Menee diagnosoimattoman lukihäiriön piikkiin. Saan aina korjailla viestejäni kun jälkikäteen huomaan kirjoitusvirheitä.
Merivoimien kehitysnäkymät
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
Mutta kehitelläänpä tästä McGyver nojatuolikonsepti esimerkiksi väyläntarkastukseen. Väylää ajelee kauko-ohjattu vene jossa kaupallinen korkealaatuinen kalakaiku, vaikkapa Raymarine CP200 CHIRP. Ohjelmisto merkkaa poikkeamat edelliskerrasta.
www.marinea.fi
Kuljetusdrooni, vaikkapa XFold Cinema, (10 000e) lennättää Chasing M2 ROV:n paikalle.
http://www.xfoldrig.com/xfold-cinema/
Rov:sta jää pinnalle tukiasemakoho ohjausta varten. ROV kuvaa kohteen ja tarpeen vaatiessa voi neutralisoida sen asettamalla räjäytyspanoksen kohteen viereen. Jos tulee huti tai ROV halutaan evakuoida, käy drooni hakemassa sen pois.
Juu, ei toimi kaikissa oloissa eikä merenkäynnissä. Lisäksi toki ROV on helpointa toimittaa perille esim. miehittämättömällä veneellä.
Etusivu - Marinea erikoisliike ja verkkokauppa
Teknisten veneilytuotteiden ja mökkituotteiden erikoisliike. Maan kattavin valikoima merielektroniikkaa suoraan myymälästä tai tilaa verkkokaupasta!
www.marinea.fi
Kuljetusdrooni, vaikkapa XFold Cinema, (10 000e) lennättää Chasing M2 ROV:n paikalle.
http://www.xfoldrig.com/xfold-cinema/
Rov:sta jää pinnalle tukiasemakoho ohjausta varten. ROV kuvaa kohteen ja tarpeen vaatiessa voi neutralisoida sen asettamalla räjäytyspanoksen kohteen viereen. Jos tulee huti tai ROV halutaan evakuoida, käy drooni hakemassa sen pois.
Juu, ei toimi kaikissa oloissa eikä merenkäynnissä. Lisäksi toki ROV on helpointa toimittaa perille esim. miehittämättömällä veneellä.
Se on ilmeisesti ns. top dog.
Gyllis1
Respected Leader
Koirien Donald Trump.
Otetaan tuosta budjettia pois, eli vaihdetaan veneen kauko-ohjaus kiukkuiseen makkaranuotiolta partioon revittyyn reserviläistaistelijapariin ja kuljetusdronen sijaan pakataan sukellusdrone samaan veneeseen, niin tuo voisi toteutuakin tällä vuosikymmenellä. Itse asiassa ainoa osa mitä tuossa ei voisi jo nyt hommata ottokalustona siviileiltä/kauppojen varastoista lienee ressujen tuntolevyt. Niin kauan kuin väyliltä löytyvät esineet ovat uppotukkeja, savolaismallisen raatoja yms. meren roskaa liikenne ko. sataman kautta pelaa. Jos löytyy oikea miina, niin sitten odotellaan että saadaan seafox tai sukeltaja paikalle asettamaan hävityspanos. Mutta yhtään MHC:ta ei tarvitsisi sitoa jatkuvaan väylän vartiointiin.Mutta kehitelläänpä tästä McGyver nojatuolikonsepti esimerkiksi väyläntarkastukseen. Väylää ajelee kauko-ohjattu vene jossa kaupallinen korkealaatuinen kalakaiku, vaikkapa Raymarine CP200 CHIRP. Ohjelmisto merkkaa poikkeamat edelliskerrasta.
Etusivu - Marinea erikoisliike ja verkkokauppa
Teknisten veneilytuotteiden ja mökkituotteiden erikoisliike. Maan kattavin valikoima merielektroniikkaa suoraan myymälästä tai tilaa verkkokaupasta!
