Merivoimien kehitysnäkymät

Aikasemmin kaavailtu tukialus oli ydinkäyttöinen versio brittien QE'stä mutta tuossa uudemmassa on näemmä jenkkityylinen huomattavasti pienempi komentosilta.

Ihme etteivät valmista vähintään 2kpl uusia tukialuksia.
Ei ole varaa kahteen kuten ennenkään. No, teoriassahan edelliskerralla piti tulla 2 korvaamaan 2, mutta 90-luvun alun lama vei hynät.

Saatavuuslogiikka ei enää toimi etenkään vertailussa USN:iin. RN:iin verrattuna on sentään suorituskykyisempi vaikka kahden sijasta yksi.
Onko kyse enää luksusluokan prestiisituotteesta kuten Venäjän yksi lentotukialus?

2038 on kyllä niin pitkä aika, että Rafale M alkaa olla jo kohta uhkan alla.
 
Viimeksi muokattu:
Komentosilta on joku ihme pagodi-tötterö. Mitä tapahtui kuuluisalle ranskalaiselle muotoilulle...

Mutta keula on tyylikäs!

Jos olisin Ranska, tekisin tuon yhteistyössä Intian kanssa. Saataisiin kuluja jaettua, Intia olisi varmaankin kiinnostunut asiakas. Jos tarkoitus on olla valmista 2038, kerkeää Intiakin olla tahdissa mukana...
 
Viimeksi muokattu:
Viimeksi muokattu:
Rannikonpuolustaja lehdessä 2020_3, sivulla 25, kerrotaan näin:


Merivoimien ja siten Pohjanmaa-luokan langattomassa tiedonsiirrossa siirrytään kerroksittaiseen liityntämalliin.
Langaton liityntäkyky rakennetaan rannikolta ulospäin siten, että kullekin vyöhykkeelle (aluemeri-AKV-alue-Itämeri-kaukoliikenne) optimoidaan oma tietoliikennekapasiteettinsa.
Mitä lähempänä rannikkoa toimitaan, sitä useampia ja nopeampia mahdollisuuksia on toteuttaa liittyminen.
Mitä kauemmas rannikosta siirrytään, sitä harvempia ja hitaampia, mutta taistelunkestävämpiä ratkaisuja liityntään tarjotaan.
Langattomassa liitynnässä hyödynnetään Puolustusvoimien satelliittijärjestelmiä varmentavana ja nopeutta tarjoavana ratkaisuna.


Mitäköhän tuolla puolustusvoimien satelliittijärjestelmällä oikein tarkoitetaan?
Käsittääkseni Suomen puolustusvoimilla ei ole omia satelliittejä?
Onkohan kyseessä kaupallisten tietoliikennesatelliittien tarjoama datayhteys josta PV on ostanut/vuokrannut datakaistaa itselleen omia tarkoituksiaan varten?
 
Komentosilta on joku ihme pagodi-tötterö. Mitä tapahtui kuuluisalle ranskalaiselle muotoilulle...

Olisiko tuo kartiotötterö ollut jopa ensimmäisenä Visby-luokassa. Keskimmäisen kuvan Gowind-luokan OPV:ssä kartioradomin yläpuoliseen mastoon on koottu vähän enemmän tavaraa. Käsittääkseni yksi kartioradomin etu on, että sillä saadaan pyörivälle tutkalle täysi 360 asteen sektori, jota masto ei johonkin suuntaan rajoita, kuten tapahtuu esimerkiksi alimman kuvan Gremyashchy-luokan korvetin perinteisemmässä ratkaisussa.

visby-equipment.png

Adroit%2Bpic.jpg

ru_gre10.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Toiset tekevät sutta, mutta pitänee myös hieman varoa nuolaisemasta vielä Pohjanmaan mullistavan voimansiirron/vaihteiston osalta, vai mitä @Commander? :unsure:

Meniko tosiaan perseelleen jo tavoitteenasetannassa?


