Merivoimien kehitysnäkymät

Juuri pienillä kierroksilla kulutus per merimaili on suurimmillaan, kun puhutaan tyypillisestä liukuvarunkoisesta pienveneestä, esim. Yamarin.
En tiedä miten määritellään pienvene, mutta koska nostit esiin juuri Yamarinin:

LULV5oo.png

Kulutus on pienimmillään nopeudella 3,4 somua.

Edit: Tärkein eli lähdelinkki unohtui: http://www.totalvene.fi/lue/moottoriveneet/testi/yamarin-60-dc?tpage=3#page-header
 
Yleensä matkaan sidottu kulutus kasvaa liukuvarunkoisella ensin "liukukynnykseen" saakka, sitten putoaa merkittävästi, jonka jälkeen taas lähtee kasvuun nopeuden kasvaessa. L/NM ei siis ole suurin esim 4 solmun nopeudella. Suurimmilla moottorin kierroksilla todennäköisesti perämoottoreissa suurin L/NM kulutus.

Kyse oli kuitenkin @StmSvejk viestissä tuntikulutuksesta. Tuntikulutus on pienin tyhjäkäynnillä ja suurin suurimmilla kierroksilla. Ylläolevasta ei löydy tuntikulutusta, mutta joiltain venevalmistajilta löytyy testiraportit laajemmin.

Kun puhutaan muutaman solmun nopeudesta niin on ihan mahdollista päästä yli 24 h ajoaikaan jopa 48 h pienilläkin perämoottoriveneillä. Tästä oli myös kyse aikaisemmin olleissa viesteissä.



Kaiken kaikkiaan @StmSvejk höpinät on sitä samaa puppua kuin aina. Viestien ongelmana on ettei asioita ole mietitty kovin kattavasti ja siksi moni asia näyttää hänen mielestään niin suorituskykyiseltä ja helpolta toteuttaa. StmSvejk vähän lisää syvyyttä pohdintoihin ja vasta sitten kirjoittamaan, kykyä löytyy huomattavasti enemmän kuin suurimmalta osalta täällä.
 
Yleensä matkaan sidottu kulutus kasvaa liukuvarunkoisella ensin "liukukynnykseen" saakka, sitten putoaa merkittävästi, jonka jälkeen taas lähtee kasvuun nopeuden kasvaessa. L/NM ei siis ole suurin esim 4 solmun nopeudella. Suurimmilla moottorin kierroksilla todennäköisesti perämoottoreissa suurin L/NM kulutus.

Kyse oli kuitenkin @StmSvejk viestissä tuntikulutuksesta. Tuntikulutus on pienin tyhjäkäynnillä ja suurin suurimmilla kierroksilla. Ylläolevasta ei löydy tuntikulutusta, mutta joiltain venevalmistajilta löytyy testiraportit laajemmin.

Kun puhutaan muutaman solmun nopeudesta niin on ihan mahdollista päästä yli 24 h ajoaikaan jopa 48 h pienilläkin perämoottoriveneillä. Tästä oli myös kyse aikaisemmin olleissa viesteissä.



Kaiken kaikkiaan @StmSvejk höpinät on sitä samaa puppua kuin aina. Viestien ongelmana on ettei asioita ole mietitty kovin kattavasti ja siksi moni asia näyttää hänen mielestään niin suorituskykyiseltä ja helpolta toteuttaa. StmSvejk vähän lisää syvyyttä pohdintoihin ja vasta sitten kirjoittamaan, kykyä löytyy huomattavasti enemmän kuin suurimmalta osalta täällä.

Esim. mainitun Yamarin 60DC:n pa-kulutus on laskennallisesti 3,4kts nopeudella 1,7l/h, eli 105 litran tankki kestäisi 62h (tosiasiassa tietenkin kulutuslukemat on eri luokkaa).

