Merivoimien kehitysnäkymät

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Museo
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Pieni kanukkipaperi, jossa tutkitaan Kiinan sukellusveneiden ja Arktiksen kysymystä. Ilmeisesti Beringinsalmen jääolosuhteet ja kapeus johtaisi turhan korkeisiin riskeihin, eikä niitä odottaisi mikään hyvä siellä toisella puolellakaan.


Tuossa raportissa on neljä hiukan ongelmallista kohtaa. Ensinnäkin siinä käsitellään vain SSBN:iä, ei SSN:iä. Jos arktinen alue tulee tärkeäksi, kyllä sielllä on aktiviteettia jota vastaan SSN:n käyttö olisi hyvä idea.

Toisekseen, jos on ystävällismielistä tukea vaikkapa kyrilliseltä taholta, on siirtyminen hiukan helpompaa - ääritapauksessa jopa GIUK-kautta. Kolmanneksi, nykyään jääesteiden havaitsemiseen voi käyttää myös laseria joka ei aiheuta samanlaista akustista jälkeä kuin aktiivikaiun käyttö. Neljänneksi, jääolosuhteissa aktiivikaikuakaan ei kyetä havaitsemaan niin kaukaa kuin avomerioloissa.

Vähän feel-goodia mielestäni. Erityisolosuhteita, nääs. Kanadalaiset ovat haaveilleet ydinsukellusveneistä vuosikymmeniä. Kun niitä ei ole saatu, on kehittynyt "happamia sano kettu pihlajanmarjoista" -raporttiteollisuutta.
 
Tuossa raportissa on neljä hiukan ongelmallista kohtaa. Ensinnäkin siinä käsitellään vain SSBN:iä, ei SSN:iä. Jos arktinen alue tulee tärkeäksi, kyllä sielllä on aktiviteettia jota vastaan SSN:n käyttö olisi hyvä idea.

Toisekseen, jos on ystävällismielistä tukea vaikkapa kyrilliseltä taholta, on siirtyminen hiukan helpompaa - ääritapauksessa jopa GIUK-kautta. Kolmanneksi, nykyään jääesteiden havaitsemiseen voi käyttää myös laseria joka ei aiheuta samanlaista akustista jälkeä kuin aktiivikaiun käyttö. Neljänneksi, jääolosuhteissa aktiivikaikuakaan ei kyetä havaitsemaan niin kaukaa kuin avomerioloissa.

Vähän feel-goodia mielestäni. Erityisolosuhteita, nääs. Kanadalaiset ovat haaveilleet ydinsukellusveneistä vuosikymmeniä. Kun niitä ei ole saatu, on kehittynyt "happamia sano kettu pihlajanmarjoista" -raporttiteollisuutta.

Olikohan se 80-luvulla kun Kanadaan kaavailtiin tusinaa ydinsuklaria valtamerille ja arktiselle alueelle. Potentiaaliset myyjätahot veivät omat SSN-tarjokkaansa jo koeajoihinkin joten ainakin joku on ollut tosissaan liikkeellä. Sitten se joku ilmeisesti laski rahat ja vanhat Oberonit korvattiinkin tylsästi brittien uudenkarheina poistamilla Upholdereilla.
 
Olikohan se 80-luvulla kun Kanadaan kaavailtiin tusinaa ydinsuklaria valtamerille ja arktiselle alueelle. Potentiaaliset myyjätahot veivät omat SSN-tarjokkaansa jo koeajoihinkin joten ainakin joku on ollut tosissaan liikkeellä. Sitten se joku ilmeisesti laski rahat ja vanhat Oberonit korvattiinkin tylsästi brittien uudenkarheina poistamilla Upholdereilla.
Ei siinä mitään tylsää ole, Upholderit ovat hienoja ja hyvin rakennettuja veneitä. No, jotain pieniä laatuongelmia havaittiin, mutta... Niistä vihjaistiin myös Suomelle, hintaa oli neljällä veneellä muistaakseni yhden veneen valmistuskustannusten verran!
 
Ei siinä mitään tylsää ole, Upholderit ovat hienoja ja hyvin rakennettuja veneitä. No, jotain pieniä laatuongelmia havaittiin, mutta... Niistä vihjaistiin myös Suomelle, hintaa oli neljällä veneellä muistaakseni yhden veneen valmistuskustannusten verran!

Eikö nuo ole isoja vehkeitä? Kilon kokoluokkaa.

Onhan se nyt melko ankeaa saada 4 dieselvenettä kun meininki oli hankkia tusina uraaninhalkojaa. Ei paljoa lämmitä vaikka olisivat miten uudenkarheita. Vähän sama kuin HX:n lopputulemana olisi 20kpl suihkuharjoituskoneita.
 
Ei siinä mitään tylsää ole, Upholderit ovat hienoja ja hyvin rakennettuja veneitä. No, jotain pieniä laatuongelmia havaittiin, mutta... Niistä vihjaistiin myös Suomelle, hintaa oli neljällä veneellä muistaakseni yhden veneen valmistuskustannusten verran!

Veneet olivat ja ovat vieläkin hienoja. Perustuivat tekniikaltaan nähtävästi hyvin pitkälle Trafalgar luokkaan. Laatuongelmat olivat kait käytännössä pitkäaikaissäilytyksen epäonnistumisen seurannaisvaikutuksia. En ole koskaan kuullut esittämistäsi Suomi-kytköksistä, mutta ainakin minä olisin oitis kelpuuttanut veneet Hamina lkan sijaan. Victoria lkan sijaan uusi Vetehis lka :)
 
Eikö nuo ole isoja vehkeitä? Kilon kokoluokkaa.