There is nothing inherently wrong with combined diesel and gas propulsion trains, Collette said, but the 40-knot speed requirement might be just on the edge of what’s possible from the system.
“It’s something that should work,” Collette said. “But it’s like everything else on LCS: It was driven by the speed requirement. Because the diesels are about 20 percent of the power of the gas turbine, you don’t want to leave them out when you’re trying to hit that sprint speed. It’s such a demanding requirement.
“So, it is not a technology that strikes me as inherently problematic. But like a lot of the LCS decisions, we were kind of trying to get every little last ounce of performance out of the vessel. And you stack up a whole bunch of those decisions that the ship is not as reliable as you would like.”
 
Viimeksi muokattu:
Tuossa lueskelin vanhoja kirjoituksia aika monta sivua ja päätin sitten rekisteröityä ja osallistua keskusteluun.

Pari asiaa tässä nyt alkuun. Jos ajatellaan Suomen meripuolustuksen uhkia. Niin rannikolle vihollinen pyrkii pienillä kulkuvälineillä ja miehittämään tietysti jalkaväellä saaria, saadakseen tukipisteitä ja voidakseen tuottaa sinne raskaampaa kalustoa. Tietenkin saaristosodankäynnissä vihollinen varmasti käyttäisi runsaasti tiedusteluun ja iskuihin droneja. Suurempien sota-alusten pyrkiessä ottamaan ulkomerta hallintaan ja toteuttamaan sieltä käsin saartoa, pinta-iskuja ja ilmatilan hallintaa.

Tuollainen panssarintorjunta/pintatorjuntaohjus on rannikon sisälle mielestäni noita pienempiä maaleja vastaan aivan loistava. Mutta tuossa laskeskelin kuitenkin, että Suomen rannikon ollessa jo ennestään vaikea viholliselle, kun varsinkin uusi Gabriel ohjus aiheuttaa suuren uhan kaikille varsinaisille taistelualuksille myös saaristossa. Tietenkin nämä ovat aina niitä rahakysymyksiä. Mutta tuollainen helikopteri droneen asennettu Spike tai muu vastaava ohjus jollakin versiolla on silti mielestäni etenkin tuolla saaristossa varsin pelottava ase. Se kykenee käyttämään saariston olosuhteita ketterästi hyväksi ja kyseiset ohjukset voidaan siirtää paikan päälle kaikkein nopeiten tuolla lailla. Koperihan voisi olla suhteellisen pieni ja yksinkertainen. Laitteessa täytyisi olla kuitenkin kohtuullinen toimintasäde, nopeus ja kantokyky. Esimerkiksi miinoitteiden suojaukseen, panssarien tai veneiden tuhoamiseen. Eli väylien valvontaan ja samalla ne muodostavat uhan kaikelle perinteiselle raskaalle kalustolle.

Toinen vaihtoehto on luoda tämä nopeasti liikkuva pelote käyttäen pieniä lennokkeja, joita voidaan sitten ohjata tuhoutumaan kohteeseen ja samoin niitä voidaan käyttää tiedusteluun ja maalinosoitukseen halvemmalla ja jopa tehokkaammin. Näitä vain tulisi olla paljon.

Molemmat huomioiden, haluan silti nostaa pöydälle rakentinheittimet, joiden suuri fani olen. Kuitenkin itse väylien suojaamisen lisäksi tarvitaan tulivoimaa saarille ja rannikolle. Raketinheittimiä voisi käyttää yhteisjärjestelmänä edellä mainittujen lennokkien kanssa. Jolloin järjestelmä kokonaisuudessaan kykenisi vaikuttamaan kaikkiin pintamaaleihin.

Tuollainen 80-100km kantaman omaava- ja silti kohtuullisen tulinopeuden saavuttava raketinheitin järjestelmä olisi myös kyllin iso kuljettamaan monipuolisia ammuksia kohteeseensa. Maailmalla tietysti on paljon erilaisia vaihtoehtoja ja itse olen aina ihmetellyt, miksi vaikkapa tuollaista järjestelmää ei harkita hankittavan Kiinasta, tms. Ymmärrän laatuvaatimukset, huoltovaatimukset, ym. Mutta hinta on aina hinta ja kun hinta on halpa, voidaan osia ja ammuksia ostaa varastoon paljon.

