Merivoimien kehitysnäkymät

Muistikuvani on Tekniikan Maailman jutusta Tumorin luovutuksen aikoihin jossa oli kuva saunaosastosta jossa mainittiin kuparin käytöstä. Pitääpä tarkastella ko. juttu.

Suhteellisen tunnettu urbaanilegenda että jonkin laivan saunaan olisi vaadittu kupariset lauteet. Tarinan alus vaihtelee sotakorvaus-paateista jäänmurtajiin.

En sinällään ihmettelisi vaikka perustuisi jonkinlaiseen tositapahtumaan. Äkkiäkös joku neuvosto-virkamies asennuttaa saunaan kuparilauteet, vaihdattaa ne sitten lankkuihin ja myy metallit trokareille.
 
Muistikuvani on Tekniikan Maailman jutusta Tumorin luovutuksen aikoihin jossa oli kuva saunaosastosta jossa mainittiin kuparin käytöstä. Pitääpä tarkastella ko. juttu.
Itse taas katsoin laudemateriaalin telakan tuotantopiirustuksista, joissa lauteet on merkitty tehtäväksi 28 x 95 mm laudepuusta. Piirustuksessa viitataan kuitenkin pöytäkirjaan, jossa on hyvinkin voitu vaihtaa alun perin asiakkaan alkuun ehdottamat kuparilauteet puulauteisiin, jotka laivaan lopulta myös rakennettiin.

Laivanrakennuksessa tunnetaan termi "kultainen ankkuri" eli hintaan sisällytetty kallis ja tarpeeton laite, ominaisuus tjms. jonka voidaan myöhemmin vaihtaa johonkin käyttökelpoisempaan koskematta sopimushintaan, mutta on vaikea kuvitella, että suhteellisen pienen saunan lauteet riittäisivät tähän, vaikka olisikin tehty "kalliista" kuparista.

Suomen meriteollisuuden historia on täynnä mielenkiintoisia tarinoita niin idänkaupasta kuin länsimarkkinoiltakin. Telakka esimerkiksi paneloi oma-aloitteisesti Ruotsin laivaston jäänmurtajien upseerimessit, koska pelkkä asbestivuorattu teräslaipio olisi ollut varsin karu. Asiakkaan kommentti oli jotakuinkin "Ihan kiva. Ei me tällaista pyydetty, eikä me siitä makseta, mutta ei teidän sitä tarvi purkaakaan..."
 
Viimeksi muokattu:
Oma perustelematon veikkaus on Sea Ceptor (CAMM).

Veikkaus on paitsi perustelematon niin myös perusteeton. Eihän ruotsalaiset voi nyt niin älykkäitä olla, että hyväksyttäisiin NIH-tuote. Bamse sinne tulee, sanokaa minun sanoneen!
 
Sinänsä CAMM on kyllä ihan hyvä veikkaus. Toisaalta mietin hieman, että onkohan Ruotsissa maa-alustoilla käyttöönotettu IRIS-T täysin poissuljettu vaihtoehto? Sinänsä ohjusta ei ole navalisoitu, mutta kaipa sen saisi suojattua jonkinlaiseen veden- ja suolanpitävään laukaisukanisteriin. Siinä saisi synergiaa kaikkien kolmen puolustushaaran välille!
 
Sinänsä CAMM on kyllä ihan hyvä veikkaus. Toisaalta mietin hieman, että onkohan Ruotsissa maa-alustoilla käyttöönotettu IRIS-T täysin poissuljettu vaihtoehto? Sinänsä ohjusta ei ole navalisoitu, mutta kaipa sen saisi suojattua jonkinlaiseen veden- ja suolanpitävään laukaisukanisteriin. Siinä saisi synergiaa kaikkien kolmen puolustushaaran välille!

Periaatteessa kyllä, mutta VLS-laukaisu ja - sovitus lienee haasteellista, ja naval-optimoitu ammunnanhallinta uupuu myöskin. Saattaapi synergiaetujen tavoittelusta tulla ihan kohtuullinen lasku...
 
Suhteellisen tunnettu urbaanilegenda että jonkin laivan saunaan olisi vaadittu kupariset lauteet. Tarinan alus vaihtelee sotakorvaus-paateista jäänmurtajiin.

En sinällään ihmettelisi vaikka perustuisi jonkinlaiseen tositapahtumaan. Äkkiäkös joku neuvosto-virkamies asennuttaa saunaan kuparilauteet, vaihdattaa ne sitten lankkuihin ja myy metallit trokareille.
Olen kuullut tästä myös sellaisen version että piirustuksissa oli hiukan ylimalkaisesti merkitty saunan lauteisiin 'kuparia' jolla oli viitattu nauloihin (tai mahdollisesti muihin kiinnikkeisiin). Vastaanottotarkastuksessa itänaapurin pedantit olivat sitten ruvenneet argumentoimaan että lauteiden pitäisi olla kuparia kun niin on piirustuksiin merkitty. Kertojasta riippuu vaihdettiinko lauteiden materiaali vai ei.
 
