Merivoimien kehitysnäkymät

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Museo
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Near default​
C​
A default or default-like process has begun
Payment capacity is irrevocably impaired​
 
Viimeksi muokattu:
Mitäs veikkaatte, paljonko maksaisi jos näin FSB:n upseerina kyselisin Umkhonton hakupään tarkkoja speksejä ja heikkouksia Deneliltä?

Tämä ei ole kritiikkiä aikaisempaa hankintapäätöstä kohtaan. Umkhonto on ollut aikanaan nähdäkseni perusteltu hankinta, ehkäpä paras mitä on tarjolla ollut. Valittiinhan se Ruotsiinkin vaikka BAMSE olisi ollut tarjolla.

Mitäs muita oli tarjolla Laivue 2000:n? Päätös tehtiin ilmeisesti syyskuussa 2002.
 
Viimeksi muokattu:
Mitäs veikkaatte, paljonko maksaisi jos näin FSB:n upseerina kyselisin Umkhonton hakupään tarkkoja speksejä ja heikkouksia Deneliltä?

Tämä ei ole kritiikkiä aikaisempaa hankintapäätöstä kohtaan. Umkhonto on ollut aikanaan nähdäkseni perusteltu hankinta, ehkäpä paras mitä on tarjolla ollut. Valittiinhan se Ruotsiinkin vaikka BAMSE olisi ollut tarjolla.

Mitäs muita oli tarjolla Laivue 2000:n? Päätös tehtiin ilmeisesti syyskuussa 2002.

Se aiempi numero oli 2001/2. Juttu on sivulla 8.

Laivue 2000 piti aseistaa Polyphem/NSM/RBS-15 Mk3 - meritorjuntaohjuksin. Ilmatorjuntaan olivat ehdolla RAM/Umkhonto/Mistral.

MTO:t saatiin lopulta riittämään ilman lisähankintoja kun Hesarit poistettiin.
Eli RAM, Umkhonto, Mistral.

Muistutan myös näistä:
Tämä teki mieli nostaa historiasta. 2017 keväällä oli vielä tulossa Hamina-luokkaan sama. Vaikka samaan aikaan täällä oli jo haarukoitu ESSM kohdalleen.

@Analysti @Commander Mitenkäs tässä näin kävi kun Heinonen vielä 2017 toisteli, että sama tulee molempiin?

Arkistoitu sivu: https://web.archive.org/web/2017011...will-include-torpedo-re-introduction-for-navy
!!!

Lv2000 - hankkeessa AIKOINAAN kartoitettiin ITO-vaihtoehtoja, ja jo tuolloin skipattiin pois mm ESSM ja Barak puoliaktiivisuuden takia, koska tarvittava sensori- ja valaisujärjestelmä olisivat olleet liian massiiviset, ja eivät olisi sopineet mm ITA:lle.

Sen jälkeenkään asiaan ei ole palattu, tai ylipäätänsä viitattu edes Hamina lkan MLU :ta suunniteltaessa.
Niin, tuossahan minusta esitettiin asia siten, että Umkhonto olisi todennäköisin tulija molempiin. Ei varmaan ESSM ja Barakia ole ajateltu enää Haminaan.

Umkhontoon ei ainakaan mennyt usko tuon jälkeen niin pahasti, että sitä olisi myös Haminalta poistettu. Jostain syystä vain ainakin ESSM nousi niin tärkeäksi, että yhteensopivuudelle viitattiin kinnasta.
Oliko updated Umkhonto sitten niin paska? Vaikka näytti Heinosen mukaan olevan sopimassa vaatimusmäärittelyyn?
 
Viimeksi muokattu:
Mitäs veikkaatte, paljonko maksaisi jos näin FSB:n upseerina kyselisin Umkhonton hakupään tarkkoja speksejä ja heikkouksia Deneliltä?

Tämä ei ole kritiikkiä aikaisempaa hankintapäätöstä kohtaan. Umkhonto on ollut aikanaan nähdäkseni perusteltu hankinta, ehkäpä paras mitä on tarjolla ollut. Valittiinhan se Ruotsiinkin vaikka BAMSE olisi ollut tarjolla.

Mitäs muita oli tarjolla Laivue 2000:n? Päätös tehtiin ilmeisesti syyskuussa 2002.

