Merivoimien kehitysnäkymät

Nuo ovat ohjuksia. Ymmärsin kirjoittajan tarkoittavan "tykkikalustolla" putkitykistöä.
Kun kirjoituksessa luki
"Uusi Spiken ja Gabrielin väliin asettuva ohjusjärjestelmä on varmasti ohjelmassa, kun RO- ja TK-kalustot poistuvat. "
ajattelin että tämä olisi ykkösase ja tykkikalusto sitten ehkä-luokan tapaus.
 
Mistä moinen himo rannikkotykistöön? Eikö Suomi ja Venäjä olet viimeiset noiden touhujen kanssa puuhastelijat? Olen ymmärtänyt, ettei edes Taiwanissa ole moista aselajia.
En esittänyt rannikkotykistöä, vaan Merivoimien taistelua monipuolisesti tukevaa rannikkojoukkojen tykistöä. Soveltuisihan se tietysti merimaalienkin tulitukseen, mutta selkeä päätehtävä olisi rannikkojoukkojen tukeminen.
 
En esittänyt rannikkotykistöä, vaan Merivoimien taistelua monipuolisesti tukevaa rannikkojoukkojen tykistöä. Soveltuisihan se tietysti merimaalienkin tulitukseen, mutta selkeä päätehtävä olisi rannikkojoukkojen tukeminen.

Kaipa tuota tulta saa maavoimienkin puolelta joint-hengessä? Ainakin tulevaisuudessa?
 
Kaipa tuota tulta saa maavoimienkin puolelta joint-hengessä? Ainakin tulevaisuudessa?
Ehkä saa, ehkä ei. Eli surkea päämenetelmä, kun puhutaan näinkin tärkeästä suorituskyvyn osasesta.

Ongelmaksi muodostuu etenkin se, että Maavoimien painopistealueet ovat aivan muualla kuin Merivoimien.
 
Kun kirjoituksessa luki
"Uusi Spiken ja Gabrielin väliin asettuva ohjusjärjestelmä on varmasti ohjelmassa, kun RO- ja TK-kalustot poistuvat. "
ajattelin että tämä olisi ykkösase ja tykkikalusto sitten ehkä-luokan tapaus.

Ahaa. No, NSM kisasi Gabrielia vastaan, joten on aika vaikea kuvitella NSM:ää enää hankittavan Gabrielin rinnalle kevyemmäksi vaihtoehdoksi.

Henkilökohtaisesti näen kevyessä vaihtoehdossa sen kysymysmerkin, onko se kustannustehokas. Kun ostettiin Gabriel, ostettiin samaan aikaan sekä paras että halvin meille tarjotuista. Mitä esim. jokin Sea Venom pystyisi enää tarjoamaan? Yli puolet Gabrielin hinnasta ja alle puolet Gabrielin suorituskyvystä, arvaan.

Toki Gabrielilla voi olla heikkouksia. Tutkahakupäällä voi olla vaikeuksia osua esim. kumiveneeseen tai muuhun erikoisjoukkojen olemattoman herätteen maaliin. Mutta noihinkin voi pohtia muita vastauksia.

---

@Kyylä

Sopiiko kysyä, miksi ajattelet, että rannikko-ohjus korvataan? Eikös Spikeen saa uusia ohjuksia sen kuin ostaa? Kuulemma ER:n uusin versio omaa 10 km kantaman entisen 8 km sijaan, eli pientä parannustakin olisi tarjolla. Luulisi olevan kustannustehokas valinta?
 
@Kyylä

Sopiiko kysyä, miksi ajattelet, että rannikko-ohjus korvataan? Eikös Spikeen saa uusia ohjuksia sen kuin ostaa? Kuulemma ER:n uusin versio omaa 10 km kantaman entisen 8 km sijaan, eli pientä parannustakin olisi tarjolla. Luulisi olevan kustannustehokas valinta?
Ajattelen että ranta-Spike korvataan koska Merivoimat on ilmaissut näin tapahtuvan. Olettama siitä että kyse on nimenomaan korvaamisesta, eikä päivittämisestä, perustuu myös tarpeeseen paikata tornikanuunojen jättämä aukko. RO:lta loppuu potku tuossa hommassa.

Rinnakkaisten järjestelmien ylläpito on meillä aina epätodennäköistä, vaikka kuvailemasi RO:n päivitys uuden järjestelmän rinnalle on sekin periaatteessa mahdollinen.

Siihen mikä tuo uusi järjestelmä olisi ei ole yksiselitteistä vastausta, tai ilmeistä valintaa. Polyphem olisi ollut mainio järjestelmä tähän tarkoitukseen.
 
Kaipa tuota tulta saa maavoimienkin puolelta joint-hengessä? Ainakin tulevaisuudessa?
Tuskin Maavoimilta liikenee ainakaan merimaalikranaatteja, nykyiset tornikanuunathan käyttävät niitä merimaaleihin.
 
