Merivoimien kehitysnäkymät

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Museo
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Mitens sitten jos tankkausdrone yhtyykin naapurin hävittäjään?;)

Kaikkinäkevä silmä, joka tunnistaa tankattavan koneen, ja väärään maahan liputetulle annetaan lisäksi hieman sokerilientä?
 
Elämä hymyilee Patrian myyntiosastolle.

"Following a rigorous and thorough selection process, ECA GROUP has finalised its choice of subsystems for its minesweeping solution, choosing the electromagnetic signature generation system (MLM-3100) from CTM, and the acoustic signature generation system (ACS-66) from Patria."

edit: Norjaan meni samanlainen jo huhtikuussa
Tämänkin uutisen myötä voimme alkaa suunnata mielenkiintoa kohti omille Merivoimillemme 20-luvulla hankittavaa uutta raivaajakalustoa. Uutisia voi käsittääkseni odottaa 2-3 vuoden sisään, ehkä jo nopeamminkin.

Ja vuosikymmenen loppua kohden alkaa tippua vihjeitä ensin uusista ÖT/huoltoaluksista ja sen jälkeen Hamina- ja Pansio-luokkien suorituskyvyn korvaamisesta 30-luvulla. Suunnitteluosasto saa hieroa älynystyröitään oikein huolella.
 
poisto
 
Tämänkin uutisen myötä voimme alkaa suunnata mielenkiintoa kohti omille Merivoimillemme 20-luvulla hankittavaa uutta raivaajakalustoa. Uutisia voi käsittääkseni odottaa 2-3 vuoden sisään, ehkä jo nopeamminkin.

Ja vuosikymmenen loppua kohden alkaa tippua vihjeitä ensin uusista ÖT/huoltoaluksista ja sen jälkeen Hamina- ja Pansio-luokkien suorituskyvyn korvaamisesta 30-luvulla. Suunnitteluosasto saa hieroa älynystyröitään oikein huolella.
Raivaajat > USV / UUV:t ?
Huolto / ÖT > RAS/miinoitus/ ÖT alukset (ympärivuoden toimivat)
Haminat > ei korvata
Pansiot> ei korvata

Tilalle: 4 korvettiin panostetaan pääasiallisesti ja niiden tukemiseen merellä 24/7/365.
Pintatorjuntakyvyn paikkaamiseen 4-8 kpl METO-lavetteja pyörillä tai lyhyen kantaman ohjusjärjestelmiä?
 
Raivaajat > USV / UUV:t ?
Huolto / ÖT > RAS/miinoitus/ ÖT alukset (ympärivuoden toimivat)
Haminat > ei korvata
Pansiot> ei korvata

Tilalle: 4 korvettiin panostetaan pääasiallisesti ja niiden tukemiseen merellä 24/7/365.
Pintatorjuntakyvyn paikkaamiseen 4-8 kpl METO-lavetteja pyörillä tai lyhyen kantaman ohjusjärjestelmiä?
Raivaajat > tuskin UxV vielä tällä kierroksella, ainakaan Kuhien korvaajana. Kiisket ehkä. Laitteistoon tullee mukaan jonkin verran autonomisia ominaisuuksia.
Huolto/ÖT > RAS mukaan suunnittelusta alkaen, isommat alukset perustellaan keräyskapasiteetin kasvulla.
Haminat+Pansiot > Pari ehkä noin Hämeenmaiden kokoluokkaa olevaa korvettia, ilmatorjunnaksi ESSM vaikka Mk48:ssa ja muutama MTO. Miinakansi toimii myös rahtikantena.
Lotto > 1,2,3,4,5,6,7
 
Raivaajat > USV / UUV:t ?
Huolto / ÖT > RAS/miinoitus/ ÖT alukset (ympärivuoden toimivat)
Haminat > ei korvata
Pansiot> ei korvata

Tilalle: 4 korvettiin panostetaan pääasiallisesti ja niiden tukemiseen merellä 24/7/365.
Pintatorjuntakyvyn paikkaamiseen 4-8 kpl METO-lavetteja pyörillä tai lyhyen kantaman ohjusjärjestelmiä?
Ihan noin raakaan lopputulemaan en usko. Kyllä Merivoimat tarvitsee toisenkin valvontakykyisen laivueen korvettien rinnalle. Nähtäväksi jää onko alustyyppi miinoituskykyinen (miehittämättömän raivauskaluston) emälaiva/vartiolaiva vai mikä. PTO:ta alukset eivät ollenkaan välttämättä kanna, mutta maalinosoituskyky niillä on oltava.

