Merivoimien kehitysnäkymät

[Jukkis]

Suomella on raivauskapasiteettia, koskakohan olisi aika lähettää yksi paatti tositoimiin. Mielellään osana Nato-operaatiota, jolla pyritään turvaamaan alueen merenkulku sotatoimialueen ulkopuolella.

Josko vaikka heti kun Turkki ratifioi meidän jäsenyyden? Toki Ruotsin myös, he voivat sitten vastapalveluksena hoitaa Unkarin ratifioinnit Gripenin varaosien avulla...

 

[Einomies1]

Mieletön uhka siivili/kauppamerenkululle kun noita ajomiinoja näköjään voi olla ihan missä vaan. 28 tuhottua miinaa ei ole pieni määrä ja 6 niistä jonkun muun kuin Ukrainan toimesta.

Suomella on raivauskapasiteettia, koskakohan olisi aika lähettää yksi paatti tositoimiin. Mielellään osana Nato-operaatiota, jolla pyritään turvaamaan alueen merenkulku sotatoimialueen ulkopuolella.

Niin, onhan suomi NRF-valmiudessa. Tänä vuonnakin SNMCMG 1 kanssa on harjoitelleet Purunpää ja Vahterpää. Mustallemerelle ei vaan ole asiaa jos sinne ei lähde NATOn miinanraivaajaosasto tai muu saattue, jonka mukana meidän raivaaja menisi.

Sieltä saisi kyllä asiallista harjoitusta tosipaikasta kun sotatoimialue on vieressä. Siihen tietysti tarvitaan poliittinen päätös (jota tuskin tulisikaan).

https://merivoimat.fi/en/-/standing...1-to-visit-and-exercise-with-the-finnish-navy

 

[Huhta]

Tuosta romanialaisen miinantorjunta-aluksen ottamasta osumasta sen verran, että miksiköhän alus selvisi niin vähällä? Voisi luulla, että vauriot olisivat paljon vakavampia, mutta kukaan ei kuulemma loukkaantunut ja alukseenkin syntyi vain pieni reikä.

Onko mahdollista, että miina oli jotain toisen maailmansodan aikaista kamaa eikä varsinainen räjähde edes lauennut, vaan ainoastaan sytytin?

 

[Jukkis]

Tuosta romanialaisen miinantorjunta-aluksen ottamasta osumasta sen verran, että miksiköhän alus selvisi niin vähällä? Voisi luulla, että vauriot olisivat paljon vakavampia, mutta kukaan ei kuulemma loukkaantunut ja alukseenkin syntyi vain pieni reikä.

Onko mahdollista, että miina oli jotain toisen maailmansodan aikaista kamaa eikä varsinainen räjähde edes lauennut, vaan ainoastaan sytytin?

Kai se on mahdollista. Tuon aikakauden mallejahan ne ovat tuolla kai enimmäkseen kylväneet? Ei varmana ole kaikkiin vaihdettu uusia räjähteitä 80 vuoden varastoinnin aikana...

 

[SJ]

Tuosta romanialaisen miinantorjunta-aluksen ottamasta osumasta sen verran, että miksiköhän alus selvisi niin vähällä? Voisi luulla, että vauriot olisivat paljon vakavampia, mutta kukaan ei kuulemma loukkaantunut ja alukseenkin syntyi vain pieni reikä.

Onko mahdollista, että miina oli jotain toisen maailmansodan aikaista kamaa eikä varsinainen räjähde edes lauennut, vaan ainoastaan sytytin?

Ajelehtiva miina, eli pinnassa ja oletettavasti suhteellisen pieni räjähdelataus. Siis esim. n.50kg? Muutoin olettaisin että miina havaittiin ajoissa ja miehistö käskettiin poistumaan alueelta joka oli lähimpänä miinaa?

 

[Einomies1]

Taitaa muutenkin pinnalla tai vesirajalla räjähtävät miinat olla tehottomampia kuin pinnanalla olevat syvyytettävät miinat. On eri juttu jos reikä tulee 1-2 metrin syvyyteen jossa vesi pääsee paineella sisään aukosta ja paineaalto kohdistuu hydrodynaamisesti runkoon. Näin ainakin päättelen ilman tietoa asiasta.

Pohjassa olevat herätemiinat on tietysti sitten jo aikamoisia laivantappajia kun shokkiaalto tulee suoraan rungon alta ja murtaa laipiot tai taivuttaa rungon solmuun.

