Merivoimien kehitysnäkymät

[RPG83]

Onko kukaan pistänyt merkille samaa kuin minä? Merivoimille on tilattu suorastaan hämmästyttävän paljon pieniä kuljetusaluksia! Siis kun Uiskoja on yhä rivissä ja sitten on (Wikipedian mukaan) Jurmoja 38 kappaletta ja G-veneitä 37 kpl. Tuohon päälle vielä kaikki muut, joita tosin onkin sitten vähemmän. Paljonkos noita rannikkojoukkoja olikaan laskettu viimeisessä selonteossa:

Vuoden 2015 jälkeen

Merivoimat

Taisteluosasto (laivasto) 2
Taisteluosasto (rannikko) 3
Taisteluosasto (rannikkojääkäri) 1

Mutta ehkä se sitten on niin, että yksi taisteluosasto rannikkojääkäreitä imaisee tuon kokonaisuudessaan. Tuntuu vain niin hullulta.

 

[Tups]

Toisaalta koko joukosta pienempiä ja vähän isompiakin kuljetusaluksia on viime vuosina luovuttu, osin linnakkeiden sulkemisen myötä, mutta myös kaluston vanhennuttua. Ainakin venekalusto on vähemmän kirjavaa kuin ennen, joka helpottanee huoltoa ja koulutusta.

 

[vehamala]

Tups on oikeassa, rivistä on jo poistunut kohtuullinen määrä erilaisia kippoja. Suurin osa lienee ollut pienempää kalustoa.

 

[Merten sheriffi]

Ja nuo pienet veneet ovat tuoneet tärkeitä tilauksia kotimaisille valmistajille taantuman keskellä.
Se on hyvä!

 

[Rannari]

Mutta ehkä se sitten on niin, että yksi taisteluosasto rannikkojääkäreitä imaisee tuon kokonaisuudessaan. Tuntuu vain niin hullulta.

Yksi rannikkojääkäripataljoonan ympärille kasattu taisteluosasto imaisee helposti kaiken käytössä olevan venekaluston, eikä riitäkään. Valtavia puutteita jää silti jäljelle. Esimerkiksi raskasta epäsuoraa ei ole käytettävissä, koska se ei kykene siirtymään vesitse.

 

[SJ]

Yksi rannikkojääkäripataljoonan ympärille kasattu taisteluosasto imaisee helposti kaiken käytössä olevan venekaluston, eikä riitäkään. Valtavia puutteita jää silti jäljelle. Esimerkiksi raskasta epäsuoraa ei ole käytettävissä, koska se ei kykene siirtymään vesitse.

Joku mainitsi, että ainakin harjoituksissa raskaat heittimetkin kulki KA:n perässä.

 

[Rannari]

Joku mainitsi, että ainakin harjoituksissa raskaat heittimetkin kulki KA:n perässä.

KRHK on tosiaan ihan perusmallia, eli lse likkuu tieverkkoa hyödyntäen kuorma-autoilla. Kun muu porukka häviää saaristoon veneillään, niin tukeminen käy nopeasti hankalaksi. NEMOn meriversiolle tms. olisi huutava tarve.

 

[RPG83]

En ymmärrä rannikkojääkäreistä mitään, mutta eikö raskaskin heitin kulje miinalautan (tai vast.) mukana? En tiedä (eikä minun tarvitsekaan), onko niitä laitettu organisaatioon mukaan, mutta voisi kuvitella jonkin isommankin aluksen olevan siellä kuljettamassa raskaampaa kalustoa.

 

[Rannari]

En ymmärrä rannikkojääkäreistä mitään, mutta eikö raskaskin heitin kulje miinalautan (tai vast.) mukana? En tiedä (eikä minun tarvitsekaan), onko niitä laitettu organisaatioon mukaan, mutta voisi kuvitella jonkin isommankin aluksen olevan siellä kuljettamassa raskaampaa kalustoa.

