Merivoimien kehitysnäkymät

Ajoneuvosijoitteisella pintatorjuntaohjusjärjestelmällä tarkoitettaneen tässä yhteydessä PTO2020 maaversiota. Vuosikymmenen lopussa pitää lisäksi korvata 130TK - järjestelmä ja RO 06-järjestelmä. Jälkimmäisten korvausvaihtoehtoina ovat mm ohjausjärjestelmät, ja varmaan mukana myös K9 sopivilla a-tarvikkeilla.

Jonkinmoinen näkemys ja päätös pitänee olla jo vuosikymmenen puolivälissä.
Miksi RO-06 menisi luiskaan? Eikö se ole tarkoitukseen varsin soiva peli?
 
Minusta tuossa lauseessa puhutaan juuri jostakin uudesta, kevyemmästä järjestelmästä. Esim juuri NLOS tai joku sen tyyppinen. RFI asiasta annettiin ulos muutama vuosi sitten. Siinä ei muistaakseni rajattu (ainakaan julkisuuteen annetun tiedon mukaan) vaikutustapaa, mutta on hyvin vaikea keksiä muuta kuin 20 - 40 km kantava ohjus, joka kyetään integroimaan johtamisjärjestelmään ja vielä ammunnan loppuvaiheessa päättämään esim osutaanko ollenkaan ja mihin kohtaan osutaan.

PTO2020 sijoittaminen ajoneuvolavetille ei lisää (tavallaan) mitään, koska sillä vain korvataan poistuva 85:nen.

Tiedän kyllä RFI-vastaukset, ja niiden perusteella esim ajoneuvoasenteisen PTO-järjestelmän tulo tarkoittaisi sitä, että valintapäätös on jo tehty.

Olen kyllä hyvin varma, että päädymme aktioaseiden sijasta ohjausjärjestelmään 130 TK - ja ro 06 korvaamisessa, mutta en toisaalta usko, että haastateltavalla olisi tapahtunut tuollainen kämmi :oops:
 
Tiedän kyllä RFI-vastaukset, ja niiden perusteella esim ajoneuvoasenteisen PTO-järjestelmän tulo tarkoittaisi sitä, että valintapäätös on jo tehty.

Olen kyllä hyvin varma, että päädymme aktioaseiden sijasta ohjausjärjestelmään 130 TK - ja ro 06 korvaamisessa, mutta en toisaalta usko, että haastateltavalla olisi tapahtunut tuollainen kämmi :oops:
Ei kai siinä mitään kämmiä olekaan tapahtunut, mutta täällä alettiin arvuuttelemaan, että onko kyse jostain muusta vain PTO2020:sta. Itse arvelen, että siitä muusta. Sillä perusteella kuin käytettiin sanaa "lisää", PTO2020 kohdalla sana olisi "korvataan vanhaa".

Se, että kuinka läheisesti se kytkeytyy 130:sten poistumiseen, en tiedä. Kai jotenkin.
 
Elinjakso päättyy 2020 - luvun lopussa, ja ei ole mitään järkeä rakentaa nykyäänkään tuki alueen tulenkäyttöä 8km kantavan järjestelmän varaan, joka edellyttää aina yksikön siirtoa venekalustolla oletetulle käyttöalueelle!

Kannattaisiko laukaisimia siirtää maavoimien puolelle, vaikka ohjukset happanisivatkin? Siellähän on vielä TOW käytössä...
 
Ei kai siinä mitään kämmiä olekaan tapahtunut, mutta täällä alettiin arvuuttelemaan, että onko kyse jostain muusta vain PTO2020:sta. Itse arvelen, että siitä muusta. Sillä perusteella kuin käytettiin sanaa "lisää", PTO2020 kohdalla sana olisi "korvataan vanhaa".

Se, että kuinka läheisesti se kytkeytyy 130:sten poistumiseen, en tiedä. Kai jotenkin.

No jos näin on, niin hyvä. Saamme siis uuden ohjausjärjestelmän tietäjien maalta, ja esim K9-vaihtoehto on hylätty. Yes! Ja ps. Korvaushanke liittyy hyvin oleellisesti mm 130 TK-kaluston korvaamiseen. Trust me!
 
Minusta tuossa lauseessa puhutaan juuri jostakin uudesta, kevyemmästä järjestelmästä. Esim juuri NLOS tai joku sen tyyppinen. RFI asiasta annettiin ulos muutama vuosi sitten. Siinä ei muistaakseni rajattu (ainakaan julkisuuteen annetun tiedon mukaan) vaikutustapaa, mutta on hyvin vaikea keksiä muuta kuin 20 - 40 km kantava ohjus, joka kyetään integroimaan johtamisjärjestelmään ja vielä ammunnan loppuvaiheessa päättämään esim osutaanko ollenkaan ja mihin kohtaan osutaan.

