Merivoimien kehitysnäkymät

[SJ]

INS Hanitin tapauksesta oli sellaista juttua, että ohjus olisi hakeutunut parhaimman tutkaheijasteen antavaan kohtaan laivassa ja ohjus olisi osunut takakannella olleeseen nosturiin ja siksi vahinko olisi jäänyt vähäiseksi. Noista kuvista en saa sen enempää selvää, kuin sen, että jotakin tuossa kannella on palanut.

 

[Einomies1]

Tätä Silkworm testiäkö tarkoitat?

Joidenkin kommenttien mukaan ohjuksessa ei ollut räjähteet mukana.

Miten tuo viimeisin osuma näyttää että ikäänkuin se kimpoaisi maalista?

Pätkä tosin loppuu lyhyeen eikä näytä "post-damagea" mutta näyttäisi että taistelukärki irtoaisi ohjuksesta tai sytytin ei toimi riittävän nopeasti. Suurin räjähdys tapahtuu vedessä, eikä tuosta kulmasta näytä että ohjus edes kulkisi laivan läpi (ainakaan keskirungon)....

No, voihan olla, että räjähteet oli poistettu harjoituksen takia, mutta mistä sen tietää?

Tuota meinasin. Ohjus ilmeisesti läpäisee vain jotakin keveitä kansirakenteita ja kimpoaa. Ohjuksen liike-energia ja jäljellä oleva polttoaine menevät hukkaan. Vähän sytyttimestä riippuen saattaisi mennä myös taistelulataus hukkaan. Jopa oikealla hetkellä kukkuvan kärjen kanssa suurin osa tehoista menisi taivaalle. Eihän kärki päässyt aluksen sisään tai alle, joten räjähdyspaine pääsisi leviämään ympäröivän ilmaan.

Millä kulmalla meillä käytössä olevat ohjukset iskevät maaliin?

Tuossa valmistajan esittely RBS-15 MK3:sta:

Näyttäisi siltä että ohjus on "seaskimmeri" eli iskee kohteeseen vesirajan yläpuolella. Tosin voihan olla että videossa ei näytetä kaikkea. Hyökkäyssuunta voi olla valittava. Waypointit METO:ssa on ainakin 3D-tyyppisiä.

Huomasitteko muuten että tuossa esityksessä Mk3 ohjuksen kantamaksi sanotaan yli 200 km ja suomessa näkemissäni tiedoissa puhutaan "yli 100 km"?
Tuossa ei selviä, onko tuo totta esim. vain ilmalaukaisuversion kohdalla.

Tuossa ekan sukupolven RBS-15 versio. Harmi että ääninauha on viallinen...

Spike -ER näyttäisi käyttävä korkeaa hyökkäysprofiilia kuten pikkuserkkunsa MR.

 

[Radar]

Tätä Silkworm testiäkö tarkoitat?

Joidenkin kommenttien mukaan ohjuksessa ei ollut räjähteet mukana.

Miten tuo viimeisin osuma näyttää että ikäänkuin se kimpoaisi maalista?

Pätkä tosin loppuu lyhyeen eikä näytä "post-damagea" mutta näyttäisi että taistelukärki irtoaisi ohjuksesta tai sytytin ei toimi riittävän nopeasti. Suurin räjähdys tapahtuu vedessä, eikä tuosta kulmasta näytä että ohjus edes kulkisi laivan läpi (ainakaan keskirungon)....

No, voihan olla, että räjähteet oli poistettu harjoituksen takia, mutta mistä sen tietää?

Tuota meinasin. Ohjus ilmeisesti läpäisee vain jotakin keveitä kansirakenteita ja kimpoaa. Ohjuksen liike-energia ja jäljellä oleva polttoaine menevät hukkaan. Vähän sytyttimestä riippuen saattaisi mennä myös taistelulataus hukkaan. Jopa oikealla hetkellä kukkuvan kärjen kanssa suurin osa tehoista menisi taivaalle. Eihän kärki päässyt aluksen sisään tai alle, joten räjähdyspaine pääsisi leviämään ympäröivän ilmaan.