Uusi Spiken ja Gabrielin väliin asettuva ohjusjärjestelmä on varmasti ohjelmassa, kun RO- ja TK-kalustot poistuvat. Itse hommaisin myös liikkuvaa tykkikalustoa, mutta arvaan että Merivoimat ei niin tee :)

ÖT-alukset voivat olla oto-miinoittajia siinä kuin mikä tahansa apualus, mutta vaikkapa miinalauttojen korvaajanaven niitä näe. RAS-kyky on varmasti toivelistalla.
 
Haminat+Pansiot > Pari ehkä noin Hämeenmaiden kokoluokkaa olevaa korvettia, ilmatorjunnaksi ESSM vaikka Mk48:ssa ja muutama MTO. Miinakansi toimii myös rahtikantena.
Uusien Pohjanmaa-alusten operointi on kalliimpaa kuin aikaisempien alustyyppien, johtuen suuremmasta miehistötarpeesta ja suorituskyvystä sekä koosta. Jos merivoimien budjettiosuus ei nouse tulevaisuudessa(kuten ei ole nähtävissä), en usko että on varaa hankkia enää mitään ohjusveneviirikköä. Eikä liioin tule olemaan velkarahoitusta 2030-luvulla uusiin ja noin suuriin taistelualushankintoihin.

Liikkuvat ohjuspatterit rannikolla ja saaristossa ovat halvempia hankkia ja ylläpitää. Ne eivät tarvitse kalliita puolustusjärjestelmiä, koska niiden kyky on liikkuvuudessa ja vaikeassa havaittavuudessa. Verkottuneina lavetteina ne saavat maalitiedon ulkoisesti, joten sekään ei paljasta niitä.
Ihan noin raakaan lopputulemaan en usko. Kyllä Merivoimat tarvitsee toisenkin valvontakykyisen laivueen korvettien rinnalle. Nähtäväksi jää onko alustyyppi miinoituskykyinen (miehittämättömän raivauskaluston) emälaiva/vartiolaiva vai mikä. PTO:ta alukset eivät ollenkaan välttämättä kanna, mutta maalinosoituskyky niillä on oltava.
Ehkä, ehkä ei. Pohjanmaat korvaavat PTO-ohjuksien määrässä 2 aikaisempaa ohjusveneluokkaa, joten tulivoima ei vähene. Kantama kasvaa sensijaan lähes 3 kertaiseksi ja omasuojakyky kasvaa huomattavasti. Valvonta- ja maalinosoitus eivät tarvitse uusia aluksia tuossa rännissä, vaan HX ja pinnasta / saarilta / lennokeista saatu suorituskyky korvaa ne.

Merivoimien 10-vuotta jatkuneen tutkielman mukaan perusteet suuremman alusluokan hankinnalle ovat ympärivuotisen suorituskyvyn lisäksi parempi kyky puolustaa itseään sekä parempi kyky tuottaa suorituskykyä kattavasti kaukana mantereelta, kuten saattotehtävissä ja alueellisen koskemattomuuden valvonnassa. Ei ole järkeä hankkia tuon perusteella enää pieniä aluksia, joilla on rajallinen kyky taistella tai puolustaa itseään ja jotka lymyilevät saariston suojissa vain odottaen invaasiota. Muutaman merimiinan raijaus ei ole sekään mikään relevantti suorituskyky jos verrataan todellisiin miinoittajiin 100-120 miinalla varustettuina.