PTO2020 sijoittaminen ajoneuvolavetille ei lisää (tavallaan) mitään, koska sillä vain korvataan poistuva 85:nen.

Tuon voi tosiaan tulkita niinkin että siinä puhutaan tulevaisuudesta ohi hankinnassa jo olevien PTO-patterien.

Sinällään @Einomies1 on varmasti oikeilla jäljillä ja uusi ohjusjärjestelmä voisi jossain vaiheessa olla tuloillaan. Onko se niin järeä että se sitoutuu ajoneuvoalustoille on eri asia. Tuo olisi melkoinen rajoite järjestelmän käytölle mikäli kantama on vain 20km. Tuollaista kuvattaisiin varmaan kevyenä ja liikuvana järjestelmänä eikä ajoneuvoalustaisena.
 
Onhan tuo mahdollista, mutta aika näyttää...

Niin, ER:n laukaisin on kyllä raskas, siinähän taitaa olla sama jalusta kuin TOW:ssa. Mutta sikäli kuin maavoimien Spikesta ei luovuta, vaan hankitaan uudempaa ampumatarviketta, niin tuntuisi hassulta luopua merivoimienkaan laukaisimista.
 
Tuon voi tosiaan tulkita niinkin että siinä puhutaan tulevaisuudesta ohi hankinnassa jo olevien PTO-patterien.

Sinällään @Einomies1 on varmasti oikeilla jäljillä ja uusi ohjusjärjestelmä voisi jossain vaiheessa olla tuloillaan. Onko se niin järeä että se sitoutuu ajoneuvoalustoille on eri asia. Tuo olisi melkoinen rajoite järjestelmän käytölle mikäli kantama on vain 20km. Tuollaista kuvattaisiin varmaan kevyenä ja liikuvana järjestelmänä eikä ajoneuvoalustaisena.

Saattaapi olla, ja jos uusi ohjausjärjestelmä tulee, niin kantama on +100 km, ja kyseessä ei ole mikään "järeä" järjestelmä.
 
Niin, ER:n laukaisin on kyllä raskas, siinähän taitaa olla sama jalusta kuin TOW:ssa. Mutta sikäli kuin maavoimien Spikesta ei luovuta, vaan hankitaan uudempaa ampumatarviketta, niin tuntuisi hassulta luopua merivoimienkaan laukaisimista.

Jalusta todellakin tuli TOW-järjestelmästä.
 
Jalusta todellakin tuli TOW-järjestelmästä.

Onkohan elektroniikkayksikkö sama kuin normi Spikessa? Eli muuntuisivatko jalustan vaihdolla vastaaviksi kuin maavoimien laukaisimet?
 
Merivoimien toimintakyky avovesillä alkaa olla varsin hyvällä mallilla Haminoiden peruskorjauksen ja Pohjanmaa-luokan valmistuessa. Aluskalustoon on kuitenkin syntymässä Suomenlahden kokoinen reikä! Merivoimilla ei oikein ole taistelualustyypiä, joka olisi räätälöity nimenomaan taisteluun Suomenlahdella. Jehu on tietysti hyvä peli kuljetuksiin, mutta varsinaiseksi taistelualukseksi siitä ei ole. Mietin, että vähän Nuoli-luokan tyyppinen alus olisi tarpeen Suomenlahdelle:
  • pieni ja nopea alustyyppi, joka voisi tukeutua saaristoon
  • alukselle ei tarvittaisi pitkää toiminta-aikaa, tärkeämpi olisi kyky nopeaan toimintaan
  • alusluokan koko tulisi olla riittävä, esimerkiksi 12 venettä.
  • päätoiminta-alueena olisi merialue Hankoniemestä itään.
  • aseistuksena voisi olla kevyt konetykki (esim. Bushmaster), (kevyet) PTO:t ja ammu-ja-unohda ITO:t sekä vaihtoehtoisesti miinat. Omasuojaan voisi olla esim. MASS-lavetti ja/tai sopiva ELSO-varustus.
  • alusluokka tulisi olla hyvin verkottunut, pieneen alukseen ei mahdu suuria sensoreita, jolloin tilanne- ja maalitietoa tulisi saada ulkopuolelta. Alusluokkaan voisi myös varustaa aluksia, joissa olisi kevyempi aseistus ja parempi sensori- ja ELSO-varustus ja jotka voisivat toimia muiden johtoaluksina.
  • tehtävinä olisivat rannikon suojaaminen mereltä tulevilta hyökkäyksiltä, muiden kevyiden yksiköiden suojaaminen (esim. MITO:t), rannikkojääkärien suojaaminen, tappioiden tuottaminen vihollisen aluskalustolle ja soveltuvin osin ilmatorjunnan laajentaminen rannikolta merialueille / osallistuminen ilmatorjuntaan.
  • (ja jos vaatimuslistaan lisättäisiin kyky ympärivuotiseen toimintaan, ollaankin jo varsin lähellä ITA Tuulta!...)