Raketinheittimen edut on kaikilla tiedossa, kun kantamaa saadaan tykkiä pidemmäksi. Etäisyys on myös suojaa. Käytännössä tuollaisella järjestelmällä voidaan jo ihan maaltakin vaikuttaa Vironkin rannikolle, mikäli se muuttuisi vihamieliseksi alueeksi. Toki kaukaa ammuttu raketti ottaa aikansa, ennen maaliin osumista. Mutta esimerkiksi saaresta nyt ei ihan heti ulostuta.

Saari on todellakin saari. Kun (oletan) PV:llä olisi tiukan paikan tullen silmiä ja maalinosoitusta yllin kyllin eri muodoissaan, niin kun me tiedämme vihollisen parkkeeranneen jollekkin saarelle luvatta, niin tuollaisella raketinheittimellä voidaan saaresta tehdä ansa. Ei sieltä tulta pakoon juosta tuosta vain. Tietysti tykistö voi hoitaa saman asian, mutta raketinheittimiä on turvallisempaa käyttää ja niillä saadaan suurempi peitto. Ei sitä saarta ihan tuosta vain linnoiteta raketinheittimen kestäväksi. Toki on eri asia raivata joitain erikoisjoukkoja saarelta, kuin että jos sinne tuodaan suurempia kokonaisuuksia ja esimerkiksi ilmatorjuntakalustoa, ohjuskalustoa, tykistöä, raketinheittimiä, dronejen tukipisteitä, tms. Raketinheittimillä saadaan myös tarvittaessa suuri tulinopeus/tulivaikutus laajalta alueelta keskitettynä.

Suomelle ehkä haasteellisinta on kauppamerenkulun suojaaminen. Siihen on nyt tulossa ohjus pidemmällä kantamalla ja 4 fregattia + ennestään ne ilmavoimat. Radio Kipinässä merivoimat -jaksossa haastateltavan mielestä esimerkiksi sukellusveneet eivät olisi suuri uhka kauppamerenkululle. Tässä kohtaa on hyvä muistaa, että jos vihollinen ampuu yhden kauppamerialuksen pohjaan tavalla tai toisella, se nostaa välittömästi kauppamerenkulun kulut pilviin. Sillä merimiehet eivät samalla palkalla ainakaan lähde kuljettamaan tavaraa Suomeen. Vakuutusmaksut nousevat pilviin. Lasti alkaa eri tavoin riskit huomioiden maksamaan. Myös tehostettu suojaus maksaa. Isoja ja hitaita kauppamerialuksia voidaan myös tuhota todella monin tavoin ja jos vihollinen päättäisi keskittyä hieman enemmän niiden liikkumisen lopettamiseen, niin se tuottaisi todella suuren haasteen Suomelle, joka ei ole omavarainen edes ruoan suhteen. Huoltosuhde on 80%.