Kun muu joukko ( huolto mukaan lukien ) liikkuu eri tyyppisillä uiskoilla yli 20 solmun nopeuksilla, niin kymmentä solmua köröttelevä miinalautta ei paljoa lämmitä. Ei tuollaisella kyydillä ole mitään mahdollisuutta ehtiä mukaan hyökkäyksiin, vaan liikkeen pitäisi olla ainakin ähellä iskevien osien tasoa. Eipä sitä kuljetuslauttaa kyllä kokoonpanoissa olekaan. Tämähän ei toki ole mikään uusi ongelma. Jo 80-luvulla tukena olivat kevyt heitin ja suora-ammunta-aseet ( kevyt sinko, raskas sinko, pst-tykit, it-aseet jne ). Aiemmin käytettävissä oli ainakin satunnaisesti rannikkotykistön tulta. Tuotakaan mahdollisuutta ei nykyään ole ja jotain tarvittaisiin tilalle. Venekaluston puolella on toki tällä välillä tapahtunut huima useamman sukupolven loikka, kun merikelvottomista pioneeriuiskoista ja syöksyveneistä on päästy eroon, joten muutakin, kuin kurjuutta on tarjolla.

Koulutuksesta voisin lausua jotain ilkeämielistä, mutta maltan ainakin toistaiseksi mieleni

 

[Rannari]

Tuohon venekaluston määrään voisi lisätä vielä sen, että Jurmoillehan on kaavailtu peruskorjausta lähivuosille. Yhtenä vaihtoehtona on ollut esillä sirpalesuojauksen lisääminen miehistötilaan, jolloin kuljetuskyky laskisi kymmeneen taistelijaan. Veneisiin tulisi myös Protector-tornit. Tällaisen esittelyn olen itse päässyt näkemään. Tuskin tuollaista varustelua koko kalustoon on varaa teettää muuten kuin optiona, mutta toteutuessaan vaikutus kuljetuskykyyn olisi suorastaan merkittävä. Sehän pienenisi yhteensä jokseenkin 500 miehellä. Itse epäilisin tuon varusteluoption tulevan käyttöön vain siellä, missä rahaa on tarvetta vastaava määrä ja missä vain paras on kyllin hyvää, eli kriisinhallintahommissa.

 

[miheikki]

Ostin Steamin alelaarista merisotaa käsittelevän pelin Naval War Arctic Circle. http://dome.fi/pelit/arvostelut/naval-war-arctic-circle

Tässäkin pelissä on vaikeuksia hyökätä meritorjuntaohjuksilla laivasto-osastoa vastaan. Käytännössä hyökkäys torjutaan niin kauan kun laivoilla on ilmatorjuntaohjuksia. Ja niitä on paljon. Lisäksi löytyy lähitorjuntaa. Vastaako tämä todellisuutta? Jos vastaa, niin aika heikot mahdollisuudet on pienen maan hyökätä modernia laivastoa vastaan ohjuksilla. Torjunnan kyllästäminen vaatii valtavasti ammuttavaa.

Toinen huomio on sukellusveneiden torpedot. Ne toimivat lähes aina hyökkäyksissä. Ainoa hankaluus on päästä torpedojen laukaisuetäisyydelle.

Olisiko Suomessa parempi ratkaisu hankkia esim. maalta laukaistavia torpedoja kuin ohjuksia. Torpedojen kantama riittää helposti kattamaan Suomenlahden leveydeltä ja hintakin on pienempi kuin ohjuksen. Laivojen vastatoimet torpedoja vastaan ovat huomattavasti pienemmät kuin ilmauhkaa torjumaan.

 

[hessukessu]

Jos vastaa, niin aika heikot mahdollisuudet on pienen maan hyökätä modernia laivastoa vastaan ohjuksilla. Torjunnan kyllästäminen vaatii valtavasti ammuttavaa.