Millä kulmalla meillä käytössä olevat ohjukset iskevät maaliin?

Tuossa valmistajan esittely RBS-15 MK3:sta:

Näyttäisi siltä että ohjus on "seaskimmeri" eli iskee kohteeseen vesirajan yläpuolella. Tosin voihan olla että videossa ei näytetä kaikkea. Hyökkäyssuunta voi olla valittava. Waypointit METO:ssa on ainakin 3D-tyyppisiä.

Huomasitteko muuten että tuossa esityksessä Mk3 ohjuksen kantamaksi sanotaan yli 200 km ja suomessa näkemissäni tiedoissa puhutaan "yli 100 km"?
Tuossa ei selviä, onko tuo totta esim. vain ilmalaukaisuversion kohdalla.

Tuossa ekan sukupolven RBS-15 versio. Harmi että ääninauha on viallinen...

Spike -ER näyttäisi käyttävä korkeaa hyökkäysprofiilia kuten pikkuserkkunsa MR.

Onkohan tuossa Suomelle tulevassa mallissa suurempi räjähdekuorma kuten oli RBS-15 SF mallissa?

 

[SJ]

Onkohan tuossa Suomelle tulevassa mallissa suurempi räjähdekuorma kuten oli RBS-15 SF mallissa?

Ollaankos noita hankkimassa lisää? Minä luulin, että niitä vanhoja oltaisiin modernisoitu 3. mallin tasolle, mutta kantama olisi jäänyt entiselleen.

 

[baikal]

Kantamat voipi olla sellaisia juttuja.

 

[Radar]

Onkohan tuossa Suomelle tulevassa mallissa suurempi räjähdekuorma kuten oli RBS-15 SF mallissa?

Ollaankos noita hankkimassa lisää? Minä luulin, että niitä vanhoja oltaisiin modernisoitu 3. mallin tasolle, mutta kantama olisi jäänyt entiselleen.

Enpä ole varma. Muistaakseni joitakin ostettiin ja osa päivitettiin mark3 tasolle. Jotain tämmöistä

 

[baikal]

Minuakin kiinnostaa torjuntaohjusten kantamat jne. van pysytellään sellaisella yleispätevällä linjalla, jottei joku rönkäise turhia kilometrilukuja.

 

[Teräsmies]

C-801 ohjuksen testausta.

 

[JOKO]

Israelilaisten "INS Hanit" korvetti otti osumaa vuonna 2006.
http://en.wikipedia.org/wiki/INS_Hanit






Tosin vieläkään ei varmasti tiedetä mikä ohjus tuohon osui, itse epäilen että asialla oli Kowsar.

C-802 (Räjähdelataus 165kg)
http://en.wikipedia.org/wiki/C-802

Kowsar (räjähdelataus 29kg)
http://en.wikipedia.org/wiki/Kowsar

Huono osuma tai onneton taistelukärki. Arvauksesi voi olla ihan oikea. Nokijäljistä päätellen helikopterihallissa on palanut jotain. On oven yläpuolelta mustunut. Paine ja sirpalevaurioita on kuitenkin vähän. Kovin iso kärki ei ole voinut kannella tai kannen alla räjähtää. Kannessa oleva monttu vähän ihmetyttää. Olisiko siihen pudonnut jotakin?

 

[SJ]

Tuossa tuli mietittyä paria asiaa, eli olisikos meillä käyttöä jollekin kolmannelle ohjustyypille nykyisten lisäksi? Siis meillä on Spike, joka on erittäin kevyt ja sillä on kai tarkoitus pommittaa pieniä maihinousuveneitä/ilmatyynyaluksia ja mahdollisesti häiritä isompia aluksia, jos ne koettevat rantaan. Sitten on tuo raskas MTO, jolla on tarkoitus hajottaa vihollislaivoja, jotka kuljettavat/suojaavat edellä mainittuja. Mutta olisikos meillä käyttöä jollekin lyhyen kantaman ohjukselle, jossa olisi huomattavasti isompi räjähdelataus kuin Spikessä? Kantamaa ei välttämättä olisi huomattavasti enemmän, kuin spikessä.

