Merivoimien kehitysnäkymät

Torped 47 sivulle wikissä ilmestynyt tällaisia suunnitelmia jatkosta.
"From 2023, further development of target search and fiber is planned, with production during 2025-2027 for deliveries from 2026 with the designation Torped 472. From 2028, further development of battery and torpedo defense (Anti-Torped-Torped, ATT) is planned, with production during 2030-2032 for deliveries from 2031 with the designation Torped 473."
 
Sylverillä esitetty olevan tällainen ongelma. Ei ihme, että Mk 41 myy sen sijaan. Eli ESSM ei menisi eikä mikään muukaan jos olisi vaikka tuo Sylver 50. Mica VL:n quad packia ei sitäkään ole rahoitettu. Italian ja Ranskan paatit siis vähemmän monikäyttöisiä kuin miltä vaikuttavat? Belharraa saa siten todella myydä kanssa tämän ominaisuuden osalta.

sylver.JPG
 
Viimeksi muokattu:
SYLVERiinhän piti saataman lastattua vaikka ja mitä, Crotale 4-pack, VL Excocet yms. Tomahawkikin piti kuulemma mahtua jos tekee erikoissäiliön. Paljon mikään näistä ei sitten toteutunut. Mitenköhän CAMM, onko Sylver-pakkaus toteutumassa?
 
Näin varmaan on asiat 2050 -luvulla kun HX:ää korvataan. Mutta tuskin lentäjä kokonaan katoaa ennen vuotta 2100, jos silloinkaan.

Mitä todennäköisimmin juuri näin. Miehittämättömien lavettien käytöstä pitäisi olla selkeää etua, ja sellaiseksi tarjotaan lähes aina kustannusten alenemista, mikä ei suinkaan pidä todellisuudessa paikkaansa.

Miehittämättömien järjestelmien kyky korvata lentäjä/-jät ottanee vielä aikaa sen 20-30 vuotta.

Toisaalta tällä hetkellä esim valvonta-/sigint-käyttöön tarkoitetut UAV:t ovat hyvinkin ok.

Toinen lupaavalta vaikuttava alue on taisteluhelikopterin ja UAV:n yhteistoiminta, esim jenkkien AH 64 Guardian & Grey Eagle tai aussien Tiger ARH&Shadow.
 
Miehittämättömillä on vielä jonkin aikaa läheisempi suhde risteilyohjuksiin kuin ihmisellä varustettuihin lavetteihin.
Tavallaanhan osuvin termi on edelleen etäohjattu. Sitten AI:lle annettaessa toimintavapaus on eri tapaus. Se taitaa toteutua jo merimiinoissa, jotka tunnistelee uhkakirjastoa vasten legit kohdetta.
Tässä on sitten valtava ero yleisen tekoälyn ja rajoitetumman välillä. Ensin mainittua ei ole näköpiirissä, mutta vasta se voisi korvata ihmisen vähänkään yleisemmässä tehtävässä.
 
Mitä todennäköisimmin juuri näin. Miehittämättömien lavettien käytöstä pitäisi olla selkeää etua, ja sellaiseksi tarjotaan lähes aina kustannusten alenemista, mikä ei suinkaan pidä todellisuudessa paikkaansa.

Miehittämättömien järjestelmien kyky korvata lentäjä/-jät ottanee vielä aikaa sen 20-30 vuotta.

Toisaalta tällä hetkellä esim valvonta-/sigint-käyttöön tarkoitetut UAV:t ovat hyvinkin ok.

Toinen lupaavalta vaikuttava alue on taisteluhelikopterin ja UAV:n yhteistoiminta, esim jenkkien AH 64 Guardian & Grey Eagle tai aussien Tiger ARH&Shadow.
Miehittämättömyyden ylistyksessä on vähän niin kuin uskonnollinen klangi. Sitä tarjotaan ratkaisuksi lähes kaikkeen per heti, vaikka realismia on juuri vaiheittainen eteneminen. Jotkut hommat hoituvat jo nyt, mutta toisten kehittyminen riittävälle tasolle ottaa vielä vuosikymmeniä.
 
Mitä todennäköisimmin juuri näin. Miehittämättömien lavettien käytöstä pitäisi olla selkeää etua, ja sellaiseksi tarjotaan lähes aina kustannusten alenemista, mikä ei suinkaan pidä todellisuudessa paikkaansa.

Miehittämättömien järjestelmien kyky korvata lentäjä/-jät ottanee vielä aikaa sen 20-30 vuotta.

Toisaalta tällä hetkellä esim valvonta-/sigint-käyttöön tarkoitetut UAV:t ovat hyvinkin ok.

Toinen lupaavalta vaikuttava alue on taisteluhelikopterin ja UAV:n yhteistoiminta, esim jenkkien AH 64 Guardian & Grey Eagle tai aussien Tiger ARH&Shadow.

Miehittämättömät laitteet ovat esim. korvanneet rannikkotykistön ja pitkälti laivatykistön (ilmatorjunta-, rannikko- ja merimaaliohjukset) tarjoten merkittävää lisäkykyä. Kehitys etenee askel askeleelta. Ei ideana ole niinkään kustannusten lasku vaan lisääntynyt operaatiokyky. Esim ELINT-drooni on käyttökelpoisempi kuin miehitetty pitkän toiminta-aikansa ansiosta.