Bramos tai Brahmos2 kehiin niin läpi menee jotta hujahtaa. Ei hitailla ohjuksilla ole välttämättä mahkuja päästä läpi. Onkin siksi ihmeellistä, ettei Suomi ostanut esimerkiksi Brahmoseja, niitä kun voisi ampua maamaaleihinkin.

Olisiko Suomessa parempi ratkaisu hankkia esim. maalta laukaistavia torpedoja kuin ohjuksia. Torpedojen kantama riittää helposti kattamaan Suomenlahden leveydeltä ja hintakin on pienempi kuin ohjuksen. Laivojen vastatoimet torpedoja vastaan ovat huomattavasti pienemmät kuin ilmauhkaa torjumaan.

Jostain syystä Suomen armeija on kokonaan hylännyt kaikki torpedot. KAIKKI. Niin miinatorpedot, sukellusveneentorjuntatorpedot kuin laivoja vastaan käytettävät torpedot. Järjetöntä, sanon minä.

Miinatorpedo tai pari merimiinakenttään niin huppista kun käykin raivaus käytännössä mahdottomaksi. Sukellusveneen torjunnassa torpedot ovat ainoa oikeasti tehokas ase, voisi niitä nyt edes helikoptereihin hankkia muodon vuoksi muutaman, mutta kun ei niin ei. Laivoja vastaankin torpedoja voisi todellakin käyttää, joko omista sukellusveneistä, laivoista, helikoptereista, lentokoneista tai vaikka maalta/rannikolta käsin laskemalla veteen. Siinä olisi rannikkojääkäreille aika ilkeä ja tehokas keino vaikuttaa viholliseen, senkun hilataan torpedo rantaveteen ja soronoo!

 

[SJ]

Bramos tai Brahmos2 kehiin niin läpi menee jotta hujahtaa. Ei hitailla ohjuksilla ole välttämättä mahkuja päästä läpi. Onkin siksi ihmeellistä, ettei Suomi ostanut esimerkiksi Brahmoseja, niitä kun voisi ampua maamaaleihinkin.

Ei tuossa mitään ihmeellistä ole. Meillä nyt vaan ei ostella aseita vain sen takia, että se on markkinoilla.

 

[kimmo.j]

Merialueemme sopii ilmeisen huonosti sukellusveneentorjuntatorpedolle. Matala ja kallioinen pohja on ongelma noille.
Silti luulisi, että avoimella merellä noilla olisi käyttöä.

Maalinosoitus voisi olla se kynnyskysymys maaltalaukaistavalle raskaalle torpedolle. Pystytäänkö maalin sijainti määrittämään tarpeeksi tarkasti meidän keinoin? Ne jotka tietävät tuskin kertovat.

 

[Slammer]

Joskus kymmenen vuotta sittenhän Suomi on lähdössä kehittämään Ruotsin kanssa sukellusveneentorjuntatorpedoa. Mitähän sille projektille kävi?

 

[Tups]

Tässäkin pelissä on vaikeuksia hyökätä meritorjuntaohjuksilla laivasto-osastoa vastaan. Käytännössä hyökkäys torjutaan niin kauan kun laivoilla on ilmatorjuntaohjuksia. Ja niitä on paljon. Lisäksi löytyy lähitorjuntaa. Vastaako tämä todellisuutta? Jos vastaa, niin aika heikot mahdollisuudet on pienen maan hyökätä modernia laivastoa vastaan ohjuksilla. Torjunnan kyllästäminen vaatii valtavasti ammuttavaa.

Jos suomalainen ohjusvene ampuu kaikki 4-6 meritorjuntaohjusta samaan maaliin, niin kuinka todennäköistä on, että vihollisen ilmatorjunta ja/tai CIWS pysäyttää ne kaikki varsinkin, jos hyödynnetään MTO-85:n ominaisuuksia täysipainoisesti eli ohjukset iskevät eri suunnista lähes samanaikaisesti? Nykyaikainen sota-alus on kuitenkin hyvin monimutkainen ja loppujen lopuksi varsin heikosti panssaroitu, joten jo yksi osuma saattaa riittää pudottamaan yksikön pois vahvuudesta.