Kuljetusdrooni, vaikkapa XFold Cinema, (10 000e) lennättää Chasing M2 ROV:n paikalle.
http://www.xfoldrig.com/xfold-cinema/
Rov:sta jää pinnalle tukiasemakoho ohjausta varten. ROV kuvaa kohteen ja tarpeen vaatiessa voi neutralisoida sen asettamalla räjäytyspanoksen kohteen viereen. Jos tulee huti tai ROV halutaan evakuoida, käy drooni hakemassa sen pois.
Juu, ei toimi kaikissa oloissa eikä merenkäynnissä. Lisäksi toki ROV on helpointa toimittaa perille esim. miehittämättömällä veneellä.
Netherlands sets out plans for Goalkeeper CIWS replacement
The Netherlands Ministry of Defence (MoD) is to buy a combination of inner-layer missiles and medium-calibre guided munitions to replace the Goalkeeper close-in weapon...
www.janes.com
Ihmisestä ei ole oikein nykykaupallisellakaan teknologialla oikein iloa, lähinnä haittaa, jos tarkoitus on harata tiukkaa reittiä jotain väylää. Autopilotti tekee saman homman tarkemmin ja voit laittaa jopa avoveneen ajamaan esim. 48h putkeen lähes säällä kuin säällä (erittäin kova merenkäynti pl). Ihminen on vain väsymässä ja tekemässä virheitä. Ihmistä tarvitaan lähinnä ajamaan vene laiturista ulos, sen jälkeen siirtyminen pois kyydistä, sama prosessi toisin päin takaisin tullessa.
Tarkastus-ROV:n operointiin ihmismiehistö on tietenkin helpoin vaihtoehto.
Viimeksi muokattu:
Sen kaupallisen autopilotinkin operointi on halvempaa ja helpompaa sen omalta ohjauspaneelilta, joka on siellä veneessä. Kauko-ohjauksen asentaminen maksaa, varushenkilöitä meillä vielä riittää. Sen veneen kun pitää myös osata antaa tietä rahtilaivoille, ja mitä jos siihen pilottiin tulee vika? Kun kyydissä on jantteri niin se kääntää vivusta autopilotin pois päältä ja ohjaa veneen takaisin rantaan korjattavaksi.
Niin kauan kuin varusteet voidaan ottaa suoraan kaupan hyllyltä ja asentaa paikalleen niin kuin ne on tarkoitettu, halpuus toimii. Heti kun aletaan säätämään yhtään mitään ei-vakio-ominaisuuksia sekaan, rahaa alkaa palaa ihan helvetinmoista tahtia. Hi-tek ei ole itseisarvo.
Puhutaan satasista ja tonneista, asennustyössä tunneista, nykyään. Rahtilaiva ym. liikenne on hyvin tiedossa etukäteen ja ultimaalisesti - so what jos miehittämätön vene jää alle.
Autopilotit ovat kaupan hyllyn tavaraa jonka asentaminen on lähinnä harrastelijan työtä. Isossa osassa soveltuvia veneitä, esim. uisteluveneitä varustus on jo paikallaan. Jos taas vene on menossa omillle teilleen niin etähallinnalla kone pois päältä ja huoltoveneellä paikalle.
Viimeksi muokattu:
So what jos miehittämätön vene jää alle? No, se voi rikkoa laivasta esim. potkurinlavan. Paska tsägä, sun aamukahvit jäi Uumajaan ja palkkasikin viivästyy kun firman ainoa vientislotti koko kuussa oli siinä vikaantuneessa laivassa. Sitten se vene ei ole enää valvomassa sitä väylää, joten sori, ei tule kahvia tai palkkaa ensi kuussakaan kun vihulainen onnistui upottamaan väylälle laivan miinalla. Ai niin kun se vene oli niin halpa... vaikka se vielä halvempi ei olisi edes jäänyt alle.
Asennustyötä varten pitää olla valmiina se asennettava. Missä noista hyllytavara-autopiloteista on se kauko-ohjausmahdollisuus rannalta? Annapa joku linkki vaikka maritimin tai marinean sivustolle? Pitää tietysti olla heti toimitusvalmis tuote, ei kelpaa hyllytavaraksi jos tilausnapista lähtee tilaus valmistajalle siellä jossain. Laita samalla vinkkiä, missä uisteluveneessä on riittävä tankki 48h jatkuvaan ajoon. No tankkitilavuuden kasvattaminen on sentään vakio-osilla tehtävissä.