Onko muuten jollakin tietoa siitä että ankkuroidaanko herätemiinat pohjaan vai onko mahdollista että ne liikkuvat merivirran tai pohjanmuotojen ansiosta? Entä rannikkomiinat, joita meilläkin on käytössä? Niiden painohan on paljon pienempi.

 

[Kiusankpl]

Onko muuten jollakin tietoa siitä että ankkuroidaanko herätemiinat pohjaan vai onko mahdollista että ne liikkuvat merivirran tai pohjanmuotojen ansiosta? Entä rannikkomiinat, joita meilläkin on käytössä? Niiden painohan on paljon pienempi.

DA-Group herätemiinojen huipulla​

Tekniikan kehittyessä ryhdyttiin valmistamaan pohjamiinoja, jotka eivät tarvitse pinnanalaisia räjähdekohoja. Ne vaanivat pohjassa ja herätekoneisto reagoi yliajavan aluksen synnyttämiin signaaleihin kuten muutokset magneettikentässä tai akustisessa ympäristössä. Herätemiina voi toki olla myös väliveteen ankkuroitu.

Pohjamiinoissa tarvitaan enemmän räjähdettä kuin ankkuroiduissa miinoissa, jotka toimivat suoraan maalin kyljessä. Määrä on tyypillisesti useita satoja kiloja. Räjähdyksen painekupla joko murtaa aluksen rungon tai ainakin keskeyttää tehtävän vaurioittamalla koneistoja. Pohjamiinojen raivaaminen on myös vaikeampaa.

Herätemiinan digitaalinen signaalinkäsittelyjärjestelmä mittaa ympäröivän meren erilaisia muutoksia ja niiden yhdistelmiä. Koneiston virrankulutuksen on oltava pieni, jotta toiminta-aika voidaan maksimoida. Kun ohjelmoidut kriteerit täyttyvät, ase räjähtää. Miina voidaan asettaa esimerkiksi päästämään tietty määrä laivoja yli ennen kuin se toimii.

Tyypillinen heräte on aluksen kulun aiheuttama akustinen signaali, joka on yksilöllisesti tunnistettavissa. Se syntyy potkureista, koneistojen äänistä sekä veden virtauksesta. Jälkimmäinen aiheuttaa myös mitattavissa olevaa painevaihtelua aluksen kulkiessa miinan yli.
Magneettiheräte syntyy aluksen metalliosien aiheuttamasta muutoksesta maapallon paikalliseen magneettikenttään. Lisäksi metalliosat saattavat synnyttää heikkoja sähkövirtoja, joiden potentiaalin herätekoneisto voi havaita.

Keskeinen osa herätekoneistoja on asiakkaan kyky itsenäisesti tuottaa niille ohjelmalliset algoritmit sekä toimintaparametrit. Tämä on huomioitu uusissa suomalaisissa miinoissa. Suomalaisissa miinoissa käytössä olevan TDS-koneiston (Target Detection System) ohella siihen kuuluu ohjelmointilaite, dataloggeri, algoritmien kehitystyökalu sekä huoltojärjestelmä.

Asiakas voi itse ohjelmoida miinan halutulle maalikirjastolle sopivaksi. Yhtiö lupaa TURSO-miinalle jopa useiden vuosien toiminnan veteen laskettuna 10–200 metrin syvyydessä. Varastointia se kestää yli 25 vuotta. Yhtiön mukaan TURSO onkin maailman modernein herätemiina.

 

[ctg]

During the 144th meeting of the Defense Acquisition Program Promotion Committee held on May 30th, South Korea’s Agency for Defense Development approved the development of a replacement for the electronic warfare systems in use on ROKN vessels. The program, dubbed Naval Electronic Warfare-II, will continue until 2036 at a cost of 720 billion Korean won or around $517 million.

The ROKN currently uses the LIG Nex1 ULQ-11/12K and SLQ-200(V)K Sonata EW suite and jammers for electronic warfare. The new system will be used in the KDDX destroyers and other future ROKN vessels.

The decision to develop a new electronic warfare system reflects the growing importance of electronic warfare in the modern battlespace. For warships, which integrate several expensive and advanced weapons systems into a single platform, being able to identify threats early and neutralize them quickly is of paramount importance.

LIG Nex1 is one of the companies in the competition and eager not to loosen its grip on South Korea’s naval electronic warfare market. The company believes its prior experience in manufacturing electronic warfare systems will give it an edge.

