Merivoimien kehitysnäkymät

Suomella oli jonkinlainen Saimaan laivasto-osasto välirauhan aikana. Kuljetusveneet / lautat eivät ole sen haavoittuvaisempia kuin kuorma-autot teillä - itse asiassa liikkumisreittien suhteen hiukan vapaampia. Vesitse voidaan esim. koukata ja tuoda tulivaikutusta yllätävästä suunnasta. Ponttoonikalustoa Saimaalla tarvitaan joka tapauksessa runsaasti.

Lisäksi varustuksen toki kuuluisi olla sellaista joka toimii joko alukselta tai maalta. Esimerkiksi ohjusajoneuvo ponttoonilautalla, NEMO-kontti tms.
Järvilaivastot kuuluivat moniin 20-luvun laivasto-ohjelmiin. Ainakin yhdessä ohjelmassa sijoitettiin tykkiveneitä jopa Päijänteelle. Kun katsoo millainen labyrintti Saimaa on niin päivänselvää että kesäajan tai kelirikon sotatoimet alueella edellyttävät aluskalustoa. Kuitenkaan niitä ei toteutettu (Laatokka poislukien). Syy oli se että rahat riittivät hädin tuskin merellisen laivaston perustamiseen. Lisäksi kaikki eivät pitäneet sotatoimia järvialueella todennäköisinä - sota ratkaistaisiin Kannaksella tai sitten maihinnousulla mereltä, jos sodittaisiin Saimaalla niin oltaisi jo hävitty.
Aluemenetykset tietenkin muuttivat tilannetta. Siltikään järvilaivastoja ei syntynyt - ilmeisesti katsottiin että jos niitä tarvii niin ne voidaan nopeasti improvisoida. Näinhän tehtiin Ääniselläkin. Uskon että ainakin joskus on paperilla tutkittu esim. vartioveneiden siirtoa järvialueille.

Olen joskus itsekin pähkäillyt sisävesijäänmurtajaa, jotain venäläisten Bujanin tyylistä. Olisihan sille helppo keksiä käyttöä jos alueella oikeasti käytäisiin sotatoimia, mutta missään muualla sitä ei voisi käyttää kun ainoa reitti pois Saimaalta vie Venäjän kautta.
 
Järvilaivastot kuuluivat moniin 20-luvun laivasto-ohjelmiin. Ainakin yhdessä ohjelmassa sijoitettiin tykkiveneitä jopa Päijänteelle. Kun katsoo millainen labyrintti Saimaa on niin päivänselvää että kesäajan tai kelirikon sotatoimet alueella edellyttävät aluskalustoa. Kuitenkaan niitä ei toteutettu (Laatokka poislukien). Syy oli se että rahat riittivät hädin tuskin merellisen laivaston perustamiseen. Lisäksi kaikki eivät pitäneet sotatoimia järvialueella todennäköisinä - sota ratkaistaisiin Kannaksella tai sitten maihinnousulla mereltä, jos sodittaisiin Saimaalla niin oltaisi jo hävitty.
Aluemenetykset tietenkin muuttivat tilannetta. Siltikään järvilaivastoja ei syntynyt - ilmeisesti katsottiin että jos niitä tarvii niin ne voidaan nopeasti improvisoida. Näinhän tehtiin Ääniselläkin. Uskon että ainakin joskus on paperilla tutkittu esim. vartioveneiden siirtoa järvialueille.

Olen joskus itsekin pähkäillyt sisävesijäänmurtajaa, jotain venäläisten Bujanin tyylistä. Olisihan sille helppo keksiä käyttöä jos alueella oikeasti käytäisiin sotatoimia, mutta missään muualla sitä ei voisi käyttää kun ainoa reitti pois Saimaalta vie Venäjän kautta.

Nykyään erona on, että maanteitse erikoiskuljetuksina voi siirtää veneluokan kalustoa järville ja pois, toisaalta vakautetut aseet sekä tulenjohtoautomatiikka yhdistettynä järvien aallottomuuteen tarkoittanee että vaikkapa pontoonilta tms. voinee ampua ajoneuvon aseella sangen mutkattomasti.

Mitään Kallaveden Tirpitziä tai Päijänteen Väinämöistä ei kannata hankkia, paitsi toki aluepoliittisessa mielessä.
 
Viimeksi muokattu:
Järvilaivastot kuuluivat moniin 20-luvun laivasto-ohjelmiin. Ainakin yhdessä ohjelmassa sijoitettiin tykkiveneitä jopa Päijänteelle. Kun katsoo millainen labyrintti Saimaa on niin päivänselvää että kesäajan tai kelirikon sotatoimet alueella edellyttävät aluskalustoa. Kuitenkaan niitä ei toteutettu (Laatokka poislukien). Syy oli se että rahat riittivät hädin tuskin merellisen laivaston perustamiseen. Lisäksi kaikki eivät pitäneet sotatoimia järvialueella todennäköisinä - sota ratkaistaisiin Kannaksella tai sitten maihinnousulla mereltä, jos sodittaisiin Saimaalla niin oltaisi jo hävitty.
Aluemenetykset tietenkin muuttivat tilannetta. Siltikään järvilaivastoja ei syntynyt - ilmeisesti katsottiin että jos niitä tarvii niin ne voidaan nopeasti improvisoida. Näinhän tehtiin Ääniselläkin. Uskon että ainakin joskus on paperilla tutkittu esim. vartioveneiden siirtoa järvialueille.