Se hi-tek ei edelleenkään ole itseisarvo. Reserviläisiä meillä on liiaksi asti, joten parin sellaisen istuttaminen siellä veneessä ei edelleenkään maksa mitään. Jokainen satanen ja tonni niiden poistamiseksi on ylimääräistä kulua.
NMEA 2000 hyödyntävä autopilotti liiitetään esim. tablettiin tai läppäriin, siitä mobiiliverkon kautta etäkäytettäväksi, ei ole ameriikan temppu. Tässä esimerkiksi Raymarinen softa.
https://www.raymarine.com/mobile-apps/raycontrol.html
Sinänsähän tässä tapauksessa lähinnä ohjelmoitaisiin reitti etukäteen softan kautta ja tarvittaessa käytettäisiin kaukokäyttöä.
Hieman puuhastelemalla jo mitä tahansa autopilotin kauko-ohjainta hyödyntämällä voi tehdä jo toki kaikenlaista...
Ihmisiä ei kannata turhaan laittaa sinne mistä niistä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Ihmiset lisäävät usein virheitä, ovat kalliita, lisäävät omasuojan tarvetta ja ovat usein helppoja maaleja.
Olisin hyvin utelias onnettomuuskuvauksesta jossa laivan potkuri on vaurioitunut törmäyksessä pieneen huviveneeseen.
Mutta sinänsähän tämä on vänkäystä. Olennaista on, että uuden sukupolven kalakaiutkin tarjonnevat mahdollisuuksia raivauksen tukemiseen COTS-kalustolla.
Viimeksi muokattu:
Tabletteja löytyy kauppojen varastosta, ok, mutta paljonko Suomessa on varastoissa noita autopilottilaitteita? Valmiiksi asennettuna jonkin softan kanssa yhteensopivia? Se laite joka pitää roudata jostain kiinasta tai jenkeistä tänne ennen asennusta ei ole hyllytavaraa. Ja sittenkin tuon toiminta on 100% kännykkäverkon toiminnan varassa. Sotatilanteessa voitko luottaa puhelinverkon jatkuvaan saatavuuteen senkään vertaa kuin siihen reserviläiseen?
Potkurin hajoaminen veneen yli ajamisesta on toki hyvin epätodennäköinen tapahtuma, mutta ei meillä ole varaa ottaa minkäänlaisia riskejä kriisitilanteessa maamme toiminnan kannalta kriittisen asian, ulkomaan rahtiliikenteen, pelaamisen kanssa. Se että edes ajattelet ehdottaa mokomaa hyväksyttävänä riskinä vihjaa, että haluat tehdä veneestä miehittämättömän sen takia että niin voisi tehdä, ei siksi että sillä saavutettaisi merkittävää etua.
Mitä omasuojaa sitä paitsi joku kuusimetrinen uistelubusteri joka pysyy aina muutaman kilometrin säteellä vientisatamasta = ilmapuolustetulla alueella edes tarvitsisi? Jos tuonne joku vihollisen hävittäjäpommittaja edes pääsisi, niin se löytäisi heti sata tähdellisempää maalia kuin tuollainen halpa, nopeasti korvattava pikkuvene. Kuten vaikka se sun veneiden kauko-ohjauskeskus... Ja edelleenkin se reserviläinen tarvittaisiin sen hyllytavara-(lelu)-sukellusdronen operaattoriksi. Se rahtidrone on vain ylimääräistä monimutkaisuutta järjestelmään, uusi lenkki menemään pieleen. Kun se busteri on jo valmiiksi sen epäilyttävän pohjaesineen lähellä niin siitä sen voi käydä tunnistamassa saman tien. Voi se vene olla kauko-ohjauksessakin silloin kun verkkoyhteys on ylhäällä, nakkisuojat on varmasti satamavahtien joukossa haluttuja hommia.