Joskus tulee takapakkia, kuten FRAM-hävittäjien DASH 1960-luvulla...
 
Miehittämättömät laitteet ovat esim. korvanneet rannikkotykistön ja pitkälti laivatykistön (ilmatorjunta-, rannikko- ja merimaaliohjukset) tarjoten merkittävää lisäkykyä. Kehitys etenee askel askeleelta. Ei ideana ole niinkään kustannusten lasku vaan lisääntynyt operaatiokyky. Esim ELINT-drooni on käyttökelpoisempi kuin miehitetty pitkän toiminta-aikansa ansiosta.

Joskus tulee takapakkia, kuten FRAM-hävittäjien DASH 1960-luvulla...
Lentolaitteiden lisäksi on toistaiseksi saatu merkittäviä tuloksia mm. miinanraivauksessa ja etenkin miinantorjunnassa, joissa kaukokäytettävät ja/tai autonomiset laitteet ovat olleet todellinen game-changer. Ja yhtä lailla tietysti miinojenkin puolella.
 
Komeaa kuvaa.

"Hämeenmaa"-luokan miinalaivat edustavat tällä hetkellä suomalaisen sotalaivanrakennuksen huippua ja ovat uppoumaltaan, tekniseltä varustukseltaan sekä "täyslaidan" painolla mitaten voimakkaimmat sota-alukset laivastossamme. Todella vaatimattomasta alusta niistä on kehitetty pieni, mutta monitoiminen sotalaiva, joka soveltuu olosuhteissamme moniin tehtäviin. Seuraaja viekin asiat sitten uudelle tasolle, josta ei varmaan moni osannut edes haaveilla 5 - 10 vuotta sitten.
 
Viimeksi muokattu:
Tässä hyvä tragi-komedian alku jota kannattaa seurata. Kanadan asevoimien isot hankinnat ovat niin poliittisesti korruptoituneita, että kilpailevat asiassa Venäjän kanssa. Rahaa ei kääritä omaan henkilökohtaiseen taskuun samaan tapaan, mutta eri firmat ja provinssit keräävät voitot kotiin. Hävittäjähanke on jo farssi ja perinteisesti merivoimien hankkeissa itä- ja länsirannikon teollisuuden välillä tasapainottelu johtaa säännönmukaisesti budjettien ja aikataulujen karkaamiseen käsistä. Yhtenä syynä on provinssien USA:n osavaltioita itsenäisempi asema ja hallituksen tarve pitää ne tyytyväisinä kustannuksista välittämättä.
 
Quebec-politiikka on ainakin tiedostettu juttu. Kai ne sählää koska voivat. Jos olisi oikea uhka käsillä niin olisi pakko skarpata.
Tässä on hyvin 6.40 alkaen tiivistetty kuvio. Tulee ihan Ahvenanmaa mieleen. Eli kun oli eka iso vähemmistö niin se sai etuoikeudet, vaikka nykyinen tilanne olisikin se, että runsaslukuisia vähemmistöjä on paljon.

 
Viimeksi muokattu:
Quebec-politiikka on ainakin tiedostettu juttu. Kai ne sählää koska voivat. Jos olisi oikea uhka käsillä niin olisi pakko skarpata.
Tässä on hyvin 6.40 alkaen tiivistetty kuvio. Tulee ihan Ahvenanmaa mieleen. Eli kun oli eka iso vähemmistö niin se sai etuoikeudet, vaikka nykyinen tilanne olisikin se, että runsaslukuisia vähemmistöjä on paljon.

Quebecci vois kyllä erota Kanadasta. Nationalismi on sielläkin taas nousussa ja hyvä niin. Jokohan seuraavassa äänestyksessä saisivat itsenäisyyden. 95 oli jo lähellä.

Screenshot_20210208-192420.jpg



Quebec_-_St__Jea_266881cl-8.jpg


Tuossahan olisi Eu.lle hyvä merentakainen laajennus kohde.
maxresdefault (1)__01.jpg
 
Miehittämättömät laitteet ovat esim. korvanneet rannikkotykistön ja pitkälti laivatykistön (ilmatorjunta-, rannikko- ja merimaaliohjukset) tarjoten merkittävää lisäkykyä. Kehitys etenee askel askeleelta. Ei ideana ole niinkään kustannusten lasku vaan lisääntynyt operaatiokyky. Esim ELINT-drooni on käyttökelpoisempi kuin miehitetty pitkän toiminta-aikansa ansiosta.

Joskus tulee takapakkia, kuten FRAM-hävittäjien DASH 1960-luvulla...

Noooh, en kyllä ihan heti rinnastaisi esim ohjuksia ja miehittämättömiä lavetteja. Tosin kuka tietää, vaikka esim MTO66 alkuaikoina hakupään tilalla pötköttikin noheva taistelija kiikarit kädessä. ;)
 
Noooh, en kyllä ihan heti rinnastaisi esim ohjuksia ja miehittämättömiä lavetteja. Tosin kuka tietää, vaikka esim MTO66 alkuaikoina hakupään tilalla pötköttikin noheva taistelija kiikarit kädessä. ;)

Isoin erohan on droonin ja ohjuksen välillä periaatteessa on, että drooni voi tulla takaisin ;) Kamikaze vs perinteinen lentokone voisi olla tämä miehitetty esimerkki :)
 
 
Back
Top