Ihan noin raakaan lopputulemaan en usko. Kyllä Merivoimat tarvitsee toisenkin valvontakykyisen laivueen korvettien rinnalle. Nähtäväksi jää onko alustyyppi miinoituskykyinen (miehittämättömän raivauskaluston) emälaiva/vartiolaiva vai mikä. PTO:ta alukset eivät ollenkaan välttämättä kanna, mutta maalinosoituskyky niillä on oltava.

Uusi Spiken ja Gabrielin väliin asettuva ohjusjärjestelmä on varmasti ohjelmassa, kun RO- ja TK-kalustot poistuvat. Itse hommaisin myös liikkuvaa tykkikalustoa, mutta arvaan että Merivoimat ei niin tee :)

ÖT-alukset voivat olla oto-miinoittajia siinä kuin mikä tahansa apualus, mutta vaikkapa miinalauttojen korvaajanaven niitä näe. RAS-kyky on varmasti toivelistalla.

On melkoisen varmaa, että Hamina lkan suorituskyvyt tullaan korvaamaan. Ja kyse on jo puhtaasti lavettienkin määrästä. Neljällä korvetilla kyetään pääsääntöisesti olemaan läsnä vain yhdellä alueella, ja minimi lienee kaksi operaatiosuuntaa.

RO 06 ja 20-luvun lopussa poistuva 130TK - kalusto tultaneen myös korvaamaan, ja varmaankin Gb5 kevyemmällä ohjusjärjestelmällä, joka ei vaadi aluslavettia.

Tykistön hankinta onkin sitten monimuotoisempi kysymys. Käytännössä meripuolustuksella on hyvin vähän alueita, joissa tulenkäyttö voisi nojautua tykistöjärjestelmien varaan. Oma mielipiteeni on, ettei missään tapauksessa, ellei jostain syystä jää muutamaa satkua käyttämättä...
 
Ehkä saa, ehkä ei. Eli surkea päämenetelmä, kun puhutaan näinkin tärkeästä suorituskyvyn osasesta.

Ongelmaksi muodostuu etenkin se, että Maavoimien painopistealueet ovat aivan muualla kuin Merivoimien.
Liikkuvan rannikkotykistön lopettaminen oli siis virhe.
 
Käytännössä meripuolustuksella on hyvin vähän alueita, joissa tulenkäyttö voisi nojautua tykistöjärjestelmien varaan.

Tarkoitatko nykyistä kantamaa putkitykistöllä? Muuttuuko yhtälö jos sitä kantamaa saadaan sinne 70 - 100 km välille ja CEP alle 20m?
 
Tykistön hankinta onkin sitten monimuotoisempi kysymys. Käytännössä meripuolustuksella on hyvin vähän alueita, joissa tulenkäyttö voisi nojautua tykistöjärjestelmien varaan. Oma mielipiteeni on, ettei missään tapauksessa, ellei jostain syystä jää muutamaa satkua käyttämättä...
Miten olisi tuon uuden patoputkimoottorilla varustetun Nammon 155 mm kranaatin kanssa? Sopivan liikkuvalle pyöräalustalle kelpaavat 155 mm tykit, niillähän voisi sitten tukea myös rannikkojoukkojen taistelua.
 
Eiköhän se putkitykistö ole mennyttä ohjusten tieltä. Katsellaan uudestaan raidetykistön saavutettua toimintakyvyn joskus tulevaisuudessa.
 
Tuskinpa 1250kg painoisella ja muutaman kerran kalliimmalla meritaisteluohjuksella tuollaisia kumivenemaaleja edes haluttaisiin haarukoida. Siihen riittää rskk:t hyvin tms.

Tehokkain oman saariston valvonnassa olisi aseistettu lennokkijärjestelmä. Ilmasta näkee kauas ja pienellä, taktisella ohjuksella voidaan ampua tarkasti. Pari Spikeä ja pari pommia siipien alle kiinni niin voidaan pommittaa saaria ja tuhota pieniä veneitä.
 
Ajattelen että ranta-Spike korvataan koska Merivoimat on ilmaissut näin tapahtuvan. Olettama siitä että kyse on nimenomaan korvaamisesta, eikä päivittämisestä, perustuu myös tarpeeseen paikata tornikanuunojen jättämä aukko. RO:lta loppuu potku tuossa hommassa.

Rinnakkaisten järjestelmien ylläpito on meillä aina epätodennäköistä, vaikka kuvailemasi RO:n päivitys uuden järjestelmän rinnalle on sekin periaatteessa mahdollinen.

Siihen mikä tuo uusi järjestelmä olisi ei ole yksiselitteistä vastausta, tai ilmeistä valintaa. Polyphem olisi ollut mainio järjestelmä tähän tarkoitukseen.

