Commander
Kenraali
Kyllä kyseessä oli ihan niin oikea suunnitelma kuin 80 - luvulla saattoi olla. Ja Uudenmaan prikaati nyt sattui sijaitsemaan Tammisaaressa, eikä vastaavaa joukkoa ollut Vaasassa!
Merivoimien kehitysnäkymät
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
Kyllä kyseessä oli ihan niin oikea suunnitelma kuin 80 - luvulla saattoi olla. Ja Uudenmaan prikaati nyt sattui sijaitsemaan Tammisaaressa, eikä vastaavaa joukkoa ollut Vaasassa!
Jos suunnitelmassa vihollinen on Nato, kannattaa nyt aluksi miettiä kuinka relevantti se on. Luulisi että tämmöisessä varjosuunnitelmassa ei ole juuri mitään todellista. Kuuluisa tuhoamisleiripaikkakunta Tammisaari (Dragsvik) on tietääksi turun ja helsingin puolivälissä, eli edelleen takalinjaan päin on kiva tietysti ryhmittää. Vaasassa oli vuoteen 98 asti rannikkopatteristo, kuten varmaan tiesit.
Mutta hyvä näin. Mitä vähemmän näitä ajatellaan, sen vaikeampi on vastustajan varautua toimintaa sabotoimaan.
@Commander Merivoimissa ja PV:n puolella yleisestikin päivät taitaa kulua aika pitkältä näitä "varjosuunnitelmia" luodessa 
Raskaan 7 tn painavan tykin vetäjänä on yleensä maastokuorma-auto, mutta kyllä se tukkiautollakin liikkuu. Sen mukana tulee lisäksi kuski joka ajaa metsässä leipätöikseen. Eikä tänäänkään mikään yhtymä liikahda sotavahvuisena pelkällä PV:n kalustolla, valmiuspataljoonia lukuunotttamatta. 130K:n yksi tuliannos painaa 100 tn, joten a-tarvikeajoneuvoissa pitää olla nosturi. Onko sellaisia siviilissä? Mittauskalusto taisi 90-luvulla olla tyyppiä suuntakehä+mittavaijeri. Maastouttamisjärjestelmä taas tarkoitti kolmea terassivarjon kokoista ja näköistä naamioverkkoa, jotka solahti tykkiin valmiiksi hitsattuun holkkiin. Viestikaluston puute olikin sitten pahempi rasti. Tätä jne jne... en ymmärrä, tässähän jo olivat kalleimmat kalustot.
Niistä luovuttiin, kt:ssä, kun ei haluttu käyttää rahaa panosten uusimiseen, joka tosin on laukauksen kallein elementti. Tätä päätettäessä oli Merivoimat kuitenkin lopettanut liikkuvan rt:n varusmieskoulutuksen jo edellisellä vuosikymmenellä.
Mitään teknistä estettä moottoroidun RT:n jatkolle ei tietenkään ollut. Rahaa vaan tiskiin ja hommaa rokkaa. Puuttui kuitenkin tärkein, eli halu ja se taas perustui niin taloudellisiin realiteetteihin, kuin arvioon rahan vastineeksi saatavasta suorituskyvystä.
Jälkikäteen arvioiden koko moottoroitu RT lopullisessa muodossaan oli epäonnistunut hanke. Kaluston hankinnan ja de facto alasajopäätöksen väli oli vain kymmenisen vuotta.
Commander
Kenraali
Olen aikoinani ollut mm työharjoittelussa VAARPSTO:ssa, eli tiedän oikein hyvin ko paikan. Myöhemmin Saaristomerellä ja lounaissuomessakin palvelleena uskoisin tietäväni sen suunnan järjestelyt 80-90 luvulla, eikä silloin enää ollut mitään ns "varjosuunnitelmia"
En tunne tarkasti RTPSTOn käyttöperiaatteita, mutta meriammuntojen perusidea jollain tavalla on hallussa ja tämän pohjalta en kovin ihmeellistä roolia juuri RT:n käytössä olleelle liikkuvalle rannikkotykistölle näe. Jaetaan käyttö yksinkertaisesti vaikka kolmeen osaan (1) kauemmas toteutettaviin merimaaliammuntoihin, (2) lähempänä rantaa tapahtuvaan maihinnousun estämiseen ja (3) maa-ammuntoihin. Mihin näistä RTPSTO 130K kalustolla sopii? Ei ainakaan ensimmäiseen, ehkä välttävästi toiseen. Toki pitää muistaa että ainakin lähempänä rantaa suuremmasta asemäärästä tuliyksikössä voi olla hyötyä. Kolmas osio onkin sitten eri asia, tuota samaahan tykillä tehtiin maavoimienkin puolellakin.
