS apu on se mitä odotan ohjukseen enemmän kuin kantamaa, koska silloin saavutetaan parempi jokasään suorituskyky.

 

[Rannari]

SPIKE NLOS maksimikantama on nyt 30 km eli karkeasti sama kuin RT:ä. Se mikä se on todellisessa tilanteessa lienee vähän toista. Tuuli ja keliolosuhteet kuitenkin vaikuttavat niin ballistiseen kuin ohjautuvaan projektiiliin, mutta ohjautuva pysyy tarkemmin radallaan ainakin osan matkasta. Ohjuksella on myös uudelleenohjausmahdollisuus, jos lihavampi maali ilmaantuu tai taktinen tilanne muuttuu taistelukentällä. Muutama kilometri kantamaa korvautuu lisäksi huomattavan hyvin kun ohjusjärjestelmä kykenee liikkumaan nopeasti ja vaihtamaan paikkaa.

SPIKE NLOS tulee varmaan kasvattamaan jalkojaan vuosien aikana ja saanee muutakin parannusta koske kyseessä on varsin moderni järjestelmä ja melkoisen uniikki.
Autopilotti + INS/GPS apu on se mitä odotan ohjukseen enemmän kuin kantamaa, koska silloin saavutetaan parempi jokasään suorituskyky.

Jotain tuollaista varmasti havitellaan. 30km on kyllä onnettoman vähän mikäli kalut eivät liiku ketterästi veneellä. Silti lisäisin kokoonpanoon vielä tusinan Kooysejä.

 

[StmSvejk]

SPIKE NLOS tulee varmaan kasvattamaan jalkojaan vuosien aikana ja saanee muutakin parannusta koske kyseessä on varsin moderni järjestelmä ja melkoisen uniikki.
Autopilotti + INS/GPS apu on se mitä odotan ohjukseen enemmän kuin kantamaa, koska silloin saavutetaan parempi jokasään suorituskyky.

Mä en olisi niin luottavainen Spike NLOS:n kykyyn pitkällä tähtäimellä. Ohjus on sangen hidas ja lentorata on ilmeisesti aika korkea. Sea Venom (jos tuleva versio saa pidemmän kantaman) tai SPEAR3 pintalaukaistuna kuulostaisi paremmalta vaihtoehdolta.