Haminat on nyt venytetty äärimmilleen, kun niille annettiin torpedot. Silti puuttuu kyky ympärivuotiseen operointiin ja pitkäaikaisesti sekä kunnollinen miinoituskyky. Myös ASW-kyky on rajoitteinen edelleen.
ÖT-alukset voivat olla oto-miinoittajia siinä kuin mikä tahansa apualus, mutta vaikkapa miinalauttojen korvaajanaven niitä näe. RAS-kyky on varmasti toivelistalla.
Kyllä aito monitoimisuus on se mitä haetaan kun ropoja ei ole pitää suurta ja erityistä aluskantaa. Nykyisillä merivoimien operoimilla öt-aluksilla ei ole miinanlaskukantta, vaikka ne voivat kantaa miinoja kansillaan. Se miten tehokasta tämä on suhteessa todelliseen miinoittajaan, on kysymysmerkki. Louhi lienee paras tässä monitoimisuudessa, mutta siihenkin miinat lykätään kannelle.

Näen että seuraava monitoimialustyyppi on samanlainen kuin Saabin MCMV 80- luokka. https://www.navyrecognition.com/ind...lti-function-mine-counter-measure-vessel.html

Runkorakenteessa tosin tullaan käyttämään meillä terästä, vaikka häive ja matalaprofiilisuus tulevat olemaan tärkeitä. MCMV- peruskonstruktio on jo pidempi kun Visbyillä (77 m vs. 80m), joten tarvetta on rakentaa suurempia aluksia joilla on aito monitoimisuus. Tällainen alustyyppi soveltuisi hoitamaan ÖT-tehtäviä, RAS-täydennyksiä ja laskemaan miinoja tai vaikkapa kuljettamaan joukkoja tai kalustoa saaristossa. Siinä voisi olla myös UAS / USV- järjestelmä tiedusteluun. Alukset olisivat modulaarisia rakenteeltaan kuten tuo MCMV.

Saaristossa taisteluun ja valvontaan kannattaisi hankkia JEHUn tyylisiä, nopeita veneitä ja lisää lennokkeja.

Miinantorjuntaan voisi katsella jotain omaa ratkaisua, koska runko ei voi olla magneettinen.
Tähän ja myös aputehtäviin katselisin vaikkapa Atlas Elektronik Arcims- tyyppitstä USV- alusta.
https://www.atlas-elektronik.com/solutions/mine-warfare-systems/arcims.html

Esittelyssä DSEI 2021- messuilla tässä videolla. Mukana myös Patrian akustinen raivain esittelyssä:
 
Uusien Pohjanmaa-alusten operointi on kalliimpaa kuin aikaisempien alustyyppien, johtuen suuremmasta miehistötarpeesta ja suorituskyvystä sekä koosta. Jos merivoimien budjettiosuus ei nouse tulevaisuudessa(kuten ei ole nähtävissä), en usko että on varaa hankkia enää mitään ohjusveneviirikköä. Eikä liioin tule olemaan velkarahoitusta 2030-luvulla uusiin ja noin suuriin taistelualushankintoihin.

Liikkuvat ohjuspatterit rannikolla ja saaristossa ovat halvempia hankkia ja ylläpitää. Ne eivät tarvitse kalliita puolustusjärjestelmiä, koska niiden kyky on liikkuvuudessa ja vaikeassa havaittavuudessa. Verkottuneina lavetteina ne saavat maalitiedon ulkoisesti, joten sekään ei paljasta niitä.

Ehkä, ehkä ei. Pohjanmaat korvaavat PTO-ohjuksien määrässä 2 aikaisempaa ohjusveneluokkaa, joten tulivoima ei vähene. Kantama kasvaa sensijaan lähes 3 kertaiseksi ja omasuojakyky kasvaa huomattavasti. Valvonta- ja maalinosoitus eivät tarvitse uusia aluksia tuossa rännissä, vaan HX ja pinnasta / saarilta / lennokeista saatu suorituskyky korvaa ne.