“We have the largest electronic warfare team in the country, with 180 personnel for research and development and another 100 for production…LIG Nex1 has been diligently preparing for 20 years to develop third-generation electronic warfare capabilities. We will use our expertise and know-how gained while developing the ULQ-11/12K and SLQ-200(V)K Sonata. However, this new system will not simply stop at improving the Sonata. We will create a completely new platform that uses artificial intelligence and other technology from the ‘4th industrial revolution.’ It will also use a more diverse range of wavelengths than the Sonata.”

LIG Nex1

According to LIG Nex1, the third-generation electronic warfare system will be capable of intercepting and analyzing signals from incoming missiles. It will also have “super accurate digital direction detection” and “smart jamming” capabilities.

“We will create a ‘Korean electronic shield.’ We are hoping to export the system to international buyers as well.”

South Korean companies zero in on ROK Navy EW program - Naval News

LIG Nex1 showcased its concept design for the Republic of Korea Navy (ROKN)’s Naval Electronic Warfare-II program at DX Korea 2022. With Hanwha Systems announcing that it will also take part in the program on September 22nd, competition between the two rival companies is likely to intensify.

www.navalnews.com

 

[Commander]

Taitaa muutenkin pinnalla tai vesirajalla räjähtävät miinat olla tehottomampia kuin pinnanalla olevat syvyytettävät miinat. On eri juttu jos reikä tulee 1-2 metrin syvyyteen jossa vesi pääsee paineella sisään aukosta ja paineaalto kohdistuu hydrodynaamisesti runkoon. Näin ainakin päättelen ilman tietoa asiasta.

Pohjassa olevat herätemiinat on tietysti sitten jo aikamoisia laivantappajia kun shokkiaalto tulee suoraan rungon alta ja murtaa laipiot tai taivuttaa rungon solmuun.

Onko muuten jollakin tietoa siitä että ankkuroidaanko herätemiinat pohjaan vai onko mahdollista että ne liikkuvat merivirran tai pohjanmuotojen ansiosta? Entä rannikkomiinat, joita meilläkin on käytössä? Niiden painohan on paljon pienempi.

Herätemiinat ovat pohjamiinoja. Ja rannikkomiinoja rakennettiin vain esisarja, josta on jo aikoja sitten luovuttu.

 

[ctg]

MIT researchers have taken a major step to overcome this problem by developing a battery-free, wireless underwater camera that is about 100,000 times more energy-efficient than other undersea cameras. The device takes color photos, even in dark underwater environments, and transmits image data wirelessly through the water.

The autonomous camera is powered by sound. It converts mechanical energy from sound waves traveling through water into electrical energy that powers its imaging and communications equipment. After capturing and encoding image data, the camera also uses sound waves to transmit data to a receiver that reconstructs the image.

Because it doesn’t need a power source, the camera could run for weeks on end before retrieval, enabling scientists to search remote parts of the ocean for new species. It could also be used to capture images of ocean pollution or monitor the health and growth of fish raised in aquaculture farms.

“One of the most exciting applications of this camera for me personally is in the context of climate monitoring. We are building climate models, but we are missing data from over 95 percent of the ocean. This technology could help us build more accurate climate models and better understand how climate change impacts the underwater world,” says Fadel Adib, associate professor in the Department of Electrical Engineering and Computer Science and director of the Signal Kinetics group in the MIT Media Lab, and senior author of a new paper on the system.

MIT engineers build a battery-free, wireless underwater camera

MIT researchers built a battery-free, wireless underwater camera, powered by sound waves, that can take high-quality, color images, even in dark environments. It transmits image data through the open water to a receiver that reconstructs the color image.

news.mit.edu

To keep power consumption as a low as possible, the researchers used off-the-shelf, ultra-low-power imaging sensors. But these sensors only capture grayscale images. And since most underwater environments lack a light source, they needed to develop a low-power flash, too.

“We were trying to minimize the hardware as much as possible, and that creates new constraints on how to build the system, send information, and perform image reconstruction. It took a fair amount of creativity to figure out how to do this,” Adib says.

They solved both problems simultaneously using red, green, and blue LEDs. When the camera captures an image, it shines a red LED and then uses image sensors to take the photo. It repeats the same process with green and blue LEDs.