Se toinen juttu mitä ajattelin oli se, että onkos KRH:lla mitään tekemistä merimaalien torjunnassa? Kranaatin pitkä lentoaika tekee siitä aika ongelmallisen, koska maali liikkuu, mutta olisikos silti mahdollista saada jotakin ilkeyttä tehtyä noille laivoille? Kaksi keinoa pystyin keksimään, eli ammutaan herätekranaatteja ja koetaan rikkoa sirpaleilla jotakin kallista (ei niissä vissiin ole hirveästi mitään kriittistä kamaa kuitenkaan). Toinen keino oli se, että käytetään jotakin hakeutuvaa ammusta, kuten strix ja porataan laivan läpi sellaisia pienempiä reikiä mitä EFP tekee. Tämä olettaen, että Strix voitaisiin muokata tarkoitukseen. Olettaisin, että sillä KRH:lla kuitenkin voidaan saada se ammus kylliksi lähelle maalia, vaikka se liikuisikin. Ja merellähän ei ole puita jotka kätkisivät maalit, joten se poistaa yhden Strix:n ongelman.

 

[Peiper]

Minuakin kiinnostaa torjuntaohjusten kantamat jne. van pysytellään sellaisella yleispätevällä linjalla, jottei joku rönkäise turhia kilometrilukuja.

Mikä ihme tässäkin nyt taas on, jos jostain julkisesta lähteestä löytyy noita lukuja niin miksi niistä ei saa puhua?

 

[baikal]

Minuakin kiinnostaa torjuntaohjusten kantamat jne. van pysytellään sellaisella yleispätevällä linjalla, jottei joku rönkäise turhia kilometrilukuja.

Mikä ihme tässäkin nyt taas on, jos jostain julkisesta lähteestä löytyy noita lukuja niin miksi niistä ei saa puhua?

Gamoon, kirjoitin vähän väärin...tottakai saa keskustella ja pitääkin. Halusin vain muistuttaa, että "käytössä olevien aseiden ja järjestelmien yksityiskohtainen suorituskykyarviointi" menee sille harmaalle alueelle, joka taas on kuuluisa Hiihtourheilupuolelta.

Ihan oikein Peiper, että kysyit ja kyseenalaistit. :a-smiley: Ja minä vastasin.

 

[noska]

Tuossa tuli mietittyä paria asiaa, eli olisikos meillä käyttöä jollekin kolmannelle ohjustyypille nykyisten lisäksi? Siis meillä on Spike, joka on erittäin kevyt ja sillä on kai tarkoitus pommittaa pieniä maihinousuveneitä/ilmatyynyaluksia ja mahdollisesti häiritä isompia aluksia, jos ne koettevat rantaan. Sitten on tuo raskas MTO, jolla on tarkoitus hajottaa vihollislaivoja, jotka kuljettavat/suojaavat edellä mainittuja. Mutta olisikos meillä käyttöä jollekin lyhyen kantaman ohjukselle, jossa olisi huomattavasti isompi räjähdelataus kuin Spikessä? Kantamaa ei välttämättä olisi huomattavasti enemmän, kuin spikessä.

