Merivoimien kehitysnäkymät

Miinasodankäynnissä on siis kaksi puolta: miinoittaminen ja miinantorjunta. Tuskin missään sitä (miinantorjuntaa) pidetään turhana kykynä... Venäjä on tosin tainnut joutua olosuhteiden pakosta tinkimään siitä, kun enemmän hyökkäävä merisodankäynti on vienyt rahat. Se taas on ilman muuta meidän etu, onhan Suomi johtava maa miinasodankäynnin alalla Itämerellä. Ja kykenevä aika paljoon siinä asiassa. :) Aiemmin taidettiin luottaa Turkin kykyyn pitää Mustanmeren laivasto "oikealla puolella", mutta nyt taitaa luottamus Turkkiin horjua. Mikäpä Natolle sen kätevämpää, kuin valmistautua miinoitamaan tiettyjä vesialueita. Esim sukellusveneistä käsin.

Kyllähän Venäjä olisi MITOssa vahvasti mukana ja Kiina myös, jos niillä vain olisi siihen eväitä. Jälkimmäinen on varmasti tulossa jossain vaiheessa, kunhan saavat teknologian haltuun. Pelkästään lujitemuovirunkojen opettelussa meni Kiinalla varsin pitkään. Aika paljon muutakin omaksuttavaa riittää. Ei todellakaan turha kyky.
 
Uraga -luokka. N. 5500 tonnia eli lähes neljä kertaa Suomen miinalaivojen uppouma. Rauhanaikana alukset toimiva miinantorjunta-alusten emälaivoina, sodan aikana niillä on merkittävä miinoitustehtävä. Myös moni muu Japanin itsepuolustusmerivoimien aluksista pystyy miinoittamaan. Lisäksi tietenkin sukellusveneet ovat miinoituskykyisiä (ja helikopterit).

Korea todellakin rakentaa tehokkaita ja moderneja miinalaivoja, jotka jättävät kyllä Suomen miinalaivat varjoonsa.

On omituista, miten tällä palstalla merimiinaa jotenkin vähätellään tai suhtaudutaan pilkallisesti. Usea Nato-maakin on palauttamassa tai elvyttämässä merimiinan käyttöä eikä esim USA ole sitä koskaan poistanutkaan arsenaalista. Samoin Saksa. Merimiina on strateginen ase huomattavasti enemmän kuin esim meritorjuntaohjus.

Ja kyllä, Japani ei hirveästi ääntä asioistaan pidä mutta sisäpiirissä on enemmän tietoa.

Ei kukaan varmastikaan aliarvioi miina-aseen merkitystä, mutta kun ne miinamiehet vaan ovat niin luihua porukkaa... ;)
 
Tämän tason yhden hengen taistelunjohtoa saataneen vielä odottaa jonkin aikaa.

Picture-72.png
 
Voimme vain unelmoida

Norway is closely collaborating with the US to develop satellites for sea monitoring. Admittedly, the new satellites should be able to detect ships that are actively trying to avoid being spotted.

The Norwegian surveillance satellite Norsat-3, which will be launched from French Guiana in South America this autumn, will provide key support to the Coast Guard and for crisis management, national broadcaster NRK reported.

A unique feature of Norsat-3 is that it, unlike its predecessors, doesn't depend on the reception of the ships' AIS signals to detect them and instead relies on radar detection.

The AIS is an automatic tracking system that uses transceivers on ships and is used by vessel traffic services (VTS). The AIS provides information on the identity, position, and course of the ships, but can be switched off or deliberately warped by the ships themselves. Therefore, Norsat-3 is said to be able to detect ships that are actively trying to avoid being detected, thus providing improved surveillance capabilities for the monitoring of shipping traffic in Norway's territorial waters.

"Each type of instrument contributes with slightly different images, so the more technologies we have, the more complete the image will be", Richard Olsen, head of research at the Norwegian Defense Research Institute (FFI) told NRK, describing the satellite as a "relatively low-cost aid for daily operations in the Armed Forces".

To protect the transmissions between the satellites and the receiving station in Vardo, northern Norway, from eavesdropping, they will be encrypted. Norway currently has four AIS satellites, all of which send data to the Armed Forces' operational headquarters in Bodo 15 times a day. Armed Forces press spokesman Ivar Moen described them as being "of great importance".

Norway is already working on the satellite's successor, Norsat-4, which is expected to be launched in two years. The new satellite is being developed by the FFI and the Norwegian Space Centre in close collaboration with the US military.

Norsat-4 will use a specially developed advanced camera that will will be able to take pictures of ships at a distance of up to 600 kilometres, even during the dark time of the year in the far north.
 
Naton pysyvän laivasto-osaston kaksi fregattia tekevät vierailun Turkuun. Portugalilainen NRP Corte Real ja kanadalainen HMCS Toronto saapuvat tänään torstaina Turun satamaan ja viipyvät maanantaihin asti. Aluksille ei järjestetä yleisöesittelyjä.

Vierailevan osaston komentajana toimii kommodori José Mirones Portugalin laivastosta. Vierailun isäntä on Rannikkolaivaston komentaja, kommodori Jukka Anteroinen.

Fregattien lähtiessä Turusta ne harjoittelevat yhdessä Rannikkolaivaston kanssa Saaristomerellä ja pohjoisella Itämerellä maanantaina ja tiistaina. Yhteisen PASSEX-harjoituksen (Passing Exercise) aiheina ovat muun muassa merenkulku, ilma- ja pintatorjunta.

– Harjoitustoiminnan jatkuminen kansainvälisessä toimintaympäristössä on tärkeää. PASSEX tarjoaa meille hyvän tilaisuuden kehittää Rannikkolaivaston alusten yhteisoperointikykyä SNMG1:n alusten kanssa, sanoo harjoituksen johtaja, 6. Pintatorjuntalaivueen komentaja, komentaja Mika Mäkilevo tiedotteessa.

Rannikkolaivastosta harjoitukseen osallistuu kaksi Rauma-luokan ohjusvenettä ja Pansio-luokan miinalautta. Harjoitusta tukevat myös Rajavartiolaitoksen helikopteri ja Ilmavoimien lentokalusto.

Koronavirustilanteen takia vierailu ja harjoitus toteutetaan rajoitukset huomioiden.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top