RO-06 on halpa järjestelmä meillä vs. rannikkolinnakkeet & tykit.
Itse toivon ja samalla uskon, että järjestelmän kolmiportaisuus tulee olemaan myös tulevaisuudessa.
PTO - RT / korvaava ohjusjärjestelmä / liikkuva rannikkotykistö - Rannikko-ohjusjärjestelmä.

Edellä mainituissa on syvyyttä ja taistelun kestävyyttä hajautettuna (pl. rannikkotykistön linnakkeet).
 
Tuskin Maavoimilta liikenee ainakaan merimaalikranaatteja, nykyiset tornikanuunathan käyttävät niitä merimaaleihin.

Ei taida olla nykyaikaisia merimaalikranaatteja 155 mm:lle, vaan menisi kehitystyöksi, kuten 130 mm kanssa? Tai sitten 130 TK:lle tilattaisiin lisää ampumatarviketta ja tykit konvertoitaisiin itseliikkuviksi, kuten foorumilla on esitetty.

Arvaan, että kumpikaan ei herätä mielenkiintoa merivoimissa.
 
Söikö Merivoimat rannikkotykistön vain pitääkseen yllä resursseja pitää paattinsa kellumassa? Ja nyt sitten ihmetellään, että rannikkojoukoille ei olekaan olemassa tarpeeksi tykistön tulitukea?
Nimittäin Ove Enqvistin kirjoja lukemalla selviää, että sotavuosia RT:n suurimpia ansioita oli maarintaman taistelijoille annettu massiivinen tulituki. Toivottavasti kyky on olemassa, edelleen.
Ja nyt en kaipaa tornikanuunoita takaisin.
@Commander @Kyylä
 
Söikö Merivoimat rannikkotykistön vain pitääkseen yllä resursseja pitää paattinsa kellumassa? Ja nyt sitten ihmetellään, että rannikkojoukoille ei olekaan olemassa tarpeeksi tykistön tulitukea?
Nimittäin Ove Enqvistin kirjoja lukemalla selviää, että sotavuosia RT:n suurimpia ansioita oli maarintaman taistelijoille annettu massiivinen tulituki. Toivottavasti kyky on olemassa, edelleen.
Ja nyt en kaipaa tornikanuunoita takaisin.
@Commander @Kyylä
Saattoi siinä sellainenkin ulottuvuus olla, että resursseja haluttiin suunnata uudelleen. Olihan se joka tapauksessa perusteltua, joten isoa vahinkoa ei tullut.
 
On melkoisen varmaa, että Hamina lkan suorituskyvyt tullaan korvaamaan. Ja kyse on jo puhtaasti lavettienkin määrästä. Neljällä korvetilla kyetään pääsääntöisesti olemaan läsnä vain yhdellä alueella, ja minimi lienee kaksi operaatiosuuntaa.

RO 06 ja 20-luvun lopussa poistuva 130TK - kalusto tultaneen myös korvaamaan, ja varmaankin Gb5 kevyemmällä ohjusjärjestelmällä, joka ei vaadi aluslavettia.

Tykistön hankinta onkin sitten monimuotoisempi kysymys. Käytännössä meripuolustuksella on hyvin vähän alueita, joissa tulenkäyttö voisi nojautua tykistöjärjestelmien varaan. Oma mielipiteeni on, ettei missään tapauksessa, ellei jostain syystä jää muutamaa satkua käyttämättä...
Itse näen ongelman lähinnä valmiuden puolella. Päivystävällä aluksella pitää olla tulta käytössä ja siihen sensorit merellä - lavetit rannalla -toimintamalli sopii huonosti.

Laivoja tarvitaan joka tapauksessa, miehitettyjä sellaisia. Ja rannikkojoukot kaipaavat tuekseen epäsuoraa.
 
Ei taida olla nykyaikaisia merimaalikranaatteja 155 mm:lle, vaan menisi kehitystyöksi, kuten 130 mm kanssa? Tai sitten 130 TK:lle tilattaisiin lisää ampumatarviketta ja tykit konvertoitaisiin itseliikkuviksi, kuten foorumilla on esitetty.

Arvaan, että kumpikaan ei herätä mielenkiintoa merivoimissa.
Rantapyssy oli ja meni. Mitään merimaalikranaattiprojektia ei varmasti enää käynnistetä. Itseliikkuva 130TK olisikin hykerryttävä näky :D
 
Tarkoitatko nykyistä kantamaa putkitykistöllä? Muuttuuko yhtälö jos sitä kantamaa saadaan sinne 70 - 100 km välille ja CEP alle 20m?

Periaatteessa kyllä, mutta tuolloin tykistöjärjestelmän ja tarvittavien ampumatarvikkeiden hinta nousee ainakin nykyteknologialla niin korkeaksi, että ohjausjärjestelmä peittoaa sen kustannustehokkuudessa. Lisäksi edellinen häviää jälkimmäiselle mm joustavuudessa ja liikkuvuudessa.
 
Back
Top