Even though the image looks black and white, the red, green, and blue colored light is reflected in the white part of each photo, Akbar explains. When the image data are combined in post-processing, the color image can be reconstructed.

“When we were kids in art class, we were taught that we could make all colors using three basic colors. The same rules follow for color images we see on our computers. We just need red, green, and blue — these three channels — to construct color images,” he says.

 

[Jounika]

MIT engineers build a battery-free, wireless underwater camera

MIT researchers built a battery-free, wireless underwater camera, powered by sound waves, that can take high-quality, color images, even in dark environments. It transmits image data through the open water to a receiver that reconstructs the color image.

news.mit.edu

Siis kuvan ottamimem ei energiaa vie juuri mitään, toteutetaan se miten vaan. Mmutta se datan siirto akustisesti syö tehoa, jos välimatkaa reilusti. Vaikuttaa hieman korkeakoulun tutkimusprojektilta

 

[Einomies1]

Herätemiinat ovat pohjamiinoja.

Joo, pohjallahan ne. Mutta kysymys oli että tarvitseeko niitä ankkuroida sinne jossain tilanteessa vai pysyvätkö aina paikallaan pelkän painonsa ansiosta?

 

[Commander]

Joo, pohjallahan ne. Mutta kysymys oli että tarvitseeko niitä ankkuroida sinne jossain tilanteessa vai pysyvätkö aina paikallaan pelkän painonsa ansiosta?

Yleensä pysyvät, mutta ns lietteisiä paikkoja pyritään välttämään, jottei miinat valahda Kiinan puolelle. Tämän takia merenpohjaa on tutkisteltu varsin tarkkaan.

 

[suomalainen12]

Nyt kun alkaa puolustusvoimillekkin tulla rahoitusta aika avokätisesti, niin olisikohan mahdollista saada myös korvaavat alukset hämeenmaa-luokalle sitten kun muut isot hankkeet, kuten hävittäjät, maavoimien kriittisimmät hankinnat ja laivue 2020 on saatu maaliin? Myös miinalautatkin alkavat olla jo melko vanhoja, joten ehkä 4 aluksella/lautalla voisi saada jo huomattavan miinoituskyvyn. Vieläköhän Rauman telakalle uutta savottaa uskaltaa antaa, kun ei oo tainnu kaikki mennä ihan putkeen tässä nykyisessä projektissa?

Tämä toinen idea menee jo aika fantasiaksi, mutta ei nyt sentään aivan ylitsepääsemätön jos nykyinen rahoitustaso pysyy tällä tasolla myös tulevaisuudessa. Fincantieri valmistaa tälläisiä pieniä helikopteritukialuksia (amphibious transport dock), jossa on muun muassa pienehkö sairaala, 3-5 helikopteria, kennosto aster-ohjuksia ja kyydissä kulkee pienehkön pataljoonan kalusto. Tässä näyttää olevan myös wärren moottorit. Suomalaisittainhan sinne rahtikannelle voisi järkätä vielä miinakannen, ja tommoiseen purkkiin niitä sitten vasta mahtuisikin .

Olisihan se toki muutenkin komiaa lähteä kansainvälisiin operaatioihin omalla tukialuksella, ja samalla perille voisi kipata laivakuljetuksena vaikka YK-operaatioon menevän komppanian koko kaluston. Kotopuolessa tämä olisi luonnollisesti johtoaluksena, ja tähän mahtuu tarvittaessa niin saatanasti miinoja, että parilla kuormalla on koko Suomenlahti on suljettu. Niin ja toki meritoimintakopterit olisikin sitten ihan uusi kyvykkyys.

Mitäs tällainen suuruudenhulluus maksaa? No wikipedian mukaan tämä Algerian laivastolle 2014 valmistunut alus maksoi noin 400-miljoonaa euroa (wikin tsekin kielinen sivu), joten runsaalla miljardilla saattaisi saada 2 kilkkeineen ja huoltojörjestelmineen. Itseasiassa järkevintä olisi luoda tällainen kyvykkyys yhdessä Ruotsin kanssa, jolloin sekä hankinta että ylläpito olisi huomattavasti huokeampaa. Fincantieri muuten työstää parhaillaan yhtä tällaista alusta Quatarin laivastolle.