Ongelmaksi tulee, että tuo alus on hiukan kuin 1970-luvun ohjusveneet joista on siirrytty raskaampiin aluksiin monikäyttöisyyden vuoksi. Itse katsoisin verkostokeskeistä ratkaisua. Katsotaan, missä pintatorjuntakyvyn kannattaa lähteä. Katsotaan, miten rannikkojääkärien tulituki kannattaa toteutta. Katsotaan, miten ilmatorjuntaa voisi ratkaista merelle päin. Katsotaan, miten vihollisen aluksille voi aiheuttaa tappioita.

Oma veikkaukseni voisi olla jotenkin tällainen:

- Lämpökameraa, äänisensoria ja ELINT varustusta joka tolpan nokkaan. Sensorien hinta halpenee. Tiedonkäsittelyn kapasiteetti lisääntyy. Tarvitaan halpa sensoripaketti jonka voi laittaa vähän joka kiintomerimerkin, linkkiaseman, savupiipun, tuulivoimalan ym. nokkaan. Tälla saadaan sensoripeittoa Suomenlahdelle.
- Suomenlahden paras peli on Minecraft. Hyökkäyksellistä miinanlaskua miehittämättömillä veneillä - ehkä jopa autonomisesti iskemään kykenevillä miinoilla.
- Kevyidenkin ohjuksien, esim. mahdollisen SPEAR3:n pintalaukaistavan version, kantama on jatkossa hyvin pitkä - ehkä 50-100km - suurempi rajoite kuin kantama on maalituskyky. Ohjus voidaan laukaista maalta, aluslavetti ei ole välttämättömyys, ei toki haitta.
- Rannikkojääkärien tulituki hoitunee parhaiten kehittämällä rannikkojääkärien aluskannan torniratkaisuja.
- Jokerikorttina miehittämättömät vehkeet:
x Pienet pinta-alukset tiedusteluun, tulitukeen, sutoon ja miinoituksen - myös toimintaa harmaassa vaiheessa
x Hekot pintatorjuntaan, tiedusteluun ja sutoon
x Pienten suvejen käyttömahdollisuudet etenkin ohjuksin erittäin monimuotoiset it:n, sutoon, pintatorjuntaan ja miinoitukseen
- Jokerikorttina modulaarisuus - IT, PTO, sensori ym. modulit jotka käytettävissä vaikka kallioluodolla, veneluokan aluksessa tai Sisun vaihtolavalta Kainuun rintaman tukena.
- Ilmatorjunta on ongelmista kinkkisin. Pitäisikö soittaa Kolumbiaan ja pohtia puolisukeltavien alusten mahdollisuuksia?
 
Viimeksi muokattu:
Ongelmaksi tulee, että tuo alus on hiukan kuin 1970-luvun ohjusveneet joista on siirrytty raskaampiin aluksiin monikäyttöisyyden vuoksi. Itse katsoisin verkostokeskeistä ratkaisua. Katsotaan, missä pintatorjuntakyvyn kannattaa lähteä. Katsotaan, miten rannikkojääkärien tulituki kannattaa toteutta. Katsotaan, miten ilmatorjuntaa voisi ratkaista merelle päin. Katsotaan, miten vihollisen aluksille voi aiheuttaa tappioita.

Oma veikkaukseni voisi olla jotenkin tällainen:

- Lämpökameraa, äänisensoria ja ELINT varustusta joka tolpan nokkaan. Sensorien hinta halpenee. Tiedonkäsittelyn kapasiteetti lisääntyy. Tarvitaan halpa sensoripaketti jonka voi laittaa vähän joka kiintomerimerkin, linkkiaseman, savupiipun, tuulivoimalan ym. nokkaan. Tälla saadaan sensoripeittoa Suomenlahdelle.
- Suomenlahden paras peli on Minecraft. Hyökkäyksellistä miinanlaskua miehittämättömillä veneillä - ehkä jopa autonomisesti iskemään kykenevillä miinoilla.
- Kevyidenkin ohjuksien, esim. mahdollisen SPEAR3:n pintalaukaistavan version, kantama on jatkossa hyvin pitkä - ehkä 50-100km - suurempi rajoite kuin kantama on maalituskyky. Ohjus voidaan laukaista maalta, aluslavetti ei ole välttämättömyys, ei toki haitta.
- Rannikkojääkärien tulituki hoitunee parhaiten kehittämällä rannikkojääkärien aluskannan torniratkaisuja.
- Jokerikorttina miehittämättömät vehkeet:
x Pienet pinta-alukset tiedusteluun, tulitukeen, sutoon ja miinoituksen - myös toimintaa harmaassa vaiheessa
x Hekot pintatorjuntaan, tiedusteluun ja sutoon
x Pienten suvejen käyttömahdollisuudet etenkin ohjuksin erittäin monimuotoiset it:n, sutoon, pintatorjuntaan ja miinoitukseen
- Jokerikorttina modulaarisuus - IT, PTO, sensori ym. modulit jotka käytettävissä vaikka kallioluodolla, veneluokan aluksessa tai Sisun vaihtolavalta Kainuun rintaman tukena.
- Ilmatorjunta on ongelmista kinkkisin. Pitäisikö soittaa Kolumbiaan ja pohtia puolisukeltavien alusten mahdollisuuksia?
Tuota, mikä ongelma se on jos alus muistuttaa jotakin ennen palveluksessa ollutta alustyyppiä? Jos se tekee sen mitä tarvitaan?
 