Voisiko olla että juuri tuon Merivoimien orgaanisen maa-ammuntakyvyn puitteissa RTPSTOa ylläpidettiin, näennäisen liikkuvan meriammuntojen painopisteen luontikyvyn lisäksi?
Uusia tykistöaseita ei taida olla Merivoimille tulossa. Operatiivisten rannikkojoukkojen toivoisi toki saavan liikkeen mukana pysyvää tulitukea muutenkin kuin kevyen heittimen toteuttamana, joka sekään ei tietysti tällä hetkellä suoraan liikkeestä tue.
Voisiko olla että juuri tuon Merivoimien orgaanisen maa-ammuntakyvyn puitteissa RTPSTOa ylläpidettiin, näennäisen liikkuvan meriammuntojen painopisteen luontikyvyn lisäksi?
Uusia tykistöaseita ei taida olla Merivoimille tulossa. Operatiivisten rannikkojoukkojen toivoisi toki saavan liikkeen mukana pysyvää tulitukea muutenkin kuin kevyen heittimen toteuttamana, joka sekään ei tietysti tällä hetkellä suoraan liikkeestä tue.
Miten mielestäsi 1980-luvulla suhtauduttiin Ahvenanmaan puolustukseen ja sen suunnitteluun?
Puhuttiinko asiasta julkisuudessa? Miten ahvenanmaalaiset suhtautuivat asiaan? Oliko asia sensitiivisempi kuin muiden alueiden puolustussuunnittelu?
Kyllä moottoroituja RT-patteristoja kaavailtiin käytettäväksi niin meri-, kuin maa-ammuntoihinkin.
Ensin mainittujen osalta pitää huomioida mm. Ahvenanmaa, jossa se olisi tietysti ollut ainoana rannikkotykistönä. Kiintein patterein suojatulla alueella funktiona olisi ollut tulen tiheyden lisääminen ja tulenkäytön joustava jatkuminen maa-ammunnoin. Kiinteitä pattereita oli kattavasti, mutta niillä ei olisi saatu aikaiseksi kovin suurta tulen tiheyttä. Ne olisivat todennäköisesti myös ottaneet siipeensä varhaisessa vaiheessa. Ei myöskään ollut realismia olettaa, että massiivinen maihinnousu olisi ilman muuta saatu torjuttua jo merellä.
Näyttäviä merikuljetusharjoituksia on ainakin järjestetty ja uskoisin asiaan perehtyneiden hyvin ymmärtäneen mistä oli kysymys.
Kommentoin pariin kohtaan.
Saattaa ehkä olla vähän liioittelua mainita ettei mikään yhtymä liikahda pelkällä PVn kalustolla. OP yhtymien puolella taitaa tilanne olla aika hyvä, eli jos jotain tarvitaan siviilistä on se kevyttä ajoneuvokalustoa, kuten maastohenkilöautot, pakettiautot, moottoripyörät, mönkijät, moottorikelkat yms. Näitä ei tarvitse kovin kaukaa lähteä keräämään. Toki viimeisenä perustettaville voi olla vaikeampaa löytää käyttökelpoista kalustoa, kun tarvitaan muutakin.