Merivoimien 10-vuotta jatkuneen tutkielman mukaan perusteet suuremman alusluokan hankinnalle ovat ympärivuotisen suorituskyvyn lisäksi parempi kyky puolustaa itseään sekä parempi kyky tuottaa suorituskykyä kattavasti kaukana mantereelta, kuten saattotehtävissä ja alueellisen koskemattomuuden valvonnassa. Ei ole järkeä hankkia tuon perusteella enää pieniä aluksia, joilla on rajallinen kyky taistella tai puolustaa itseään ja jotka lymyilevät saariston suojissa vain odottaen invaasiota. Muutaman merimiinan raijaus ei ole sekään mikään relevantti suorituskyky jos verrataan todellisiin miinoittajiin 100-120 miinalla varustettuina.

Haminat on nyt venytetty äärimmilleen, kun niille annettiin torpedot. Silti puuttuu kyky ympärivuotiseen operointiin ja pitkäaikaisesti sekä kunnollinen miinoituskyky. Myös ASW-kyky on rajoitteinen edelleen.

Kyllä aito monitoimisuus on se mitä haetaan kun ropoja ei ole pitää suurta ja erityistä aluskantaa. Nykyisillä merivoimien operoimilla öt-aluksilla ei ole miinanlaskukantta, vaikka ne voivat kantaa miinoja kansillaan. Se miten tehokasta tämä on suhteessa todelliseen miinoittajaan, on kysymysmerkki. Louhi lienee paras tässä monitoimisuudessa, mutta siihenkin miinat lykätään kannelle.

Näen että seuraava monitoimialustyyppi on samanlainen kuin Saabin MCMV 80- luokka. https://www.navyrecognition.com/ind...lti-function-mine-counter-measure-vessel.html

Runkorakenteessa tosin tullaan käyttämään meillä terästä, vaikka häive ja matalaprofiilisuus tulevat olemaan tärkeitä. MCMV- peruskonstruktio on jo pidempi kun Visbyillä (77 m vs. 80m), joten tarvetta on rakentaa suurempia aluksia joilla on aito monitoimisuus. Tällainen alustyyppi soveltuisi hoitamaan ÖT-tehtäviä, RAS-täydennyksiä ja laskemaan miinoja tai vaikkapa kuljettamaan joukkoja tai kalustoa saaristossa. Siinä voisi olla myös UAS / USV- järjestelmä tiedusteluun. Alukset olisivat modulaarisia rakenteeltaan kuten tuo MCMV.

Saaristossa taisteluun ja valvontaan kannattaisi hankkia JEHUn tyylisiä, nopeita veneitä ja lisää lennokkeja.

Miinantorjuntaan voisi katsella jotain omaa ratkaisua, koska runko ei voi olla magneettinen.
Tähän ja myös aputehtäviin katselisin vaikkapa Atlas Elektronik Arcims- tyyppitstä USV- alusta.
https://www.atlas-elektronik.com/solutions/mine-warfare-systems/arcims.html

Esittelyssä DSEI 2021- messuilla tässä videolla. Mukana myös Patrian akustinen raivain esittelyssä:
Perusteltuja mielipiteitä joiden osalta voit olla oikeassa, väärässä, tai niin kuin yleensä, siinä välillä. Käyttökulut ovat nousussa, mutta niin on alusten määräkin laskussa. Tämä kehitys on jatkumassa.

Miehittämättömissä järjestelmissä on varmasti tulevaisuus niin pinnassa ja sen alla, kuin ilmassakin. Itse näkisin kuitenkin ettei ÖT-alus voi olla varsinainen sota-alus, sen estää jo rahoitusmekanismi.

Miehittämättömien järjestelmien lisäksi on siis saatava niille kohtuullisissa jäissä kulkevaa tukialuskalustoa: sotalaivoja. Omasuoja-aseet voidaan siirtää Hamina-luokasta, samoin sutoaseistus. Pohdittavaksi jää vielä ilmatorjunta ja sensorit.