Tuota, mikä ongelma se on jos alus muistuttaa jotakin ennen palveluksessa ollutta alustyyppiä? Jos se tekee sen mitä tarvitaan?

"R2" (vai R2D2 ?) luokan aluksia saataisiin kuitenkin vain melko pieni määrä, niillä ei olisi käyttöä jääoloissa ja niitä olisi vähintäänkin vaikea tehdä kovan luokan häiveominaisuuksia hyödyntäviksi (milloin vastaan tulisi Visbyn ongelmat). Verkostokeskeisellä ratkaisulla tulee suurempi joustavuus, paremmat mahdollisuudet ympärivuotiseen käyttöön ja mahdollisuus tukea myös maarintaman taisteluja.
 
"R2" (vai R2D2 ?) luokan aluksia saataisiin kuitenkin vain melko pieni määrä, niillä ei olisi käyttöä jääoloissa ja niitä olisi vähintäänkin vaikea tehdä kovan luokan häiveominaisuuksia hyödyntäviksi (milloin vastaan tulisi Visbyn ongelmat). Verkostokeskeisellä ratkaisulla tulee suurempi joustavuus, paremmat mahdollisuudet ympärivuotiseen käyttöön ja mahdollisuus tukea myös maarintaman taisteluja.
Kaikki, mitä Suomessa rakennetaan, on verkostokeskeistä. Myös alukset ja koneet. Minkään aluksen ei tarvitse olla stealthissa "kovan luokan" peli. Se on nähty mitä siitä seuraa. Kohtuulliset stealth-ominaisuudet, jotka syntyvät hyvällä suunnittelulla lähes ilmaiseksi, mutta ei mitään siitä yli.

R2:sen lukumäärä... niin, tuskin 12, mutta ehkä 6 - 8?

Autonomisesti toimiva alustyyppi voisi kyllä hoitaa miinoittamisen joskus 2030-luvun loppupuolelta lähtien. Mutta ei ole mitään edellytyksiä luoda semmoista "tolpannoppien" ja maalle sijoitettavien järjestelmien verkostoa jolla liikkuva aluskalusto korvattaisiin. Hekoja ei oikeasti myöskään mikään korvaa. Suomessa vaan tehdään aina välttämättömyydestä hyve niin kauan, kunnes on varaa se järjestelmä hankkia. Kirjoista löytyy vielä ne jorinat "ilma-alivoimaisesta" voittajasta. Siitä ei enää johonkin aikaan ole kuulunut mitään... Odotan meritoimintahelikopterin ilmestyvän kuvioihin 2020-luvun loppupuolella. Mikä on ratkaisumalli, jää arvoitukseksi vielä.

"Pohjanmaa"-luokan myötä Merivoimat nousee samalle tasolle kuin Ilmavoimat teki Hornetin kanssa. "Pohjanmaat" eivät vain riitä, tarvitaan myös se keskiraskas alustyyppi (1000 - 1500 tn?) ja kyllä se kevytkin (n. 150 tn). Sillä tavalla liikkuvasta laivastosta tulee tasapainoinen, "soiva" peli. Kiinteä rannikkopuolustus on mennyttä maailmaa, merialueen herruudesta taistelu käydään merellä ja samalla ratkeaa myös rannikon suoja. Maarintamaa merisota tulee parhaiten pitämällä sivustan suojattuna ja meriliikenteen toiminnassa. Ilman sitä maarintamakin pettää nopeasti.
 
Odotan meritoimintahelikopterin ilmestyvän kuvioihin 2020-luvun loppupuolella. Mikä on ratkaisumalli, jää arvoitukseksi vielä.
Oisko tässä sopiva peli?

mh60r-sell-sheet-1500.jpg
 
Back
Top