Se toinen juttu mitä ajattelin oli se, että onkos KRH:lla mitään tekemistä merimaalien torjunnassa? Kranaatin pitkä lentoaika tekee siitä aika ongelmallisen, koska maali liikkuu, mutta olisikos silti mahdollista saada jotakin ilkeyttä tehtyä noille laivoille? Kaksi keinoa pystyin keksimään, eli ammutaan herätekranaatteja ja koetaan rikkoa sirpaleilla jotakin kallista (ei niissä vissiin ole hirveästi mitään kriittistä kamaa kuitenkaan). Toinen keino oli se, että käytetään jotakin hakeutuvaa ammusta, kuten strix ja porataan laivan läpi sellaisia pienempiä reikiä mitä EFP tekee. Tämä olettaen, että Strix voitaisiin muokata tarkoitukseen. Olettaisin, että sillä KRH:lla kuitenkin voidaan saada se ammus kylliksi lähelle maalia, vaikka se liikuisikin. Ja merellähän ei ole puita jotka kätkisivät maalit, joten se poistaa yhden Strix:n ongelman.

En ymmärrä krh:sta sen enempää kuin merivoimistakaan mitään, mutta ei ne laivatkaan ihan mahdottomiin nopeuksiin pysty. 1 solmu on noin ½m/s eli 40 solmua liikkuva purkki liikkuu siis 20m/s. Saaristossa ei väistelymahdollisuuksia liikaa ole, joten ainakin kapeille väylille (joilla purkin nopeuskin oletettavasti putoaa), kun ampuu iskun sopivasti ennakoiden purkin kulkusuuntaan eteen, niin ainakin osa voisi osua kohdalle. Nuo paatit kun eivät kykene pääsääntöisesti ihan mahdottomiin nopeuden muutoksiinkaan.
Toinen mahdollisuus olisi maihinnousuveneiden rantautumiskohtaan, kun ampuu iskun toisensa perään, niin joku aina osuu kohdalle.
Avomerellä voi osuminen olla aika tuurin kauppaa.

 

[RistoJ]

Se toinen juttu mitä ajattelin oli se, että onkos KRH:lla mitään tekemistä merimaalien torjunnassa? Kranaatin pitkä lentoaika tekee siitä aika ongelmallisen, koska maali liikkuu, mutta olisikos silti mahdollista saada jotakin ilkeyttä tehtyä noille laivoille? Kaksi keinoa pystyin keksimään, eli ammutaan herätekranaatteja ja koetaan rikkoa sirpaleilla jotakin kallista (ei niissä vissiin ole hirveästi mitään kriittistä kamaa kuitenkaan). Toinen keino oli se, että käytetään jotakin hakeutuvaa ammusta, kuten strix ja porataan laivan läpi sellaisia pienempiä reikiä mitä EFP tekee. Tämä olettaen, että Strix voitaisiin muokata tarkoitukseen. Olettaisin, että sillä KRH:lla kuitenkin voidaan saada se ammus kylliksi lähelle maalia, vaikka se liikuisikin. Ja merellähän ei ole puita jotka kätkisivät maalit, joten se poistaa yhden Strix:n ongelman.

En ymmärrä krh:sta sen enempää kuin merivoimistakaan mitään, mutta ei ne laivatkaan ihan mahdottomiin nopeuksiin pysty. 1 solmu on noin ½m/s eli 40 solmua liikkuva purkki liikkuu siis 20m/s. Saaristossa ei väistelymahdollisuuksia liikaa ole, joten ainakin kapeille väylille (joilla purkin nopeuskin oletettavasti putoaa), kun ampuu iskun sopivasti ennakoiden purkin kulkusuuntaan eteen, niin ainakin osa voisi osua kohdalle. Nuo paatit kun eivät kykene pääsääntöisesti ihan mahdottomiin nopeuden muutoksiinkaan.
Toinen mahdollisuus olisi maihinnousuveneiden rantautumiskohtaan, kun ampuu iskun toisensa perään, niin joku aina osuu kohdalle.
Avomerellä voi osuminen olla aika tuurin kauppaa.