Lähetä sähköposti ja kysy. Ehkä ne antaa hinnan. Tai ainakin saat tuhlattua jonkun työaikaa. Eivät tosin paljoa töitä siellä tällä hetkellä tee muutenkaan, että anna palaa!
 
Vaikka näytti Heinosen mukaan olevan sopimassa vaatimusmäärittelyyn?
Maskirovkaa osataan vanhassa suuriruhtinaskunnassakin :) Annetaan iivanan naukkailla rauhassa vodkaa naureskellen että taas tyhmät tsuhnat ostaa samoja pistepuolustus ohjuksia ja varmaan samat RBS:sat jotka on jo tiedusteltu hurreilta kauan sitten, harasoo! Kunnes tuleekin ilmoitus Israelin teknologiasta meritorjuntaohjuksissa ja joutuvat arvailemaan ESSM mallia mikä siellä on vastassa isolla kantamalla ja neloispakattuina.
 
Niin, ostetaan kovaa vauhtia vanhenevan ohjusperheen tuotantolinjat. Helppo varmasti kehittää meikäläisten jämäkällä ohjusinsinööri-prikaatilla tästä uusi Wunderwaffe. Ehkä käytetään rahat kuitenkin johonkin muuhun

Eikös meille ole tullut näitä korkeasti koulutettuja ohjusinsinöörejä jostain sieltä päin? Ensimmäinen pataljoona saapui jo 90-luvulla Neuvostoliiton kautta.
 
Mitäs veikkaatte, paljonko maksaisi jos näin FSB:n upseerina kyselisin Umkhonton hakupään tarkkoja speksejä ja heikkouksia Deneliltä?

Tämä ei ole kritiikkiä aikaisempaa hankintapäätöstä kohtaan. Umkhonto on ollut aikanaan nähdäkseni perusteltu hankinta, ehkäpä paras mitä on tarjolla ollut. Valittiinhan se Ruotsiinkin vaikka BAMSE olisi ollut tarjolla.

Mitäs muita oli tarjolla Laivue 2000:n? Päätös tehtiin ilmeisesti syyskuussa 2002.
Puhumattakaan, että jos kysäisisi asia sopivalta insinööriltä jonka työpaikka on ehkä vaarassa ja tarve työttömyyskassalle on kova.
 
Miten tämä on mennyt kokonaan ohi? 2 vuotta sitten joku käveli muina miehinä Kanadan rannikkovartioston alukseen ja upotti sen. Salasivat vielä toisen murtautumiskerran samaan satamaan.

In November 2018, the 42.8-metre patrol vessel was moored at the Canadian Maritime Engineering dockyard in Sambro, N.S., where it was meant to undergo a month-long refit.

But that refit never happened after someone walked onto the dockyard — there was no fencing surrounding the compound — and using a power tool, possibly an angle grinder, cut the primary cable and backup line keeping CCGS Corporal McLaren in its berth.
 
Miten tämä on mennyt kokonaan ohi? 2 vuotta sitten joku käveli muina miehinä Kanadan rannikkovartioston alukseen ja upotti sen. Salasivat vielä toisen murtautumiskerran samaan satamaan.
Vanha kunnon ”pohjatulppa irti” kikka:rolleyes: :LOL:
 
Keskustellaanpa Ruotsin miina-aseesta. Millaista arvioitte kyvyn olevan nykyään? Miinalaivat on joko myyty tai konvertoitu, mutta kykyä laskea on perinteisesti ollut jokaisessa alusluokassa sitten 2 ms:n.

Älvsborg veti tämän 1984 paprun mukaan 300 miinaa ja Carlskrona 105. Siinä on myös mielenkiintoinen kuvaus, jonka mukaan laskukyky oli hyvä ja raivaus kuraa. "Although Sweden can be considered to be advanced in her mine laying capability and her stocks of mines, the same cannot be sail of her mine-countermeasure (MCM) force. This is not because MCM units have not been considered to be important, but rather because of lack of the financial resources necessary to develop such a force." Nykyään on aluskalustosta päätellen ehkä mieluummin toisin päin. https://core.ac.uk/download/pdf/36712823.pdf

Tiesittekö esim. että näin monta varianttia löytyy (tai on ollut 1990-2000 paikkeilla), vaikka ei ole paljon ollut esillä?

miina-ase.JPG

minu.JPG
he.JPG
Tuosta sivu 14-15. http://www.rannikonpuolustaja.fi/wp-content/uploads/Lehtiarkisto_PDF/1990-luku/1999_Milleniun.pdf