Itse luon katseeni Belgian-Hollannin uusiin MCM-aluksiin, mutta hieman meidän käyttötarkoitukseemme paremmin soveltuvalla runkoratkaisulla varustettuna.

Rannikkojoukot veneineen ovat sitten oma kokonaisuutensa.
 
Viimeksi muokattu:
Itse luon katseeni Belgian-Hollannin uusiin MCM-aluksiin, mutta hieman meidän käyttötarkoitukseemme paremmin soveltuvalla runkoratkaisulla varustettuna.

Ilmeisesti tärkoitat linkissä olevaa alusluokkaa? https://www.navalnews.com/naval-new...belgian-dutch-mcm-motherships-will-look-like/


Jollain samantyyppisellä pystyisi varmaankin korvaamaan nykyisiä Pansio-luokan kykyjä (merimiinoitus, materiaalinkuljetus sekä täydennykset), ÖT-alusten samoja kykyjä sekä osittain öljynkeräystä ja Kuha/Kiiski-luokkien raivaus/väylien varmistuskykyjä erillisellä miehittämättömällä laitteistolla, joille uusi alusluokka toimisi emäaluksena.
 
Ilmeisesti tärkoitat linkissä olevaa alusluokkaa? https://www.navalnews.com/naval-new...belgian-dutch-mcm-motherships-will-look-like/


Jollain samantyyppisellä pystyisi varmaankin korvaamaan nykyisiä Pansio-luokan kykyjä (merimiinoitus, materiaalinkuljetus sekä täydennykset), ÖT-alusten samoja kykyjä sekä osittain öljynkeräystä ja Kuha/Kiiski-luokkien raivaus/väylien varmistuskykyjä erillisellä miehittämättömällä laitteistolla, joille uusi alusluokka toimisi emäaluksena.
Ihan samanlaiseen erikoisalukseen meillä ei varmaankaan ole paukkuja, mutta jotain samansuuntaista voisi ajatella.

Perusajatuksena enemmänkin miinalautta ja raivaajien emälaiva, kuin ohjusveneen korvaaja. Öljyntorjuntaan tarvitaan isot erikoisalukset, joilla sotilaallinen rooli on toissijainen, ei päinvastoin.

2040-luvun aluksilla pitäisi kuitenkin olla kyky mm. aluevesien valvontaan. Noin yleisesti ottaen laivastolla on oltava jatkossakin myös miehitettyjä laivoja, vaikka miehittämätön vallankumous onkin käynnissä.
 
Uusien Pohjanmaa-alusten operointi on kalliimpaa kuin aikaisempien alustyyppien, johtuen suuremmasta miehistötarpeesta ja suorituskyvystä sekä koosta. Jos merivoimien budjettiosuus ei nouse tulevaisuudessa(kuten ei ole nähtävissä), en usko että on varaa hankkia enää mitään ohjusveneviirikköä. Eikä liioin tule olemaan velkarahoitusta 2030-luvulla uusiin ja noin suuriin taistelualushankintoihin.

Liikkuvat ohjuspatterit rannikolla ja saaristossa ovat halvempia hankkia ja ylläpitää. Ne eivät tarvitse kalliita puolustusjärjestelmiä, koska niiden kyky on liikkuvuudessa ja vaikeassa havaittavuudessa. Verkottuneina lavetteina ne saavat maalitiedon ulkoisesti, joten sekään ei paljasta niitä.

Ehkä, ehkä ei. Pohjanmaat korvaavat PTO-ohjuksien määrässä 2 aikaisempaa ohjusveneluokkaa, joten tulivoima ei vähene. Kantama kasvaa sensijaan lähes 3 kertaiseksi ja omasuojakyky kasvaa huomattavasti. Valvonta- ja maalinosoitus eivät tarvitse uusia aluksia tuossa rännissä, vaan HX ja pinnasta / saarilta / lennokeista saatu suorituskyky korvaa ne.