Heittimillä tai muutenkaan epäsuoralla tulella ei varmaankaan kannata ampua yhtään nopeampaa tai vapaammin liikkumaan pääsevää maalia. Koska kranaatin lentoaika on kymmeniä sekunteja, pienikin virhe tarkoittaa että osumaa ei tule. Strix esimerkiksi pitää saada kuitenkin muutamien kymmenien metrien tarkkuudella maaliinsa, joten esim. 2-3 m/s virhe nopeuden tai yli 2-5 asteen (maalin nopeudesta riippuva) virhe suunnnan määrityksessä on liikaa. Käytännössä tosiaan vain rantaan tulevia tai rantaan päässeitä maaleja kannattaisi ampua varsinaisella epäsuoralla (kuten krh) tulella. Merellä olevat alukset tuskin pysyvät tarpeeksi paikallaan, että tulella olisi vaikutusta. Strix lisäksi on vielä sen verran kallis, ettei niitä kannata ampua muuten kuin "varmoihin" maaleihin.

 

[noska]

Se toinen juttu mitä ajattelin oli se, että onkos KRH:lla mitään tekemistä merimaalien torjunnassa? Kranaatin pitkä lentoaika tekee siitä aika ongelmallisen, koska maali liikkuu, mutta olisikos silti mahdollista saada jotakin ilkeyttä tehtyä noille laivoille? Kaksi keinoa pystyin keksimään, eli ammutaan herätekranaatteja ja koetaan rikkoa sirpaleilla jotakin kallista (ei niissä vissiin ole hirveästi mitään kriittistä kamaa kuitenkaan). Toinen keino oli se, että käytetään jotakin hakeutuvaa ammusta, kuten strix ja porataan laivan läpi sellaisia pienempiä reikiä mitä EFP tekee. Tämä olettaen, että Strix voitaisiin muokata tarkoitukseen. Olettaisin, että sillä KRH:lla kuitenkin voidaan saada se ammus kylliksi lähelle maalia, vaikka se liikuisikin. Ja merellähän ei ole puita jotka kätkisivät maalit, joten se poistaa yhden Strix:n ongelman.

En ymmärrä krh:sta sen enempää kuin merivoimistakaan mitään, mutta ei ne laivatkaan ihan mahdottomiin nopeuksiin pysty. 1 solmu on noin ½m/s eli 40 solmua liikkuva purkki liikkuu siis 20m/s. Saaristossa ei väistelymahdollisuuksia liikaa ole, joten ainakin kapeille väylille (joilla purkin nopeuskin oletettavasti putoaa), kun ampuu iskun sopivasti ennakoiden purkin kulkusuuntaan eteen, niin ainakin osa voisi osua kohdalle. Nuo paatit kun eivät kykene pääsääntöisesti ihan mahdottomiin nopeuden muutoksiinkaan.
Toinen mahdollisuus olisi maihinnousuveneiden rantautumiskohtaan, kun ampuu iskun toisensa perään, niin joku aina osuu kohdalle.
Avomerellä voi osuminen olla aika tuurin kauppaa.

Heittimillä tai muutenkaan epäsuoralla tulella ei varmaankaan kannata ampua yhtään nopeampaa tai vapaammin liikkumaan pääsevää maalia. Koska kranaatin lentoaika on kymmeniä sekunteja, pienikin virhe tarkoittaa että osumaa ei tule. Strix esimerkiksi pitää saada kuitenkin muutamien kymmenien metrien tarkkuudella maaliinsa, joten esim. 2-3 m/s virhe nopeuden tai yli 2-5 asteen (maalin nopeudesta riippuva) virhe suunnnan määrityksessä on liikaa. Käytännössä tosiaan vain rantaan tulevia tai rantaan päässeitä maaleja kannattaisi ampua varsinaisella epäsuoralla (kuten krh) tulella. Merellä olevat alukset tuskin pysyvät tarpeeksi paikallaan, että tulella olisi vaikutusta. Strix lisäksi on vielä sen verran kallis, ettei niitä kannata ampua muuten kuin "varmoihin" maaleihin.