Hanski
Ylipäällikkö
Mikä ihmeen fetissi sinulla on miehittämättömiin härpäkkeisiin? Tekniikka ei monellakaan osa-alueella vielä seuraavan 10 vuoden aikana mahdollista kaiken ihmistoiminnan korvaamista autonomisilla järjestelmillä ja tuntuu turhalta tunkea niitä joka ainoaan sotilassovellukseen. Tämmöinen väylänvalvontavene on hyvä esimerkki kohteesta, jossa ihmsien korvaamisella ei saavuteta muuta kuin äärttömän paljon monimutkaisempi, kalliimpi ja vikaherkempi toimintamalli.
Ilman ihmistä voit laittaa väylänvalvontaveneeksi vaikka avo-Yamarinin (no, ehkä pressu avotilan päälle enimpien roiskevesien estämiseksi) ja ajelemaan sen vaikka sitä ennakko-ohjelmoitua reitti 3kts nopeudella esim 48h putkeen sen sijaan että miehistöä pitäisi vaihtaa välissä tai ajella tukikohtaan takaisin. Niin kauan kun avovesikautta on.
Vastaava suorite ihmisillä vaatisi useamman hengen työpanoksen.
Ihmisilläkin vastaava suorite olisi riippuvainen autopilotista, GPS-paikannuksesta ja kaiun toimivuudesta ihan samoin tavoin.
Omasuojan merkitys tulee lähinnä siitä ettei ole uniforumukohteita vaikkapa vihreiden ölliäisten tai vaikkapa droonien listittäväksi.
Eiköhän osapuilleen kaikki viimeisen viidentoista vuoden aikana toimitetut autopilotit ole NMEA2000 yhteensopivia ihan simppeleimpiä pinna/rattipilotteja lukuun ottamatta. Olennainen toimintohan on ajaa sitä ennalta ohjelmoitua reittiä.
Hanski
Ylipäällikkö
Näissä pohdinnoissa ei vaan ole oikein järjen häivää. Miten ajattelit tankata sen Yamarinin 48 h suoritteen aikana? Tuo vaatisi muutaman tankkauksen ja ilmeisesti vene osaisi itse hakeutua tankkauspaikkaan? Miten toteutat verkkoyhteydet niin, että ne ovat oikeasti käytettävissä? Paljonko tuollainen kauko-ohjattu Yamarin maksaa verrattuna miehitettyyn? Kuinka paljon on nettosäästö henkilöissä, kauko-ohjattujen Yamarinien ohjauskeskuksessa tarvitaan henkilöitä, veneiden huolto ja tankkaus vaatii samat henkilöt kuin miehitettykin, jne.? Jos tällaisen tekeminen on näin yksinkertaista, miksiköhön sellaista ei ole missän toteutettu?
Minusta nämä drone-fantasiat voisi koostaa jonnekin iltavapaisiin, kun ne eivät kauheasti poikkea Juken vanerihäätäjistä.
Lienee sama tai jonkinlainen muunnos kaiken epiksen korvaamisesta täsmäasein. Tämä siis tarkoittaa sitä, että sama jäsen on aikanaan netistä löytänyt pitkälle kantavan laivatykkiprojektin, joka on tarkoitettu savimajojen siistiin ja henkilöstöä vaarantamattomaan tuhoamiseen. Tästä on sujuvasti siirrytty kuivalle maalle kuvittelemaan, kuinka täsmäasepatteristo roiskaisee täsmäheitteen keskelle jokaisen maahantunkeutujan kypärää 100-200 kilsan etäisyyksille. En ole enää pariin vuoteen viitsinyt vastata tykistölangassa tällaisiin kuvitelmiin.
Ehdotus iltavapaista on hyvä, sillä eihän kaikilla keskustelijoilla ole riittäviä pohjatietoja tunnistamaan huuhaat. Valitettavasti forumilla ei enää modeja ole siirtämään asiaankuulumattomia postauksia pois keskustelua pilaamasta. Vähän ikavää on ehdottaa ignorointiakaan ratkaisuksi muutenkin entisistä ajoista hiljentyneellä forumilla. Omalta osaltani oon kuitenkin näin päättäny. Tämä ei tietysti tarkoita kun tätä/näitä asioita koskevia postauksia.
