fulcrum
Greatest Leader
Järvilaivastot kuuluivat moniin 20-luvun laivasto-ohjelmiin. Ainakin yhdessä ohjelmassa sijoitettiin tykkiveneitä jopa Päijänteelle. Kun katsoo millainen labyrintti Saimaa on niin päivänselvää että kesäajan tai kelirikon sotatoimet alueella edellyttävät aluskalustoa. Kuitenkaan niitä ei toteutettu (Laatokka poislukien). Syy oli se että rahat riittivät hädin tuskin merellisen laivaston perustamiseen. Lisäksi kaikki eivät pitäneet sotatoimia järvialueella todennäköisinä - sota ratkaistaisiin Kannaksella tai sitten maihinnousulla mereltä, jos sodittaisiin Saimaalla niin oltaisi jo hävitty.Suomella oli jonkinlainen Saimaan laivasto-osasto välirauhan aikana. Kuljetusveneet / lautat eivät ole sen haavoittuvaisempia kuin kuorma-autot teillä - itse asiassa liikkumisreittien suhteen hiukan vapaampia. Vesitse voidaan esim. koukata ja tuoda tulivaikutusta yllätävästä suunnasta. Ponttoonikalustoa Saimaalla tarvitaan joka tapauksessa runsaasti.
Lisäksi varustuksen toki kuuluisi olla sellaista joka toimii joko alukselta tai maalta. Esimerkiksi ohjusajoneuvo ponttoonilautalla, NEMO-kontti tms.
Aluemenetykset tietenkin muuttivat tilannetta. Siltikään järvilaivastoja ei syntynyt - ilmeisesti katsottiin että jos niitä tarvii niin ne voidaan nopeasti improvisoida. Näinhän tehtiin Ääniselläkin. Uskon että ainakin joskus on paperilla tutkittu esim. vartioveneiden siirtoa järvialueille.
Olen joskus itsekin pähkäillyt sisävesijäänmurtajaa, jotain venäläisten Bujanin tyylistä. Olisihan sille helppo keksiä käyttöä jos alueella oikeasti käytäisiin sotatoimia, mutta missään muualla sitä ei voisi käyttää kun ainoa reitti pois Saimaalta vie Venäjän kautta.