Mä kaavailinkin vaan noita tavan kranuja herätesytyttimin. Strix taitaa kuitenkin olla liian pieni ammus vähänkään isompiin aluksiin ja pienet taas ovat liian ketteriä ja nopeita väistääksen ne. Tavallisia kranuja tai fosforikranaatteja kun ampuu iskun väylän päälle, niin se kattaa aika laajan pätkän, eikä monellakaan saaristoväylällä ole valtavasti väistömahdollisuuksia. Onko sillä sitten mitään vaikutusta, jos isku osuu kohdalleen, niin sitä en osaa sanoa. Kuinka kestäviä nuo laivojen tutkat ja antennistot ovat tuollaisen sirpalekuuron suhteen? Olettaisin kuitenkin, että ainakin tutkat ovat aika oleellisia saaristonvaigoimisessa. Lisäksi kansiaseiden miehistöt voivat ottaa osumaa ja mahdolliset aseiden tutkat. TUlipalot on aina laivalla vakava ongelma, joten fosfori olisi tuossa kova sana. Kyse pitäisi siis olla lyhyellä ampumamatkalla väylätorjuntaa (tai oikeastaan häirintää) tai maihinnousun rantautumisalueen torjuntaa (siihen voi amet olla pidempikin). Tietenkin pitää ottaa tuossa huomioon myös aluksen oma vastatykistö kyky. Krh:lle voi tulla kiire asemanvaihtoon ja mikäli aluksilla on vähääkään kunnollinen mahdollisuus väistöihin, niin tuo on melko tuhoon tuomittu yritys (paitsi jos alus saadaan väistämään miinoitteeseen).

 

[peelo]

Pohjanmaakin on ilmeisesti saanut Kongsberg Protectorin Atalanta-operaation myötä ja on sinne näköjään jotain muutakin ilmestynyt.

http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/e9971400460f1d92b0bcf92166a2c7fc/DARESSALAAMDSC_9878.JPG?MOD=AJPERES&CACHEID=e9971400460f1d92b0bcf92166a2c7fc

 

[Merten sheriffi]

Ei nyt ihan liity kehitysnäkymiin mutta merivoimiin kumminkin.
Mielenkiintoista ettei poikkeuksellisesta rannikko-ohjus ammunnasta olla sen enempää uutisoitu. Hesari nimittäin ollaan ammuttu ohjuksella Örön alueella ilmeisesti keväällä.
Olisi mielenkiintoista nähdä, että millaista tulosta tuli. Kyseessä oli joko Helsinki tai Turku. Toinen runko on siis vielä jossain tallessa. Kumpa joku pelastaisi sen Forum Marinumiin oikeutetulle paikalle. Jälkipolville on taas mukava kertoa, että neljästä kaksi myytiin tai siis annettiin lähes ilmaiseksi ja kaksi tuhottiin.

 

[Caveman]

Ei nyt ihan liity kehitysnäkymiin mutta merivoimiin kumminkin.
Mielenkiintoista ettei poikkeuksellisesta rannikko-ohjus ammunnasta olla sen enempää uutisoitu. Hesari nimittäin ollaan ammuttu ohjuksella Örön alueella ilmeisesti keväällä.
Olisi mielenkiintoista nähdä, että millaista tulosta tuli. Kyseessä oli joko Helsinki tai Turku. Toinen runko on siis vielä jossain tallessa. Kumpa joku pelastaisi sen Forum Marinumiin oikeutetulle paikalle. Jälkipolville on taas mukava kertoa, että neljästä kaksi myytiin tai siis annettiin lähes ilmaiseksi ja kaksi tuhottiin.

Siis ollaanko Hesari lasautettu RBS ohjuksella vai tuolla rannikko-ohjus Spikellä. Voi olla ettei taida olla lähteitä saatavilla, ainakaan julkisia... Kiva olisi nähdä mitä tapahtui FullHD:nä.