"The Celsius Pacific weapon, designated BGM-400, is an evolution of the South African developed Northbend Matrix M3S mine from the 1980s."
"The basic version of this weapon has additions on the nose and tail part where the parachute is for braking, Two different types of nasal appendages have been developed: the blunt-shaped one intended for placing mines at the subsonic flight and coniferous for supersonic application. According to Celsius, the mass of a mine is in between 400 and 750 kg, depending on the warhead used."
(eli ilmasta pudotettava miina, jota harkittiin mm. RAAFin P3C Orioniin ja F-111:iin)

bunn.JPG
"BGM-601 Bunny on ruotsalainen pohjamiina. Ruotsalaiset sukellusveneet kykenevät kuljettamaan yhteensä 44 miinaa ulkopuolisissa telineissä. (saksalaiset 24)"
"Sukellusvene soveltuu erityisesti salaisiin ja tarkkuutta vaativiin miinoituksiin. Saaristoon tai rannikon läheisyyteen laskettavan miinoitteen lasku edellyttää usein periskoopin käyttöä ja kestää kauan. 1971 pakistanilainen sukellusvene Ghazi (ex-amerikkalainen Diablo, rakennettu 1944) laski miinoja Vishakhapatnamin sotasataman edustalla, kun se räjähti omasta miinastaan.

Popular-mines-a-Rockan-and-b-Manta.png
(italialainen Manta ja ruotsalainen BGM-100 Rockan)

Tulevaa:
 
Viimeksi muokattu:
Mitäs veikkaatte, paljonko maksaisi jos näin FSB:n upseerina kyselisin Umkhonton hakupään tarkkoja speksejä ja heikkouksia Deneliltä?

Tämä ei ole kritiikkiä aikaisempaa hankintapäätöstä kohtaan. Umkhonto on ollut aikanaan nähdäkseni perusteltu hankinta, ehkäpä paras mitä on tarjolla ollut. Valittiinhan se Ruotsiinkin vaikka BAMSE olisi ollut tarjolla.

Mitäs muita oli tarjolla Laivue 2000:n? Päätös tehtiin ilmeisesti syyskuussa 2002.

Paras valittiin sen ajan viitekehyksessä, ja rahoituskehyksessä. Muut vaihtoehdot olivat Mistral 4 ohjuksen lavetilla ja RAM 22 ohjuksen lavetilla (olisi vaatinut keula-asennuksen, ja kevyen tykin vanhan EOST:n paikkeille). Myös Barak 1:stä tutkiskeltiin, mutta puoliaktiivisena oli aika haasteellinen.
 
Keskustellaanpa Ruotsin miina-aseesta. Millaista arvioitte kyvyn olevan nykyään? Miinalaivat on joko myyty tai konvertoitu, mutta kykyä laskea on perinteisesti ollut jokaisessa alusluokassa sitten 2 ms:n.

Älvsborg veti tämän 1984 paprun mukaan 300 miinaa ja Carlskrona 105. Siinä on myös mielenkiintoinen kuvaus, jonka mukaan laskukyky oli hyvä ja raivaus kuraa. "Although Sweden can be considered to be advanced in her mine laying capability and her stocks of mines, the same cannot be sail of her mine-countermeasure (MCM) force. This is not because MCM units have not been considered to be important, but rather because of lack of the financial resources necessary to develop such a force." Nykyään on aluskalustosta päätellen ehkä mieluummin toisin päin. https://core.ac.uk/download/pdf/36712823.pdf

Tiesittekö esim. että näin monta varianttia löytyy (tai on ollut 1990-2000 paikkeilla), vaikka ei ole paljon ollut esillä?

Katso liite: 43227

Katso liite: 43228
Katso liite: 43229
Tuosta sivu 14-15. http://www.rannikonpuolustaja.fi/wp-content/uploads/Lehtiarkisto_PDF/1990-luku/1999_Milleniun.pdf

Katso liite: 43230
(italialainen Manta ja ruotsalainen BGM-100 Rockan)