Kyllähän jo 1990-luvulla oli hyvin yleistä tehdä isompien huviveneiden reittisuunnittelu läppärin karttasoftalla joka sitten antoi reittipisteet autopilotille, eli käytännössä ohjaus reittipisteet klikkaamalla, ei se mitään scifiä ole. Lisäkustannukset, eli liittimet, tabletti / pc + modeemi / kännykkä + softa... Pyörisiköhän kustannukset muutamissa sadoissa euroissa tai tuhannen euron kieppeillä?
Veneen viimeinen reittipiste sataman lähelle josta noutopartio hyppää kyytiin. Jos koneen kaukokäyttö ei mahdollista, viimeiset reittipisteet endless loopia.
Yamarinin 48h polttoaineet mahtuvat veneseen - tarkoitushan on ajaa pienillä kierroksilla. Verkkoyhteyttähän ei tarvi ennakko-ohjelmoituun reittiin. Verkkoyhteyden suurin etuhan olisi saada analysoitava data suoraan tarkasteltavaksi.
Miehittämättömiä miinanraivausveneitä on ollut maailmalla käytössä ainakin 1960-luvulta alkaen. Erilaisia miehittämättömiä veneitä on käytössä yhä laajemmin. Siviilivehkeet eivät ole pomminvarmoja tai tietoturvallisia mil-specsattujen tapaan ja ovat riippuvaisia kaupallisesta satelliittipaikannuksesta, mutta yleistyvät käytössä, ihan kuin siviilidronetkin.
Viimeksi muokattu:
@Hanski jo tuossa muistutti, että se veneen kuljettaminen on vain pieni osa koko työpanoksesta. Ja edelleen meillä tulee ikäluokassa palvelukseen paljon enemmän väkeä kuin sodanajan joukkoihin tarvitaan. Rahoituskuviot ovat sota-aikana hyvin erinäköiset, se useamman henkilön työpanos on silloin käytännössä ilmainen.
Mutta autopilotin tai GPS:n käytön estyessä (vika, häirintä, USA kytkee GPS:n pois päältä, Kalibr kytkee kännykkätukiasemat lopullisesti pois päältä) ihmisillä saat edelleen suoritteen, vaikka olisi automatisoitua heikompikin. Ilman ihmistä saat vain paskat housuun.
Tuosta uhastapa et pääse eroon kuin antautumalla ehdoitta nyt heti. Jossain ne sun kauko-ohjaajatkin istuvat ja jonkun se vene pitää käydä välillä tankkaamassa. Ja se satama on noille erkkareille ja drooneille muutenkin selvä kohde, joten sitä suojataan muilla yksiköillä joka tapauksessa. Se vene siis nauttii sellaista suojaa, joka on paikalla joka tapauksessa, oli se vene miehitetty tai ei. Joten jättämällä miehet rannalle et säästä mitään, mutta menetät systeemistä vikasietoisuutta.
Ei, se reittiä ajava vene ei ole olennainen toiminto. Me ei olla NPC:tä tietokonepelissä joiden ainoa tehtävä on tarjota pelaajalle tunne että se ampuu jotain tärkeää.
Olennainen toiminto on varmistaa, että väylä on vapaa miinoista ja esteistä kauppamerenkulun kulkea. Se jos se on tällä hetkellä ehkä jopa edullista tehdä väylää edes takaisin sahaavalla avoveneellä on toissijaista, tärkeintä on että varmistus saadaan.
48 tuntia ennen kuin data saadaan analysoitavaksi on ihan helvetin liian pitkä aika. Ei satamaa nykytaloudessa voida sulkea niin pitkäksi ajaksi, jotta saadaan selvyys voiko väylää käyttää. Ja muutenkin tuolta ajalta vain viimeiset tunnit olisivat mitenkään kuranttia tietoa, muuten uiva miina olisi ehtinyt päästä väylälle viimeisimmän skannauksen jälkeen ja asettua taloksi mukavasti. Eli tarvitaan joko se verkkoyhteys (epäluotettava kriisitilanteessa) tai alus käyttää kuitenkin laiturissa parin tunnin välein.
Ja että 48h polttoaineet mahtuvat veneeseen koska ajetaan pienillä kierroksilla... röhönaurua kolmannella, LOL!