Onhan se nyt melko ankeaa saada 4 dieselvenettä kun meininki oli hankkia tusina uraaninhalkojaa. Ei paljoa lämmitä vaikka olisivat miten uudenkarheita. Vähän sama kuin HX:n lopputulemana olisi 20kpl suihkuharjoituskoneita.

Kanadalla oli aikomus jo 1960-luvun alkupuolella hankkia viisi kpl Skipjack lkan venettä USA:sta. Lopputulemana oli kuitenkin kolme Oberon lkan venettä UK:sta. Eli homma meni lähes suunnitelmien mukaan...
 
Kanadalla oli aikomus jo 1960-luvun alkupuolella hankkia viisi kpl Skipjack lkan venettä USA:sta. Lopputulemana oli kuitenkin kolme Oberon lkan venettä UK:sta. Eli homma meni lähes suunnitelmien mukaan...

Sama tavoite karkaa kerta toisensa jälkeen
 
TMS-projektin ajoista on kulunut aikaa. Niin akkuteknologia, akustinen tiedonsiirto kuin tietojenkäsittely on ottanut valtavia harppauksia. Ehkä myös sensoritekniikka kun siihen on tullut kaupallista kiinnostusta.

Aikaa on kulunut vasta reilut 10v, ja esim Tp47 on vasta tulollaan. Ei tuolloinkaan mitään imaginäärisiä asioita esitetty.
 
Tuossa raportissa on neljä hiukan ongelmallista kohtaa. Ensinnäkin siinä käsitellään vain SSBN:iä, ei SSN:iä. Jos arktinen alue tulee tärkeäksi, kyllä sielllä on aktiviteettia jota vastaan SSN:n käyttö olisi hyvä idea.

Toisekseen, jos on ystävällismielistä tukea vaikkapa kyrilliseltä taholta, on siirtyminen hiukan helpompaa - ääritapauksessa jopa GIUK-kautta. Kolmanneksi, nykyään jääesteiden havaitsemiseen voi käyttää myös laseria joka ei aiheuta samanlaista akustista jälkeä kuin aktiivikaiun käyttö. Neljänneksi, jääolosuhteissa aktiivikaikuakaan ei kyetä havaitsemaan niin kaukaa kuin avomerioloissa.

Vähän feel-goodia mielestäni. Erityisolosuhteita, nääs. Kanadalaiset ovat haaveilleet ydinsukellusveneistä vuosikymmeniä. Kun niitä ei ole saatu, on kehittynyt "happamia sano kettu pihlajanmarjoista" -raporttiteollisuutta.

Unohdin täysin mainita, mutta 1960-luvun alun ja 1980-luvun lopun SSN-kaavailujen lisäksi Kanadan ydinsukellusvenekaavailut esiintyivät myös 70-luvulla julkaistussa Paasilinnan romaanissa Ruotsin ja Suomen välisestä sodasta. Siinä kanadalainen ydinsukellusvene törmäsi ruotsalaiseen tukialukseen Itämerellä :)
 
Unohdin täysin mainita, mutta 1960-luvun alun ja 1980-luvun lopun SSN-kaavailujen lisäksi Kanadan ydinsukellusvenekaavailut esiintyivät myös 70-luvulla julkaistussa Paasilinnan romaanissa Ruotsin ja Suomen välisestä sodasta. Siinä kanadalainen ydinsukellusvene törmäsi ruotsalaiseen tukialukseen Itämerellä :)
"Operaatio Finlandia"?
 
Nähty on livenä. Se on aikamoinen paatti kyllä.

Jep, ja kokoluokka lienee sama kuin Kilolla, eli pärjäisi kyllä hyvin täällä Itämeren erikoisolosuhteissakin. Jostain syystä kanukit halusivat vaihtaa omaan Oberon lkalla olleeseen taistelunjohtojärjestelmään ja mk 48 torpedoihin luopuen samalla sub-harpoon käyttövalmiudesta jne.

Nuo neljä venettä ja P-maa lka päälle olisi kyllä ihan hyvä perusta Suomen meripuolustuksen toteutukselle!
 
Jep, ja kokoluokka lienee sama kuin Kilolla, eli pärjäisi kyllä hyvin täällä Itämeren erikoisolosuhteissakin. Jostain syystä kanukit halusivat vaihtaa omaan Oberon lkalla olleeseen taistelunjohtojärjestelmään ja mk 48 torpedoihin luopuen samalla sub-harpoon käyttövalmiudesta jne.

Nuo neljä venettä ja P-maa lka päälle olisi kyllä ihan hyvä perusta Suomen meripuolustuksen toteutukselle!

Mikä tuon sukellusveneestä laukaistavan Harpoonin idea muuten on? Millaisessa tilanteessa sitä käytettäisiin torpedon sijaan?
 
No mieleen tulee ainakin ohjuksen nopeus- ja kantamaetu sekä nykyisin käyttö maamaaleja vastaan, josta onkin enää pieni hyppy esim Tomahawkin käyttöön...
Nimenomaan. Torpedoa on vaikea saada oikeasti osumaan pitkillä matkoilla vaikka siinä olisikin hakupää. Mutta ohjus on nopea ja kantaa paljon pidemmälle. Siinä on kyllä omat jekkunsa siinä hommassa. Olen tutustunut asiaan Australian Oberonien kanssa joskus, joka muuten oli ensimmäinen dieselvene, joka niitä ampui. Australia sai Sub-Harpooninsa 1982 - 1984 ja modernisoitu HMAS "Onslow" ampui ensimmäiset ohjukset tämän jälkeen.

Nyt Saab/Kockums on esitellyt saman kyvyn myös omiin diesel/AIP -veneisiin. Saas nähdä mitä seuraa...
 
Back
Top