Periaatteessa kyllä, mutta VLS-laukaisu ja - sovitus lienee haasteellista, ja naval-optimoitu ammunnanhallinta uupuu myöskin. Saattaapi synergiaetujen tavoittelusta tulla ihan kohtuullinen lasku...

Lähteväthän nuo maallakin vertikaalisti. VLS-systeemi pitäisi tietysti suunnitella, mutta jos Visbyihin piti alkujaan tulla 12 Umhkontoa (kiinteine siivekkeineen ja kookkaine laukaisukennostoineen), niin luulisi onnistuvan Irikseltäkin.
 
Periaatteessa kyllä, mutta VLS-laukaisu ja - sovitus lienee haasteellista, ja naval-optimoitu ammunnanhallinta uupuu myöskin. Saattaapi synergiaetujen tavoittelusta tulla ihan kohtuullinen lasku...
En sinällään ihmettelisi tähänkään hullutukseen lähtemistä, mutta ehkä kruunu (tai sen puute) on kova konsultti. Sen, mitä olen katsonut heidän ideoitaan... niin järjetöntä, aivan järjetöntä. Suurennettu "Visby" tulee olemaan myös katastrofina edeltääjänsä suurempi... Ei ne näköjään opi. No, säilyypähän "Pohjanmaiden" Itämeren "herruus"... :)
 
En sinällään ihmettelisi tähänkään hullutukseen lähtemistä, mutta ehkä kruunu (tai sen puute) on kova konsultti. Sen, mitä olen katsonut heidän ideoitaan... niin järjetöntä, aivan järjetöntä. Suurennettu "Visby" tulee olemaan myös katastrofina edeltääjänsä suurempi... Ei ne näköjään opi. No, säilyypähän "Pohjanmaiden" Itämeren "herruus"... :)
Mahtaako gen 2 visby päästä tulevan pohjanmaa luokan mittoihin? Vai mahtaako jäädä paljonkin alle?
 
Sinänsä CAMM on kyllä ihan hyvä veikkaus. Toisaalta mietin hieman, että onkohan Ruotsissa maa-alustoilla käyttöönotettu IRIS-T täysin poissuljettu vaihtoehto? Sinänsä ohjusta ei ole navalisoitu, mutta kaipa sen saisi suojattua jonkinlaiseen veden- ja suolanpitävään laukaisukanisteriin. Siinä saisi synergiaa kaikkien kolmen puolustushaaran välille!
 
Lähteväthän nuo maallakin vertikaalisti. VLS-systeemi pitäisi tietysti suunnitella, mutta jos Visbyihin piti alkujaan tulla 12 Umhkontoa (kiinteine siivekkeineen ja kookkaine laukaisukennostoineen), niin luulisi onnistuvan Irikseltäkin.
Kaikki onnistuu, jos halutaan, mutta mutta... Ruotsalaisten maalla käyttämä Iris laukaistaan kyllä pystysuoraan, mutta se hermeettisesti suojattu varastointi- ja laukaisuputki puuttuu sen VLS-järjestelmän lisäksi. Integrointi 9LV-järjestelmään on yksi vaikuttava tekijä.
 
Turkki laskenut vesille ensimmäisen omaa valmistetta olevan fregatin (I-luokka), TCG Istanbulin. Yhteensä 4 kpl valmistunee.


The I-class frigates will feature weapons systems including a locally made 16-cell MDAS vertical launching system (a total of 64 surface-to-air missiles yet to be specified); four-by-four SSM launch canisters for the Atmaca weapon; an Aselsan-made 76mm Gokdeniz close-in weapon system; two Aselsan-made 25mm machine guns; and a HIZIR torpedo countermeasures system.


 
Mahtaako gen 2 visby päästä tulevan pohjanmaa luokan mittoihin? Vai mahtaako jäädä paljonkin alle?
Siitä, mitä noista FMV:n julkisista esityksistä voidaan päätellä, on se, että jää jonnekin 1000 - 1300 tonnin paikkeille. Siinä on vähän haastetta kaikkien järjestelmien kantamisesksi. Tai, ei se oikeasti tule onnistumaan. Heko + pintatorjunta +alue-it +suto = > 2800 tn.
 