Juuri pienillä kierroksilla kulutus per merimaili on suurimmillaan, kun puhutaan tyypillisestä liukuvarunkoisesta pienveneestä, esim. Yamarin. Epätyypillisestä ei sitten kannata puhua, koska ajatus oli juuri käyttää sitä helposti saatavilla olevaa yleistä mallia.Kyllä, miinanraivauksessa on käytetty miehittämättömiä aluksia pitkään. Niitä on ohjattu välittömästä läheisyydestä miehitetyltä alukselta käsin, ja ne ovat vain hinanneet raivauskalustoa tunnistettua miinakenttää raivatessa. Autonomisia aluksia on käytetty miinanetsinnässä paljon vähemmän aikaa, luokkaa kymmenkunta vuotta. Ne ovat edelleen todella kalliita hankkia ja käyttää. Satamaväylän vartioinnissa on kyse jälkimmäisestä.
Ihmisen työpanos on ehkä ilmainen, logistiikka ei ole. Siihen on syynsä, että SA-vahvuus ei ole 750 000 vaikka koulutettua reserviä on sen verran.
Automatisoitu järjestelmä ei sulje pois sitä etteikö sitä voisi hoitaa kehnommin ihmisvoimin. Sen sijaan täysin ihmisvoimin hoidettua järjestely ei mahdollista tehokkaampaa ja tarkempaa suoritusta automatisoidusti.
Veneen voi laskea liikkeelle satamasta joka on muutoinkin suojattu tai esimerkiksi liikkuvana suoritteena joltain rampilta josta nopea siirtyminen pois. Mitä pidempi toiminta-aika järjestelmällä on, sitä kevyempää logistiikkaa tarvitaan.
Verkkoyhteys toimii kun se toimii, sen sijaan käyttämällä alusta laiturissa ihmisrutiinien mukaan tehokkuus vähenee merkittävästi - tai tarvitaan parempia, isompia, veneitä joita on vähemmän ympärivuorokautisen toimintakyvyn saamiseksi. Pidemmällä toiminta-ajalla tiedusteluvene voi olla kohteella pidempään - olipa se miehitetty tai miehittämätön.
Ja että 48h polttoaineet mahtuvat veneeseen koska ajetaan pienillä kierroksilla... röhönaurua kolmannella, LOL!
Kulutus per mpk suuri, kulutus per h pieni pienemmällä teholla. Käytännössä (ainakin kaupallisilla) CHIRP-sonarilla voi ajaa max 4kts jos haluaa hyväresoluutioista tuotetta.
Miinanetsintärobotit (parhaathan toimivat sukelluksissa kuten HUGIN) ovat kalliita, koska ne ovat mil-specsattuja, luotettavia, pomminvarmoja tuotteita. Elektroniikka halventuu jatkuvasti eikä siviilivarustusta käytettäessä päästä tietenkään samaan tehokkuuteen ja luotettavuuteen. Mutta jos vaihtoehtona on COTS tai ei kykyä lainkaan voi COTS:sta olla etua.
Mutta vänkäystähän tämä on. Pääasiasta lienemme samaa mieltä - elektroniikan halventuminen antaa meripuolustuksessakin uusia mahdollisuuksia kaupallisesti saatavilla olevien siviilimaailman suorituskykyjen käyttöön? Joskus 1990-luvulla varmaan lähinnä Merenkulkulaitoksen aluskalustosta olisi ollut mitään hyötyä miinanetsinnässä ja miinanraivauksessa.
Epäilisin, että noin kymmenen vuoden päästä kalliiimmissa huviveneissä alkaa olemaan myös varsin hyvälaatuisia lämpökameroita jotka tuovat uusia mahdollisuuksia siviilikaluston hyötykäyttöön. Lämpökameraturretit alkavat olemaan jo last-season erilaisissa superyachteissa ja lisääntynevät koko ajan halvemmissa alusluokissa.
FLIR Maritime for Recreational Boating | Teledyne FLIR
FLIR Maritime thermal imaging systems turn night into day, keeping you safe and secure on the water and letting you boat with confidence.
Viimeksi muokattu: