RFI-vaiheessa se jossain luettelossa vilahti mutta muistaakseni ei enää tarjouspyyntöjen kohdalla. Silloin oli jo päätetty hankkia suihkari.
Merivoimien kehitysnäkymät
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
Monikansallista korvettiohjelmaa pukkaa. Jossain prujuissa 110m ja 3000tn.
www.navalnews.com
Launching of the first phase of the European Patrol Corvette project - Naval News
Launching of the first phase of the European Patrol Corvette projectwith signature of Modular and Multirole Patrol Corvette contract
www.navalnews.com
Jotenkin tutunnäköiseen ratkaisuun erilaiset tekijät ajaa kaikki laivat pikkuhiljaa...Monikansallista korvettiohjelmaa pukkaa. Jossain prujuissa 110m ja 3000tn.
Launching of the first phase of the European Patrol Corvette project - Naval News
Launching of the first phase of the European Patrol Corvette projectwith signature of Modular and Multirole Patrol Corvette contract
Ei ole yllätyksellisen pirskahtelevaa muotoilua näkynyt sotalaivoissa ihan hiljattain. Sama perusmuoto toistuu maasta ja maanosasta riippumatta. Tuskin näin on käynyt sattumalta.
Fiksuimmat ja isoimmilla budjeteilla toimivat ovat laskeneet, mallintaneet ja testanneet.
Sen jälkeen tyhmemmät ja köyhemmät kopioivat ainakin ulkonäön näyttääkseen moderneilta.
Toisaalta siinä vaiheessa, kun joku on osoittanut tietynlaisen perusratkaisun toimivaksi ja edes kehittyneillä suunnittelutyökaluilla suoritettu optimointi ei sitä merkittävästi vie uuteen suuntaan, ei jonkinasteinen yleismaailmallinen konvergenssi enää jaksa yllättää. Toki aina toisinaan joku "ravistelee" alaa keksimällä jotain täysin uutta "laatikon ulkopuolelta" (sotalaivojen maailmassa vaikkapa Visby-luokka ja Zumwalt-luokka), mutta väistämättä ensimmäinen mieleen tunkeva kysymys noidenkin kohdalla todennäköisesti olisi ollut "teitkö asiat eri tavalla vain erottuaksesi joukosta, vai onko se oikeasti parempi?"
Itse olen pari kertaa törmännyt tilanteeseen, jossa ehdottamani tekninen ratkaisu on ollut selkeästi parempi ja olen myös pystynyt todistamaan sen, mutta sitä ei ole hyväksytty, koska se on poikennut alalla vallitsevasta käytännöstä. Tutulla ja turvallisella kun on parempi jälleenmyyntiarvokin.
Visby ja Zumwalt ovat molemmat epäonnistuneita. Ikävä kyllä.
Suomen "Pohjanmaa" -lk ei ole kopio mistään.
Missä mielessä?
En siis kiellä, etteivätkö olisi, vaan kaipaan lisätietoa. Jotenkin muistan, että ainakin toisen kohdalla alustyyppi "kuohittiin" ei-teknisistä syistä.
Molemmat jäi torsoksi.
Joskus on hyvä tukeutua tutkittuun tietoon ja häväksi todettuihin perusratkaisuihin.. Eihän esimerkiksi pyörän pyöreä muotokaan ole saanut uskottavia kilpailijoita vaan tuntemattoman keksijän ideaa kopioidaan häpeilemättä. Eikä sitä edes pidetä nolona.
Sitä on vaikea lyhyesti sanoa, mutta on olemassa kolme kohtuu isoa sotalaivaohjelmaa, tai oikeastaan 4, kun F125 lasketaan mukaan, jotka ovat epäonnistuneet. Epäonnistumisen perusta on laskettu jo konseptivaiheessa: kun ei ole tajuttu mitä sota-aluksella oikeasti pitää tehdä. Se on havaita vihollinen, ryhtyä taisteluun ja tuhota vihollinen. Kaikissa noissa projekteissa se on ollut enemmän tai vähemmän hukassa.
Ja sitten, kun YKSI asia nostetaan koko suunnittelun pääpointiksi, Visby ja Zumwalt stealth, LCS nopeus ja F-125:ssä pitkä toiminta-aika itsenäisesti, niin homma alkaa menemään pieleen. Sotalaiva on suunniteltava TASAPAINOISESTI, kaikkia kolmea asiaa huomioiden: tulivoima, nopeus ja suoja.
Projektien epäonnistumista kuvaa sekin, että Visbytä tuli lopulta 5 suunnitellun 14 sijaan, Zumwaltia vain kolme (silti paloi kai 18 miljardia dollaria eikä edes päätykki onnistunut), F-125 on täysin väärässä ympäristössä nyt "rauhanturvafregatti", ja LCS:stä OLLAAN LUOPUMASSA vaikka sarjasta on vasta suurinpiirtein puolet tehty!!! LCS on suurinpiirtein nopeutta ja helikopteria lukuunottamatta noin Hämeenmaa-luokan suorituskyvyllä oleva alus. Hintaa kyllä oli 600 - 700 miljoonaa/alus! Kyllä luulisi pääinsinöörin jo Pentagonissa vaihtuneen?
Visby kesti 15 vuotta saada ensimmäinen alus kunnolla käyttöön! Noin 200+ miljoonan euron alus niillä suorituskyvyillä, voi voi. Liian pieni, liian hankalasta modifioitavissa, esim linkki- ja satelliittiviestijärjestelmien lisääminen on vaikeaa ellei mahdotonta jne jne.... Kuitenkin modifioitavuus tulevaisuuden haasteisiin ja muuttuneisiin järjestelmiin on yksi onnistuneen alustyypin perustunnusmerkki.
Kun vertaa näitä vaikkapa FREMM-ohjelmaan, Type-23:seen, Type-45:seen, Nansen-luokkaan, Mogami-luokkaan ja moniin muihin niin pitäisi alkaa käsittää miksi pidän näitä epäonnistuneina projekteina ja aluksina?
LCS on kyllä omanlaisensa pohjanoteeraus. Zumwaltien kohdalla joku sentään uskalsi puhaltaa pelin poikki eikä koko 32 aluksen sarjaa valmistettu hampaat irvessä.
Minkä verran Zumvaltissa on ongelmana kesken jäänyt kehitystyö? Olisiko siitä toisensa maailmanaikana saanut enemmän irti kun olisi vain laittanut useamman kerran kättä taskuun? Nyt se on vain suuren maailman kokeilualus mut isoilla pojillahan on isommat lelut.
Se mitä tuosta on lukenut niin monenmoista murhetta niiden kanssa on ollut. Kun koittaa olla isosti aikaansa edellä ja tehdä tulevaisuusloikan voi huomata ettei ihan tälle tasolle vielä pystytäkään. Tuttu kuvio start-upeista mutta niissä rahaa palaa yleensä vähemmän. Annetaan kuitenkin pisteet uskalluksesta ja kunnianhimosta. Ehkä osittain tuon tyyppisellä konseptilla lopulta syntyy jotain toimivaa 2040/50-luvuilla? Nyt ainakin tiedetään miten ei kannata toimia. Koetellussa ja toimivaksi todetussa teknologiassa on sittenkin puolensa.
Tuo on kyllä ihan hyvin sanottu: "nyt ainakin tiedetään miten ei kannata toimia."
Mä olisin kertonut sen jo ihan yhdellä miljardilla.. tai, ehkä jopa vain miljoonalla?
Kyllä sen näkee, kun konseptia sillä tavalla viileän analyyttiselta pohjalta katsoo noiden kuuden asian muodostamassa tähdessä, että onnistuuko vai ei.
Analyyttissys on yliarvostettua ja ne piirtää joilla on liitua
Tuollaisen epävarmuuskeskittymän kanssa voisi ehkä tyytyä yhteen ja samalla hiukan vaatimattomampaan koealukseen jos ei muuten usko. On hyvä että kehitys kehittyy mutta liian suuret suupalat voivat olla hintavia.