Algerian amphibious transport dock Kalaat Béni Abbès - Wikipedia

en.wikipedia.org

 

[Merten sheriffi]

Nyt kun alkaa puolustusvoimillekkin tulla rahoitusta aika avokätisesti, niin olisikohan mahdollista saada myös korvaavat alukset hämeenmaa-luokalle sitten kun muut isot hankkeet, kuten hävittäjät, maavoimien kriittisimmät hankinnat ja laivue 2020 on saatu maaliin? Myös miinalautatkin alkavat olla jo melko vanhoja, joten ehkä 4 aluksella/lautalla voisi saada jo huomattavan miinoituskyvyn. Vieläköhän Rauman telakalle uutta savottaa uskaltaa antaa, kun ei oo tainnu kaikki mennä ihan putkeen tässä nykyisessä projektissa?

Tämä toinen idea menee jo aika fantasiaksi, mutta ei nyt sentään aivan ylitsepääsemätön jos nykyinen rahoitustaso pysyy tällä tasolla myös tulevaisuudessa. Fincantieri valmistaa tälläisiä pieniä helikopteritukialuksia (amphibious transport dock), jossa on muun muassa pienehkö sairaala, 3-5 helikopteria, kennosto aster-ohjuksia ja kyydissä kulkee pienehkön pataljoonan kalusto. Tässä näyttää olevan myös wärren moottorit. Suomalaisittainhan sinne rahtikannelle voisi järkätä vielä miinakannen, ja tommoiseen purkkiin niitä sitten vasta mahtuisikin .

Olisihan se toki muutenkin komiaa lähteä kansainvälisiin operaatioihin omalla tukialuksella, ja samalla perille voisi kipata laivakuljetuksena vaikka YK-operaatioon menevän komppanian koko kaluston. Kotopuolessa tämä olisi luonnollisesti johtoaluksena, ja tähän mahtuu tarvittaessa niin saatanasti miinoja, että parilla kuormalla on koko Suomenlahti on suljettu. Niin ja toki meritoimintakopterit olisikin sitten ihan uusi kyvykkyys.

Mitäs tällainen suuruudenhulluus maksaa? No wikipedian mukaan tämä Algerian laivastolle 2014 valmistunut alus maksoi noin 400-miljoonaa euroa (wikin tsekin kielinen sivu), joten runsaalla miljardilla saattaisi saada 2 kilkkeineen ja huoltojörjestelmineen. Itseasiassa järkevintä olisi luoda tällainen kyvykkyys yhdessä Ruotsin kanssa, jolloin sekä hankinta että ylläpito olisi huomattavasti huokeampaa. Fincantieri muuten työstää parhaillaan yhtä tällaista alusta Quatarin laivastolle.

Algerian amphibious transport dock Kalaat Béni Abbès - Wikipedia

en.wikipedia.org

Miinalaivat ja sarvimiinat kuuluvat merimuseoon. Ryssä ei uskaltanut suorittaa maihinnousua Odessaan joten se tuskin uskaltaisi sitä tehdä myöskään Suomeen jossa rannikkopuolustus on vahva.
.

 

[Vääpeli]

Ukrainan uudessakin korvetissa on tupla 35mm Oerlikon kannella. Saatasko nyt prkle kanssa se noiden Merivaivojen aluksiin.

 

[Tuntematonpotila$]

Nyt kun alkaa puolustusvoimillekkin tulla rahoitusta aika avokätisesti, niin olisikohan mahdollista saada myös korvaavat alukset hämeenmaa-luokalle sitten kun muut isot hankkeet, kuten hävittäjät, maavoimien kriittisimmät hankinnat ja laivue 2020 on saatu maaliin? Myös miinalautatkin alkavat olla jo melko vanhoja, joten ehkä 4 aluksella/lautalla voisi saada jo huomattavan miinoituskyvyn. Vieläköhän Rauman telakalle uutta savottaa uskaltaa antaa, kun ei oo tainnu kaikki mennä ihan putkeen tässä nykyisessä projektissa?

Tämä toinen idea menee jo aika fantasiaksi, mutta ei nyt sentään aivan ylitsepääsemätön jos nykyinen rahoitustaso pysyy tällä tasolla myös tulevaisuudessa. Fincantieri valmistaa tälläisiä pieniä helikopteritukialuksia (amphibious transport dock), jossa on muun muassa pienehkö sairaala, 3-5 helikopteria, kennosto aster-ohjuksia ja kyydissä kulkee pienehkön pataljoonan kalusto. Tässä näyttää olevan myös wärren moottorit. Suomalaisittainhan sinne rahtikannelle voisi järkätä vielä miinakannen, ja tommoiseen purkkiin niitä sitten vasta mahtuisikin .