130K tuliannos ei paina 100 tn. Yksi RTPSTOn tuliannos voi painaa, ainakin hyvin lähelle menee. Yhden tykin tuliannos taitaa olla jossain 4-5 tn paikkeilla. Käsittelyn puolesta kriittinen paikka on huollon täydennyspaikoilla joissa lavat pitää saada kyytiin, mutta siellähän se toteutetaan työkoneilla. Tuliasemassa käsittely onnistuu välttävästi myös käsipelillä, yksi laatikko kerrallaan. Nostureita siviilissä taitaisi juuri olla tarjolla, mutta ei jokapyörävetoisissa tai välttämättä edes telivetoisissa alustoissa.
Niihin neljään viimeisenä vahvuuksissa olleisiin RTPSTOihin voisi kuvitella olleen lähes täysi varustus ja niihin varmaankin oli myös ne @Commander aikaisemmin mainitsemat 130K räätälöidyt naamiontijärjestelmät. Muut PSTOt muistaakseni poistuivat 2006-2008 paikkeilla.
RTPSTOn viestikalusto on varmaankin ollut lähinnä kaapeleilla toteutettua, varmastikin ihan ok noihin hommiin. Toiminta-alue on noilla kuitenkin samaa jossa puuhataan jo normaalioloissa, eli tietyllä tapaa "kiinteät" valmistellut asemat. Ahvenanmaa toki voi erota hieman.
Viimeksi muokattu:
Mistä tää panos on laukausyhdistelmän kallein osa tulee? Verrataanko tässä nyt mahdollisesti itäperäistä kranaattia länsimaiseen panokseen? Esimerkiksi jenkkien budjettiasiakirjojen tietoihin pohjautuen se ei olisi noin. Näissä siis saattaa olla yksittäiset panoksen/kranaatin komponentitkin eroteltuna kuten myös lataamisen kustannukset. Muistelisin että kranaatinheittimen a-tarvikkeissa kranaatin hinta on vielä suurempi panoksiin verrattuna.
Ehkä suunnitelmissa oli koukata Turusta Raumalle tai Poriin kun Naton maihinnousu olisi pureutunut Satakunnan rannikolle.
Commander
Kenraali
1980-luvullakin asiaan suhtauduttiin äärettömän vakavasti, ja merikuljetusten harjoittelu jouduttiin toteuttamaan asian herkkyydenkin takia peitellysti, mutta sitä todellakin harjoiteltiin. Julkisuudessa asiasta ei keskusteltu eikä tiedotettu. Ahvenanmaalaisia ei asia keskimäärin häirinnyt, vaikka arvasivatkin, mistä oli kyse, kun Sotakorkeakoulun YE-kurssit kävivät maastontiedustelussa.
Commander
Kenraali
Ja mikä pahinta, suurmaihinnousun uhka alkoi luopumista edeltävinä vuosina voimakkaasti hiipua! En tiedä, tuleeko merivoimille enää milloinkaan tykistöaseita. Oma henkoht mielipide on ainakin sitä vastaan, koska tykistön kantaman sisällä oleviin maaleihin voidaan vaikuttaa kustannustehokkaammin muilla tavoin.
Jos meripuolustuksen tehtävissä tarvitaan epäsuoraa vaikuttamista, niin ainoa järkevä tapa on toteuttaa se maavoimien vastaavilla suorituskyvyillä.
Toisin kuin @Kyylä epäili JOINT:n mielekkyyttä ja toimivuutta niin asianhan voisi ajatella toimivan myös toisinpäin: Jos merivoimat hankkii ja kouluttaa operatiivista tykistöä, niin se on PV:n operatiivista tykistöä, jota käytetään siellä, missä tarve on. Ei ole myöskään mitään takeita, että suorituskyky olisi meripuolustuksen käytössä aina kun tarvitaan.
Enpä tainnut ihan noin sanoa
JOINT on periaatteessa erinomainen toimintamalli. Se voi kuitenkin johtaa tilanteisiin, jossa jokaista toivetta ei voida vähillä resursseilla täyttää, kun toimitaan laajalla alueella. Siksi pieni orgaaninen resurssi on hyvä varmistus.
ak.tied
Greatest Leader
Tässä sitä näkee miten koronatukipaketilla taas tuettiin Suomen vientiä...