Kyllä niitä merkittäviä teknisiä loikkiakin voidaan ottaa, mutta suunnittelun yleiset periaatteet ja lainalaisuudet huomioiden. Ominaisuuksien tasapaino. Tehtävän selkeys. Suorituskykyvaatimusten ymmärtäminen. Perusmatematiikka painosta ja kantokyvystä. jne jneAnalyyttissys on yliarvostettua ja ne piirtää joilla on liitua
Tuollaisen epävarmuuskeskittymän kanssa voisi ehkä tyytyä yhteen ja samalla hiukan vaatimattomampaan koealukseen jos ei muuten usko. On hyvä että kehitys kehittyy mutta liian suuret suupalat voivat olla hintavia.
Hyvänä, onnistuneena esimerkkinä vaikkapa USS Nautilus. HMS Dreadnought. Ranskan LaFayette. Type XXI. Mitä muita niitä tulisi nyt mieleen.
fulcrum
Greatest Leader
Niin kuin magitsu sanoi, molemmat ruunattiin suunnittelun loppuvaiheissa kustannussyistä. Zumwalt on kutistettu versio alkuperäisestä DD21:stä. Aika moni muukin asia meni sitten pieleen, erityisesti tietenkin tykki, jonka saaga on aikamme surkuhupaisimpia.
fulcrum
Greatest Leader
FDI, Ranskan ja Kreikan yleisfregattiprojekti, ensimmäiset paatit pitäisi olla ensi vuonna valmiita:
Muotoilussa palataan 1800-luvun lopulle. Omaan silmään paatti muistuttaa meidän vanhaa Giljak-tykkivenettämme.
Zumwalteissa en ole kuullut että runkomuoto olisi ollut erityisen ongelmallinen (vaikka siinä omat huonot puolensakin on, jotka tiedettiin ennalta).
Purjeveneiden suunnittelussa muuten erityisesti näkyy se, miksi veneestä täytyy saada 'oikean' näköinen (ts. vallitsevan muotivirtauksien mukainen). Esimerkiksi miksi nykyään purjeveneisiin laitetaan pystysuorat keulat - kisaveneiden mittasäännöt rupesivat jossain vaiheessa suosimaan sitä, joten se siirtyi retkiveneisiinkin pienellä viiveellä, kun ihmiset rupesivat yhdistämään suoran keulan nopeuteen.
Toinen esimerkki on ketka, joka on puurunkoisessa veneessä tarpeellinen ominaisuus, mutta lasikuituveneessä merkityksetön: mutta kesti vuosikymmeniä ennen kuin lasikuituveneissä uskallettiin jättää ketka pois.
Keula saatetaan vielä muotoilla uudelleen vuosien mittaan. Moni pystykeulainen sotalaiva on saanut "klipperi"keulan jälkikäteen kannen osoittauduttua liian märäksi...FDI, Ranskan ja Kreikan yleisfregattiprojekti, ensimmäiset paatit pitäisi olla ensi vuonna valmiita:
Muotoilussa palataan 1800-luvun lopulle. Omaan silmään paatti muistuttaa meidän vanhaa Giljak-tykkivenettämme.
Zumwalteissa en ole kuullut että runkomuoto olisi ollut erityisen ongelmallinen (vaikka siinä omat huonot puolensakin on, jotka tiedettiin ennalta).
Purjeveneiden suunnittelussa muuten erityisesti näkyy se, miksi veneestä täytyy saada 'oikean' näköinen (ts. vallitsevan muotivirtauksien mukainen). Esimerkiksi miksi nykyään purjeveneisiin laitetaan pystysuorat keulat - kisaveneiden mittasäännöt rupesivat jossain vaiheessa suosimaan sitä, joten se siirtyi retkiveneisiinkin pienellä viiveellä, kun ihmiset rupesivat yhdistämään suoran keulan nopeuteen.
Toinen esimerkki on ketka, joka on puurunkoisessa veneessä tarpeellinen ominaisuus, mutta lasikuituveneessä merkityksetön: mutta kesti vuosikymmeniä ennen kuin lasikuituveneissä uskallettiin jättää ketka pois.
Samovarius
Ylipäällikkö
Itse en maakrapuna ole koskaan ymmärtänyt tuota keulan tylppää kulmaa. Oliko sen tarkoitus vähentää laivan keinumista aaltoja pitkin ylös-alas ja täten tehdä aluksesta vakaampi ampuma-alusta, sehän oli melko tyypillinen vielä pre-WW1 suht hitaiden taistelulaivojen aikakaudella?