Olisihan se toki muutenkin komiaa lähteä kansainvälisiin operaatioihin omalla tukialuksella, ja samalla perille voisi kipata laivakuljetuksena vaikka YK-operaatioon menevän komppanian koko kaluston. Kotopuolessa tämä olisi luonnollisesti johtoaluksena, ja tähän mahtuu tarvittaessa niin saatanasti miinoja, että parilla kuormalla on koko Suomenlahti on suljettu. Niin ja toki meritoimintakopterit olisikin sitten ihan uusi kyvykkyys.

Mitäs tällainen suuruudenhulluus maksaa? No wikipedian mukaan tämä Algerian laivastolle 2014 valmistunut alus maksoi noin 400-miljoonaa euroa (wikin tsekin kielinen sivu), joten runsaalla miljardilla saattaisi saada 2 kilkkeineen ja huoltojörjestelmineen. Itseasiassa järkevintä olisi luoda tällainen kyvykkyys yhdessä Ruotsin kanssa, jolloin sekä hankinta että ylläpito olisi huomattavasti huokeampaa. Fincantieri muuten työstää parhaillaan yhtä tällaista alusta Quatarin laivastolle.

Algerian amphibious transport dock Kalaat Béni Abbès - Wikipedia

en.wikipedia.org

Nämä nyt tilatut neljä fregattia korvaa jo käytöstä poistuneen miinalaiva Pohjanmaan, molemmat Hämeenmaa-luokan alukset ja neljä Rauma luokan ohjusvenettä. Laivojen nimet tulevat olemaan: Pohjanmaa, Hämeenmaa, Uusimaa ja Turunmaa(veikkaisin). Luokitusta jään odottamaan mielenkiinnolla, mennäänkö ihan miinalaivalla vai tuleeko uusi luokitus. Onhan se mahdollista että tulee jatkotilauksia myöhemmin 30 luvulla jos puolustusbudjetti oikeasti tulee pysymään kahdessa prosentissa bkt:sta ja lastentaudit on sekä telakkatuotannossa että laivojen käytössä saatu korjattua. Johonkin ne rahat on upotettava?

Miinalaivat ja sarvimiinat kuuluvat merimuseoon. Ryssä ei uskaltanut suorittaa maihinnousua Odessaan joten se tuskin uskaltaisi sitä tehdä myöskään Suomeen jossa rannikkopuolustus on vahva.
.

Eikös Odessan edusta ole raskaasti miinoitettu mikä hillitsee ryssän menohaluja?

Ukrainan uudessakin korvetissa on tupla 35mm Oerlikon kannella. Saatasko nyt prkle kanssa se noiden Merivaivojen aluksiin.

Kyllä pitäisi tässä turvallisuustilanteessa tilata fregatit täysimääräisellä varustuksella eli Millenium gun hangaarin päälle ja tuplata vls-siilojen määrä, kun havainnekuvissa näytti kasvuvara olevan. Enkä ihmettelisi yhtään jos näin kävisikin.

 

[Einomies1]

Miinalaivat ja sarvimiinat kuuluvat merimuseoon. Ryssä ei uskaltanut suorittaa maihinnousua Odessaan joten se tuskin uskaltaisi sitä tehdä myöskään Suomeen jossa rannikkopuolustus on vahva.
.

Ymmärtääkseni miinoitteilla voidaan ohjailla sitä vastustajaa niille alueille, missä sen on hankala toimia ja esimerkiksi ohjustorjunta on torjunnan kannalta optimaallista. Kai miinoilla on merkitystä myös venäläisten sukellusveneiden estämisessä myös tietyille alueille?

 

[Einomies1]

Naval News kuukausikatsauksessa on esittelyssä Aselsanin USV, johon voi laittaa ohjuksia, torpedoita tai tehdä sellaisesta elso-lavetin. Olisko tuossa mielenkiintoinen hanke merivoimille tiedusteluun ja sutoon? Voisi pehmittää Turkkia hyväksymään meidän NATOon liittymisen ja samalla saataisiin hyvässä lykyssä suorituskykyinen ja ensimmäinen USV meille. Voipi olla myös hyvä hinta-laatu suhde.

 

[Tups]

Promopätkää pukkaa:

https://twitter.com/x/status/1580075732914819072