 

[Museo]

Ei nyt ihan liity kehitysnäkymiin mutta merivoimiin kumminkin.
Mielenkiintoista ettei poikkeuksellisesta rannikko-ohjus ammunnasta olla sen enempää uutisoitu. Hesari nimittäin ollaan ammuttu ohjuksella Örön alueella ilmeisesti keväällä.

Eipä tuo virallinen ilmoitus Helsingin tuhoamisesta kauheasti kerro:

Helsinki-luokan koetoiminta tulee tapahtumaan Örön ampuma- ja harjoitusalueella. Tutkimuskohteena ovat aluksen rakenteet, joiden kestokykyä ja vaurioitumista tutkitaan. Räjähdys-kokeita toteutetaan sekä veden alla että ilmassa. Yleisimmät kokeissa käytetyt räjähdysaineet ovat TNT (trinitrotolueeni) ja PENO-muoviräjähde. Räjäytyksissä vapautuu kaasuja ja jonkin verran pienempiä partikkeleita. Räjähteen koko vaihtelee kulloinkin suoritettavasta kokeesta riippuen alle kilosta räjähdysainetta oikeaan merimiinaan. Kokeita tehdään kahtena vuonna yhteensä noin 4 – 5 viikon ajan kesäkaudella. Yleensä kokeita tehdään 1 – 2 päivässä.

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 4 luvussa määritellään ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat toiminnot, joille tarvitaan ympäristölupa. Ympäristönsuojeluasetuksella (169/2000) puolestaan säädetään tarkemmin luvanvaraisista toiminnoista. Luvanvaraisuutta arvioitaessa ratkaisevana seikkana on se, että koetoiminta suoritetaan puolustusvoimien ampuma- ja harjoitusalueella. Ympäristölupaa ei tarvitse hakea, jos kyseessä olevaa toimintaa on pidettävä riittävän samankaltaisena kyseisellä alueella jo muutoinkin tapahtuvan toiminnan kanssa. Helsinki-luokalla tehtävä koetoiminta ei eroa puolustusvoimien muusta ampuma- ja harjoitustoiminnasta kuin kohteensa eli Helsinki–luokan ohjusveneen osalta. Räjäytyksen aiheutuva haittaa rajoittuu pääosin ampuma-alueelle. Toiminnan vaikutukset eivät merkittävästi eroa alueen muusta toiminnasta. Toimintaa voidaan siten pitää riittävän samankaltaisena alueella jo muutoinkin tapahtuvaan toimintaan nähden, joten lupaa ei tarvitse hakea.

Sotatarvikkeiden räjäytyksiin vesistössä ei toiminnan lyhytkestoisuuden vuoksi ole lähtökohtaisesti tarvinnut hakea vesilain (264/1961) mukaista lupaa. Helsinki-luokan räjäytyskokeissa haitta ilmenee myös pääasiassa puolustusvoimien käytössä olevalla alueella. Edellä mainituista syistä sopimuksen mukaista koetoimintaa varten ei tarvitse hakea vesilain mukaista lupaa.

Koetoiminnassa käytettävät aluksen polttoainesäiliöt on tyhjennetty ja puhdistettu ja alusta tullaan valmistelemaan koetoimintaan siten, että sen uppoaminen kaikin tavoin estyisi. Koetoiminnasta ei siten katsota aiheutuvan myöskään vesien pilaantumista aluksista aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä annetun lain (300/1979) sekä mainitun lain kumonneen merenkulun ympäristönsuojelulain (1672/2009) tarkoittamassa mielessä. Ylimääräisenä varo-toimenpiteenä kokeiden aikana testipaikalla on myös merivoimien öljyntorjunta-alus.

Oheisessa kuvassa alusta ilmeisesti valmistellaan: http://commons.wikimedia.org/wiki/Fileecommissioned_missile_boat_Helsinki_Hietalahti_4.JPG

 

[Hejsan]

Mitä helsinki-luokan ?? eikö ne ole myyty jo kroatiaan jo ajat sitten ?