Viimeksi muokattu:
Kaikki onnistuu, jos halutaan, mutta mutta... Ruotsalaisten maalla käyttämä Iris laukaistaan kyllä pystysuoraan, mutta se hermeettisesti suojattu varastointi- ja laukaisuputki puuttuu sen VLS-järjestelmän lisäksi. Integrointi 9LV-järjestelmään on yksi vaikuttava tekijä.
Osaavatkohan laskea 1+1 sen suhteen, että Suomi maksaa ESSMin osalta? (tai no, onhan se jo 9LV:ssä kai valmiiksi mitä katsoo aiempia projekteja maailmalta)
Luultavasti ei.

IDAS-peruutus (Deagelin mukaan) oli mainittu täällä äsken: https://maanpuolustus.net/threads/ilmatorjunta.523/page-526#post-958462
 
Turkki laskenut vesille ensimmäisen omaa valmistetta olevan fregatin (I-luokka), TCG Istanbulin. Yhteensä 4 kpl valmistunee.


The I-class frigates will feature weapons systems including a locally made 16-cell MDAS vertical launching system (a total of 64 surface-to-air missiles yet to be specified); four-by-four SSM launch canisters for the Atmaca weapon; an Aselsan-made 76mm Gokdeniz close-in weapon system; two Aselsan-made 25mm machine guns; and a HIZIR torpedo countermeasures system.


Suomen sotilas samasta aiheesta.

Suomen Sotilas

star_filled_24_fds-gray-70.png
Suosikit · 52 min ·

Turkki on laskenut vesille ensimmäisen uuden kokonaan Turkissa valmistetun I-luokan fregatin "Istanbulin".
MILGEM-rakennusohjelman puitteissa Turkki on jo rakentanut neljä Ada-luokan korvettia. Ohjelmaan kuuluu myös neljä fregattia, joista nyt vesille laskettu Istanbul on ensimmäinen.
Istanbul on aseistettu turkkilaisvalmisteisella 16 laukauisuputkisella ilmatorjuntaohjusjärjestelmällä sekä niin ikään 16 laukaisuputkisella pintatorjuntaohjusjärjestelmällä. Aluksella on myös 76 mm Gokdeniz -konetykki, kaksi 25 mm Aselsan konetykkiä sekä HIZIR torpedojen torjuntajärjestelmä. Alukselle mahtuu myös kaksi S70 Seahawk -kopteria, yksi hangaariin ja toinen laskeutumisalustalle.
Aluksen mitat ovat pituus 113,2 m, leveys 14,4 m ja uppouma 3000 tonnia.
Hauskana detaljina mainittakoon, että Turkin uusi fregattiluokka jää kokonsa puolesta Suomen merivoimien tulevaa Pohjanmaa-luokkaa (Laivue 2020) pienemmäksi. Nykytiedon mukaan Pohjanmaa-luokan alukset, joita kutsutaan edelleen korveteiksi, tulisivat olemaan 114 metriä pitkiä ja uppoumaltaan jopa 3900 tonnisia.
//pm
https://www.defensenews.com/…/heres-what-we-know-about…/
 
Siitä, mitä noista FMV:n julkisista esityksistä voidaan päätellä, on se, että jää jonnekin 1000 - 1300 tonnin paikkeille. Siinä on vähän haastetta kaikkien järjestelmien kantamisesksi. Tai, ei se oikeasti tule onnistumaan. Heko + pintatorjunta +alue-it +suto = > 2800 tn.
Tästä tulikin mieleen, kun katsoo itänaapurin laivojen aseistusta (joka on siis ainakin ilmoitettu niissä olevan); kuinka se kaikki amitsiooni mahtuu niihin?
Vaikkapa nyt Steregushchiy'ja (1800-2200tn wikipedian mukaan) ja kuljettelevat mukanaan vallan monenlaista pahantekovälinettä.
 
Tästä tulikin mieleen, kun katsoo itänaapurin laivojen aseistusta (joka on siis ainakin ilmoitettu niissä olevan); kuinka se kaikki amitsiooni mahtuu niihin?
Vaikkapa nyt Steregushchiy'ja (1800-2200tn wikipedian mukaan) ja kuljettelevat mukanaan vallan monenlaista pahantekovälinettä.
Siinä on vähän samantyypinen setti kuin "Pohjanmaissa". Mutta esim sensorit voi olla vähän vaatimattomammat. Lisäksi puuttuu miinoituskyky, joka ottaa paljon tonneja. Venäjällä ei myöskään miehistön tiloihin ja viihtyvyyteen panostata lainkaan. Koneisto on yksinkertaisempi ja halvempi. Ja kevyempi. Sanalla sanoen se on ankeampi joka kantilta. Siitä se ero muodostuu.
 
Yleensä eikös kevyemmät maksa enemmän ? Kalliimmat materiaalit sillö käytös ja hinnat nousee. Mut ehkä näissä sit eri homma !
 
Back
Top