Omasta mielestäni Suomi tarvitsisi kipeästi 2 asiaa itse merivoimiin. Noin 1500t kohtuullisen jäänmurtokykyisiä korvetteja, jotka voisivat kantaa riittävän Gabriel -määrän ja lisäksi samaa ilmatorjuntaohjusta, kuin Pohjanmaa fregatti. Kannelle mahtuu myös se 57mm, taakse 35mm ja sivuille 25mm omasuojaan ja saariston kasvuston parturoimiseen. Varmasti myös suven torjuntaan. Näitä 4 nyt ainakin ja hinta ei kuitenkaan olisi ihan sama kuin Pohjanmaalla. Kuitenkin vain 4 fregattia on liian vähäinen määrä kauppamerenkulun suojaukseen ja en laskisi ulkomaiden varaan missään asiassa. Nuo olisivat kyllin isoja saaristossa toimimiseen myös talvella ja kuitenkin niitä voisi sijoittaa myös ulkomerelle. Rahaa ei ole, mutta tuollaiset olisivat mielestäni välttämättömiä hankintoja. Ohjusveneillä kun on se talvi -ongelma ja kyllä niiden taitaa olla kesälläkin parempi piilotella saaristossa, kuten tiedetään. Tuollaisen tehtävään sopivan 1500t korvetin saisi varmastikkin 175-200 miljoonalla? Olisikos siinä Hamina -luokan korvaaja aikanaan? Itse korvaisin jo Raumat tuolla, jos se olisi mahdollista, kun nähdäkseni maailmapoliittinen kehitys näyttää aika ikävää suuntaa.

Toinen asia ja se onkin kehitystyönkin alla Suomessa. Vedenalainen tiedustelu, maalinosoitus ja hyökkäys drone, joka voisi toimia autonomisesti antaen niille alueen, jota ne partioi. Tuollaiset voisivat itse törmätä kohteeseen, kun tunnistavat valaan kokoisen maalin ja toisaalta niitä voisi käyttää myös laivoja vastaan ja toisia droneja. Ne eivät ole kalliita, mutta tekevät etenkin sukellusveneiden toiminnasta tuskallista ja luovat suuren uhan sekä pelotteen pienellä, matalalla merialueella. Varmasti Merivoimissa tähän tähdätäänkin.

Mielestäni Suomenlahden tukkiminen myös vedenalaiselta liikenteeltä on ensiarvoisen tärkeää. Suomi ei tarvitse mielestäni pienelle lätäkölle miehitettyjä sukellusveneitä varsinkin kun tekniikka kehittyy koko ajan hurjaa vauhtia, sillä miinatkin voitaisiin laskea siihen rakennetulla vedenalaisella dronella tulevaisuudessa. Ylipäätään vedenalainen taistelukenttä on hoidettavissa droneilla. Tosiaan ensi alkuun halvoilla, ison torpedon kokoluokkaa olevilla partioversioilla ja myöhemmin kun miinalautat korvataan, niin niiden tilalle vedenalaista drone -miinoituskapasiteettia. Myös miinantorjunta sitten aikanaan olisi mielestäni järkevämpää hoitaa droneilla veden alla. Suomessa riittäisi noihin omaakin osaamista ihan vientituotteeksi asti.

Sitten se raha.

Minusta tilanne on vähän sama kuin itseasiassa maavoimien tykistön tilanne on. Suomen maavoimien tykistö on pieni- ja monikaliiberista, hidastoimista, lyhytkantamaista, suojaamatonta ja toisin sanoen soveltumattomia nykysodankäyntiin jo pelkästään lennokkiuhan takia ja niillä hajautettavuudesta huolimatta voidaan tukea varsin rajoitetusti uutta taistelutapaa. K9 tykkien kokonaismäärä vaivaiset 48, tosin Etelä-Korean media kertoi kaupan sisältäneen 96 kappaletta. Siinäkin tapauksessa, että K9 olisi 96, määrä riittäisi välttävästi vain 4 prikaatille, eli sodanajan panssarijoukoille. Eli tykistö on maavoimissakin uusittava kokonaan ja sen rahan täytyy tulla budjetin ulkopuolelta tai uskottavaa tykistöä ei ole ja sitä myöten Suomen maavoimat eivät kykene uskottavasti torjumaan vihollista. Voimakkaat heikkoudet kannustavat vihollista hyökkäämään ja käyttämään tilaisuutta hyväksi, tämän historia toistaa jatkuvasti.

Rahaahan ei ole. Mutta tietyt asiat täytyy toteuttaa tai muuten puolustusjärjestelmä kokonaisuutena omaa liian suuria heikkouksia tai se ei yksinkertaisesti kykene suoriutumaan tehtävistään.
 
Back
Top