Tulevaa:
Miinoituskyky löytyy tällä hetkellä näiltä aluksilta:
  • Visby-luokan korvetit, 5 alusta, ei tietoa miinamääristä
  • Stockholm-luokan vartioveneet, 2 alusta, max. 68 miinaa
  • Koster-luokan miinanraivaajat, 5 alusta, F80-miinoja
  • Gotland-luokan sukellusveneet, 3 alusta, ei tietoa miinamääristä
  • Södermanland-luokan sukellusveneet, 2 alusta, ei tietoa miinamääristä
  • Carlskrona-luokan johtoalus, 1 alus, 108 miinaa (tämähän on vanha miinalaiva ja ilmeisesti miinoituskyky on vielä jäljellä)
  • Tapper-luokan vartioveneet, 11 alusta, max. 4*800 kg miinaa
  • Stridsbåt 90H -taisteluveneet, 147 alusta, max. 4 miinaa
  • Lätt Trossbåt, 16 alusta, miinoituskyky?
Miinoistuskykyä löytyy siis vielä ja erityisesti sukellusveneiden laskemat miinoitteet ovat kyky, joka meiltä puuttuu.
 
Viimeksi muokattu:
Paras valittiin sen ajan viitekehyksessä, ja rahoituskehyksessä. Muut vaihtoehdot olivat Mistral 4 ohjuksen lavetilla ja RAM 22 ohjuksen lavetilla (olisi vaatinut keula-asennuksen, ja kevyen tykin vanhan EOST:n paikkeille). Myös Barak 1:stä tutkiskeltiin, mutta puoliaktiivisena oli aika haasteellinen.

Enpä olisi tullut ajatelleeksi että RAM olisi alussuunnittelun kannalta noin haastava asentaa. SeaRAMia ei ollut tuolloin kai vielä saatavilla. Kyllä noilla reunaehdoilla Umkhonto vaikuttaa riskienkin kanssa aika selvältä valinnalta. Eikö suomalaisiin veneisiin muuten mahtunut Sadralin 6-putkinen Mistral-laukaisin?
 
Enpä olisi tullut ajatelleeksi että RAM olisi alussuunnittelun kannalta noin haastava asentaa. SeaRAMia ei ollut tuolloin kai vielä saatavilla. Kyllä noilla reunaehdoilla Umkhonto vaikuttaa riskienkin kanssa aika selvältä valinnalta. Eikö suomalaisiin veneisiin muuten mahtunut Sadralin 6-putkinen Mistral-laukaisin?

RAM-lavetti oli jopa 22 ohjuksella varsin painava. Ja ei olisi oikein ollut optimiratkaisu ITA:lle, eli jälkimmäinen olisi saanut light-sadralin. Ja SeaRam tosiaankin uupui tuolloin.
 
Enpä olisi tullut ajatelleeksi että RAM olisi alussuunnittelun kannalta noin haastava asentaa. SeaRAMia ei ollut tuolloin kai vielä saatavilla. Kyllä noilla reunaehdoilla Umkhonto vaikuttaa riskienkin kanssa aika selvältä valinnalta. Eikö suomalaisiin veneisiin muuten mahtunut Sadralin 6-putkinen Mistral-laukaisin?

Miksiköhän vaihtoehdoissa ei ollut mukana sitä kotimaista Mistral-lavettia? :whistle:

MIKSIKÖHÄN??!! :D
 
Mitäs veikkaatte, paljonko maksaisi jos näin FSB:n upseerina kyselisin Umkhonton hakupään tarkkoja speksejä ja heikkouksia Deneliltä?

Tämä ei ole kritiikkiä aikaisempaa hankintapäätöstä kohtaan. Umkhonto on ollut aikanaan nähdäkseni perusteltu hankinta, ehkäpä paras mitä on tarjolla ollut. Valittiinhan se Ruotsiinkin vaikka BAMSE olisi ollut tarjolla.

Mitäs muita oli tarjolla Laivue 2000:n? Päätös tehtiin ilmeisesti syyskuussa 2002.
Tuskin tuo paljon hyödyttäisi Vanjaa vaikka Afrikaanit puhuisivatkin omasta tuotteestaan niille. Mk 2 ohjuksen speksit on yleisesti tiedossa, mutta se ei auta vielä ketään kun järjestelmää ei ole taistelutestattu heidän koneitaan tai ohjuksiaan vastaan. Ohjuksessa on kuvantava hakupää jolla viimeinen 1 km hakeudutaan ja soihdut tepsivät jos tepsivät. Muu ohjaus tehdään alusta saakka tutkalla TRS- 3D ja datalinkillä + inertiapaikannuksella. Suomi ei todellakaan jaa tutkan datalinkin koodeja tai taajuuksia Denelille.
 
Back
Top