Merivoimien 10-vuotta jatkuneen tutkielman mukaan perusteet suuremman alusluokan hankinnalle ovat ympärivuotisen suorituskyvyn lisäksi parempi kyky puolustaa itseään sekä parempi kyky tuottaa suorituskykyä kattavasti kaukana mantereelta, kuten saattotehtävissä ja alueellisen koskemattomuuden valvonnassa. Ei ole järkeä hankkia tuon perusteella enää pieniä aluksia, joilla on rajallinen kyky taistella tai puolustaa itseään ja jotka lymyilevät saariston suojissa vain odottaen invaasiota. Muutaman merimiinan raijaus ei ole sekään mikään relevantti suorituskyky jos verrataan todellisiin miinoittajiin 100-120 miinalla varustettuina.

Haminat on nyt venytetty äärimmilleen, kun niille annettiin torpedot. Silti puuttuu kyky ympärivuotiseen operointiin ja pitkäaikaisesti sekä kunnollinen miinoituskyky. Myös ASW-kyky on rajoitteinen edelleen.

Kyllä aito monitoimisuus on se mitä haetaan kun ropoja ei ole pitää suurta ja erityistä aluskantaa. Nykyisillä merivoimien operoimilla öt-aluksilla ei ole miinanlaskukantta, vaikka ne voivat kantaa miinoja kansillaan. Se miten tehokasta tämä on suhteessa todelliseen miinoittajaan, on kysymysmerkki. Louhi lienee paras tässä monitoimisuudessa, mutta siihenkin miinat lykätään kannelle.

Näen että seuraava monitoimialustyyppi on samanlainen kuin Saabin MCMV 80- luokka. https://www.navyrecognition.com/ind...lti-function-mine-counter-measure-vessel.html

Runkorakenteessa tosin tullaan käyttämään meillä terästä, vaikka häive ja matalaprofiilisuus tulevat olemaan tärkeitä. MCMV- peruskonstruktio on jo pidempi kun Visbyillä (77 m vs. 80m), joten tarvetta on rakentaa suurempia aluksia joilla on aito monitoimisuus. Tällainen alustyyppi soveltuisi hoitamaan ÖT-tehtäviä, RAS-täydennyksiä ja laskemaan miinoja tai vaikkapa kuljettamaan joukkoja tai kalustoa saaristossa. Siinä voisi olla myös UAS / USV- järjestelmä tiedusteluun. Alukset olisivat modulaarisia rakenteeltaan kuten tuo MCMV.

Saaristossa taisteluun ja valvontaan kannattaisi hankkia JEHUn tyylisiä, nopeita veneitä ja lisää lennokkeja.

Miinantorjuntaan voisi katsella jotain omaa ratkaisua, koska runko ei voi olla magneettinen.
Tähän ja myös aputehtäviin katselisin vaikkapa Atlas Elektronik Arcims- tyyppitstä USV- alusta.
https://www.atlas-elektronik.com/solutions/mine-warfare-systems/arcims.html

Esittelyssä DSEI 2021- messuilla tässä videolla. Mukana myös Patrian akustinen raivain esittelyssä:
Ja täytyy myös muistaa, että Haminan kaltaine ohjusvenekin maksaa nykyään inflaation ja sotamateriaalin yleisen hinnan nousun myötä enemmän kuin Haminoita alunperin hankkiessa. Tuossa vuosi sitten jostakin löysin Hamina-luokan hankintahinnan ja inflaatio mukaan luettuna koko luokka maksoi 400 miljoonaa euroa. Hamina-luokkaa rakennettiin 1990-luvun jälkipuoliskolla ja 2000-luvun alkupuoliskolla. Vanhin valtion budjetti, jonka löysin on vuodelta 2002. Tuolloin Puolustusministeriön budjetti oli 1,7 miljardia euroa eli nykyrahassa 2,15 miljardia euroa. Eli v. 2002 budjetista Hamina-luokan hinta oli 18,6 prosenttia. Meidän tavanomainen puolustusbudjetti nykyrahassa ilman lisärahoitusten mukaan ottoa on n. 3 miljardia euroa. Jos meillä olisi Haminan korvaajaan varaa laittaa myös sama siivu eli koko hankinnan hinta olisi yhden vuoden budjetista 18,6 prosentin siivu, jos se maksettaisiin kerralla yhdessä vuodessa, niin Haminan korvaajaan olisi varaa suunnilleen puoli miljardia euroa laittaa rahaa.