Olen joskus itsekin pähkäillyt sisävesijäänmurtajaa, jotain venäläisten Bujanin tyylistä. Olisihan sille helppo keksiä käyttöä jos alueella oikeasti käytäisiin sotatoimia, mutta missään muualla sitä ei voisi käyttää kun ainoa reitti pois Saimaalta vie Venäjän kautta.
Venäläisillä oli laivastoa saimaalla 1700 luvulla.
 
Hmmm, vetäsit ässän hihasta kyllä tässä:p. Järvilaivaston aluksia taisi olla Ruotsi-Suomen lipun alla viimeksi 1790-luvun kahinoissa kun tykkijollilla sodittiin Venäjän keisarikuntaa vastaan Saimaan aalloilla. Silloin linjat kulkivat Puumalassa ja Järvi-Suomen rannoilla.

...
Laatokalla oli järvilaivasto.





Suomen Laatokan laivasto
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suomen_Laatokan-laivasto


Laivasto osasto K
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Laivasto-osasto_K

MAS Torbedovene lahdenpohjassa.

7686.jpeg



Tykkivene Aunus on vielä "hengissä"

7577.jpeg
280.jpeg

Tykkivene Aunus Novaja Ladoga Olhavanjoki​

https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/1466
 
Suomella oli jonkinlainen Saimaan laivasto-osasto välirauhan aikana. Kuljetusveneet / lautat eivät ole sen haavoittuvaisempia kuin kuorma-autot teillä - itse asiassa liikkumisreittien suhteen hiukan vapaampia. Vesitse voidaan esim. koukata ja tuoda tulivaikutusta yllätävästä suunnasta. Ponttoonikalustoa Saimaalla tarvitaan joka tapauksessa runsaasti.

Lisäksi varustuksen toki kuuluisi olla sellaista joka toimii joko alukselta tai maalta. Esimerkiksi ohjusajoneuvo ponttoonilautalla, NEMO-kontti tms.
Jos mietit tykkivenettä Saimaan selällä ja kuorma-autoa metsäisellä tiellä niin kumpihan näkyy kauemmaksi ilmasta? Jokin vene pysyy järvellä suojassa parhaiten olemalla paikallaan jossain lahdenpohjukassa naamioituna. Toki muutamat saaret tuovat katveita tutkalle, mutta ne lennokit on helpommin operoitavissa järven rannasta kuin avomereltä.
 
En nyt tarkoita, että Merivoimien kannattaisi korvata ROV:nsa Verkkokaupan tuotteilla, mutta antaahan tämä ajattelun aihetta siihen, millaisia kykyjä esim. miinanraivaukseen on saatavilla ihan COTS-välineistöä käyttämällä. Välineistö lisäksi tulee parantumaan jatkuvasti.

Tässä esimerkiksi Chasing M2 drooni 2990, voi laittaa robottikouran.


 
Viimeksi muokattu:
En nyt tarkoita, että Merivoimien kannattaisi korvata ROV:nsa Verkkokaupan tuotteilla, mutta antaahan tämä ajattelun aihetta siihen, millaisia kykyjä esim. miinanraivaukseen on saatavilla ihan COTS-välineistöä käyttämällä. Välineistö lisäksi tulee parantumaan jatkuvasti.

Tässä esimerkiksi Chasing M2 drooni 2990, voi laittaa robottikouran.


Mahtaa vituttaa kun tuollainen jäisi kiinni johonkin verkkoon etc. Olisi kyllä hieno peli.
 
Kaikki hylyt ja muut mielenkiintoiset kohteet on yleensä trooleilla ja verkoilla sotkettu. Mitä ajattelit tuollaisella tutkia?

Lähinnä vedenalainen luonto kiinnostaa isompine ja pienempine eliöineen. Näemmä pikaguuglauksena tuollaisen saisi vuokrattua 79e:n hintaan, pitääpä kokeilla! (en ole millään tavoin kytköksissä ko. firmaan)

 
Viimeksi muokattu:
Lähinnä vedenalainen luonto kiinnostaa isompine ja pienempine eliöineen. Näemmä pikaguuglauksena tuollaisen saisi vuokrattua 79e:n hintaan, pitääpä kokeilla! (en ole millään tavoin kytköksissä ko. firmaan)

Littoistenjärvi olisi tuollaiselle dronelle unelma kohde. 30 vuotiaita lahnoja sekä mamma haukia 10kg+ järvi pullollaan. Kirkas vesi kuin mikä.
 
Olikos se juuri tämä Littoistenjärvi, joka puhdistettiin jollain ihme tököteillä?
Kylläpä vaan. Jatketaan vaikka luontoketjussa jos siltä tuntuu. Tämä kuva otettu heti käsittelyn jälkeisenä iltana. Kuva ihan rantavedestä. Hauen pää koirani chihuahuan kokoinen. Kokoa oli pitkälti yli kymmenen kiloa. 93596282-434C-4AC3-9D52-43CAF0F01B06.jpeg
 
Kylläpä vaan. Jatketaan vaikka luontoketjussa jos siltä tuntuu. Tämä kuva otettu heti käsittelyn jälkeisenä iltana. Kuva ihan rantavedestä. Hauen pää koirani chihuahuan kokoinen. Kokoa oli pitkälti yli kymmenen kiloa. Katso liite: 46787
Kalajuttuihin kuuluu pieni liioittelu mutta en kyllä usko että koirallasi on oma chihuahua.
 
Back
Top