En väitä että purkkavirityksillä voidaan korvata oikeaa suorituskykyä. Purkkavirityksiä kuitenkin käytetään - esim. kaupallisten dronejen - muodossa ympäri maailmaa ja purkkaviritystenkin hyödyntäminen voi jossain rajoitetuissa tilanteissa tuoda suorituskykyä.

Miehittämättömyyden osalta etuja tulee jatkuvasti enemmän. Toki paras on yhdistää miehitetyn ja miehittämättömän parhaita puolia. Miehittämättömälle tarkkuutta, rutiinia ja pitkäkestoisuutta, miehitetylle reagointia.

Jos jatkaa vielä purkkaviritys - miinanetsintä teemalla, niin todennäköisesti paras miehitetty siviilivene moiseen olisi - toki erinäisten työveneiden jälkeen jotka lienevät jo jossain ottolistalla - joku isompi Targa. Riittävästi merikelpoisuutta ja mukavuuksia muutaman päivän matkantekoon, näitä on kuitenkin uudehkona riittävästi saatavilla ottokalustoksi vaikka haluttaisiin vakiotyyppi. Näissä on kalliimpina veneinä yleisesti sangen hyvä elektroniikkavarustus.

Miehittämättömäksi lavetiksi kelpaisi parhaiten joku uppumarunkoinen, esim. Seiskari 242-CC dieselkoneella. Toimisi hyvin myös "optionally manned". On jääkaappi johon mahtuisi olutta ja makkaraa.
 
Asejärjestelmät puhuvat kontin kieltä, ts. samat asejärjestelmät maalla ja merellä modulaarisesti - osa aseista myös ilmalaukaistavina...


Tuo voisi olla kätevä tapa varustaa siviilialuksia ilmapuolustuksella.
 
Tuo voisi olla kätevä tapa varustaa siviilialuksia ilmapuolustuksella.

Briteillä oli SCADS-projekti 1980-luvulla jossa olisi ollut kontissa oleva Sea Wolf -ilmatorjuntaohjus. Epäilen kuitenkin, että käyttökelpoisempi kohde olisivat esim. Rajan alusten varustaminen tarvittaessa. Ihannetilassahan sama kontti olisi skenaarion vaatimusten mukaan joko kuorma-auton kyydissä tai laivan kyydissä.
 
Toimitukset kiinni sen viime kuussa havaitun vikaepäilyn vahvistumisen takia.

"The acknowledgement of the design flaw, early failure of the ship’s high-speed clutch bearings, confirms the Navy’s suspicions first reported by Defense News in December. Navy officials have expressed confidence, however, that the service is on a good path to fixing the defect and getting the ships to a useful place."
 
Vihdoin tulossa Aster käyttöön sanoi tv-uutiset. :oops:
Kun heristin korvia tarkemmin niin kyse oli uudesta potilastietojärjestelmästä.

Mikä pettymys. Olisipa ollut PV-juttu. On noita korkeatorjunnan salaperäisiä hankkeita käynnissä sen verran, mutta tosin kengännauhabudjetilla.
 
Asejärjestelmät puhuvat kontin kieltä, ts. samat asejärjestelmät maalla ja merellä modulaarisesti - osa aseista myös ilmalaukaistavina...

Israel ahtanut vielä lisää ohjuksia yli-lihavaan Busteriinsa? Ei edes yllätä :D
 
Yleensä matkaan sidottu kulutus kasvaa liukuvarunkoisella ensin "liukukynnykseen" saakka, sitten putoaa merkittävästi, jonka jälkeen taas lähtee kasvuun nopeuden kasvaessa. L/NM ei siis ole suurin esim 4 solmun nopeudella. Suurimmilla moottorin kierroksilla todennäköisesti perämoottoreissa suurin L/NM kulutus.

Kyse oli kuitenkin @StmSvejk viestissä tuntikulutuksesta. Tuntikulutus on pienin tyhjäkäynnillä ja suurin suurimmilla kierroksilla. Ylläolevasta ei löydy tuntikulutusta, mutta joiltain venevalmistajilta löytyy testiraportit laajemmin.

Kun puhutaan muutaman solmun nopeudesta niin on ihan mahdollista päästä yli 24 h ajoaikaan jopa 48 h pienilläkin perämoottoriveneillä. Tästä oli myös kyse aikaisemmin olleissa viesteissä.



Kaiken kaikkiaan @StmSvejk höpinät on sitä samaa puppua kuin aina. Viestien ongelmana on ettei asioita ole mietitty kovin kattavasti ja siksi moni asia näyttää hänen mielestään niin suorituskykyiseltä ja helpolta toteuttaa. StmSvejk vähän lisää syvyyttä pohdintoihin ja vasta sitten kirjoittamaan, kykyä löytyy huomattavasti enemmän kuin suurimmalta osalta täällä.
Suunnilleen näin minäkin asian näen. Miehittämättömät ratkaisut olisivat eri muodoissaan teknologian puolesta mahdollisia. Niiden tulisi kuitenkin tuottaa jotain merkittävää hyötyä. Joko lisää suorituskykyä, tai kattavasti olevan veroista suorituskykyä, mutta nykyistä edullisemmin. Oman ymmärrykseni mukaan nämä ehdot täyttyisivät hyvin harvoin.
 
Kyseessä on melko varmasti testaes Saar 6:sen asennuksia varten. Ei vaikuta kiinteltä operatiiviselta asennukselta.

Enkä nimittelisi Saar 5:sta miksikään busteriksi, vaikka ei kyllä kyennyt kantamaan alunperin ilmoitettua asekuormaa. Näin käynee myös 6:lle.

Pääsin kauan kauan sitten (v2000) käymään 5:lla, ja vaikutti yllättävän kompaktilta ja (väljältä) sisältäpäin. Hämmentäviltä tuntui todella iso taistelunjohtokeskus, joka oli samaa kokoa kuin esim saksalaisten F 124:llä.
 
Pääsin kauan kauan sitten (v2000) käymään 5:lla, ja vaikutti yllättävän kompaktilta ja (väljältä) sisältäpäin. Hämmentäviltä tuntui todella iso taistelunjohtokeskus, joka oli samaa kokoa kuin esim saksalaisten F 124:llä.
Muistatko sen pumpun, joka on heti kulkureitillä, kun hangaarin ovesta menee laivaan sisään? Eikö sitä tosiaan olisi saatu puoli metriä siitä sivuun, ettei tarvitsisi mutkaa tehdä?
Keskus tosiaan on iso, NN konsolia (en sano tarkkaa lukua, kun eivät varmaan tykkäisi, että niitä levitellään) mutta todella kookas aluksen kokoon nähden. Ja karu.

Hyvä rungon muoto ja konetehoa, ylittää kevyesti sen 30 s. Sitä Saar 6 ei enää tee, vain 26 s. :-(
 
Muistatko sen pumpun, joka on heti kulkureitillä, kun hangaarin ovesta menee laivaan sisään? Eikö sitä tosiaan olisi saatu puoli metriä siitä sivuun, ettei tarvitsisi mutkaa tehdä?
Keskus tosiaan on iso, NN konsolia (en sano tarkkaa lukua, kun eivät varmaan tykkäisi, että niitä levitellään) mutta todella kookas aluksen kokoon nähden. Ja karu.

Hyvä rungon muoto ja konetehoa, ylittää kevyesti sen 30 s. Sitä Saar 6 ei enää tee, vain 26 s. :-(

Pumppua en muista, kun mielenkiinto oli siinä softa-puolessa ja CIC:ssa (taistelunjohtokeskus) ja isäntäkin oli vielä virassa ollessaan johtanut CMS:n ja keskuksen suunnittelua... Mutta muutoin adjektiivi "karu" kuvaa hyvin tätä SOTAalusta.
 
Back
Top