Ja esimerkiksi Pohjanmaata huomattavasti pienempi yksi Visby luokan korvetti maksoi jo Ruotsille 184 miljoonaa dollaria v. 2004 rahassa. Tuosta jos lähtee inflaation laskemaan niin nykypäivän rahassa tuo on 266 miljoonaa dollaria eli 225 miljoonaa euroa. Joten ilman erillisrahoituksia (joita tuskin 2030-luvulla nähdään, koska sitten jo nousisi politiikan kentällä kysymys siitä, että onko tämä enää erillisrahoitusta vai pysyvää budjetin nostoa), parin pienemmän korvetin hankintakin olisi jo kova suoritus. Varsinkin, kun Haminoiden korvaajaakin saadaan konseptitasollakin odottaa jo sen verran kauan, että inflaatio kerkeää elää ja sotatarvikkeiden hinta jatkaa nousuaan.

Ja eihän esimerkiksi paljon enemmän merivoimiin satsaavalla Tanskallakaan ole kuin viisi kunnon fregattia. Joista kaksi on sukellusvenetorjuntaan keskittyviä ja kolme ilmatorjuntaan keskittyviä. Tuohon nähden meidän neljä Pohjanmaata monitoimialuksina varmasti pärjää suorituskyvyllisesti vertailussa hyvin!
 
Pintatorjuntakyvyn paikkaamiseen 4-8 kpl METO-lavetteja pyörillä tai lyhyen kantaman ohjusjärjestelmiä?

Haminoiden ohjukset olisi tosiaan helppo siirtää pyörille. Nehän on tätä nykyä mitä ilmeisimmin jonkinlaisessa kontissa. Auto alle, vähän viestielektroniikkaa, ja homma on siinä.

Ennen kuin merivoimille hankitaan lyhyen kantaman ohjusjärjestelmää, haluaisin ensin nähdä Nemo-Jehut. Tuskin rannikolle on varaa hankkia kaikkia vehkeitä, ja köyhän on turha kuvitella ampuvansa ohjuksilla tulitukea rannikkojääkäreille.
 
Ihan noin raakaan lopputulemaan en usko. Kyllä Merivoimat tarvitsee toisenkin valvontakykyisen laivueen korvettien rinnalle. Nähtäväksi jää onko alustyyppi miinoituskykyinen (miehittämättömän raivauskaluston) emälaiva/vartiolaiva vai mikä. PTO:ta alukset eivät ollenkaan välttämättä kanna, mutta maalinosoituskyky niillä on oltava.

Uusi Spiken ja Gabrielin väliin asettuva ohjusjärjestelmä on varmasti ohjelmassa, kun RO- ja TK-kalustot poistuvat. Itse hommaisin myös liikkuvaa tykkikalustoa, mutta arvaan että Merivoimat ei niin tee :)

ÖT-alukset voivat olla oto-miinoittajia siinä kuin mikä tahansa apualus, mutta vaikkapa miinalauttojen korvaajanaven niitä näe. RAS-kyky on varmasti toivelistalla.

Mistä moinen himo rannikkotykistöön? Eikö Suomi ja Venäjä olet viimeiset noiden touhujen kanssa puuhastelijat? Olen ymmärtänyt, ettei edes Taiwanissa ole moista aselajia.
 
Mistä moinen himo rannikkotykistöön? Eikö Suomi ja Venäjä olet viimeiset noiden touhujen kanssa puuhastelijat? Olen ymmärtänyt, ettei edes Taiwanissa ole moista aselajia.
Eikös USA myös ole kiinnostunut asiasta?
 
Back
Top