Toki meiltä loppuvat ohjukset kesken, jos koko vihollislaivastoa lähdetään upottamaan, mutta kyllä vähänkin isomman aluksen, vaikkapa ohjusristeilijän, tuhoutuminen tai vaurioituminen ajaa vastapuolen kauemmas rannikosta.

 

[SJ]

Jos suomalainen ohjusvene ampuu kaikki 4-6 meritorjuntaohjusta samaan maaliin, niin kuinka todennäköistä on, että vihollisen ilmatorjunta ja/tai CIWS pysäyttää ne kaikki varsinkin, jos hyödynnetään MTO-85:n ominaisuuksia täysipainoisesti eli ohjukset iskevät eri suunnista lähes samanaikaisesti? Nykyaikainen sota-alus on kuitenkin hyvin monimutkainen ja loppujen lopuksi varsin heikosti panssaroitu, joten jo yksi osuma saattaa riittää pudottamaan yksikön pois vahvuudesta.

Toki meiltä loppuvat ohjukset kesken, jos koko vihollislaivastoa lähdetään upottamaan, mutta kyllä vähänkin isomman aluksen, vaikkapa ohjusristeilijän, tuhoutuminen tai vaurioituminen ajaa vastapuolen kauemmas rannikosta.

Sanoisin, että riippuu laivasta joka on torjumassa, mutta 4-6 ohjusta on vielä ihan torjuttavissa, jos kyseessä on tuo ohjusristeilijä tai vaikkapa vain hävittäjä luokan alus (risteilijöitä en muista itämeren laivastolla olevan). Sovremenny -luokka, Neustrashimyy -luokka ja Stregushchy -luokka kaikki vaikuttaisi laivoilta, joilla on ihan kelvollisia IT järjestelmiä, joilla ampua ainakin 2-3 ohjusta ennen kuin päästään kokeilemaan CIWS järjestelmiä tai harhautuskeinoja. Lisäksi nuo Kashtan CIWS systeemit, mitä naapuri tuntuu asentelevan laivoihin aika paljon, voivat olla ihan tehokkaitakin MTO:ta vastaan, vaikka tykit eivät olisikaan.

Mutta tämähän ei sinällään ole merkityksellistä, koska laivaosastossa olisi kuitenkin useampi saattoalus ja tuskin niitä vain yhden ohjusveneen ohjuksilla yritettäisiin. Mutta jos vaikka kumpikin ohjusveneviirikkö pääsisi paikalle ajoissa ja ampumaan kaikki ohjuksensa kerralla, niin en oikein näe, kuinka naapurin itämeren laivasto pystyisi torjumaan ne ohjukset. Sen jälkeen kysymys kuuluu, että mihin kaikkeen osui? Jotenkin veikkaisin, että osasto ei kykenisi jatkamaan tehtäväänsä.

 

[Tups]

CIWS lienee suhteellisen itsenäinen järjestelmä ja saattaa jatkaa toimintaansa myös osuman jälkeen, mutta en usko, että ainakaan pidemmän kantaman ilmatorjuntaohjuksia pystyttäisiin enää ampumaan, jos tutka-antennit ottavat osumaa.

 

[Rannari]

Kun käytettyjen sotalaivojen hankinnasta on ollut puhetta, niin ehdin jo melkein innostua nähdessäni jutun, jossa mainittiin myynnissä olevan kolme Bruneille tehtyä ohjuskorvettia ( 95m n. 2000tn ) joita ei ole koskaan otettu edes käyttöön. Sakemannit olivat kuitenkin kerenneet jo myydä nuo Indonesiaan, jossa ne oli otettu käyttöön nyt heinäkuussa. Siinä olisi ollut maallikon silmin erinomainen diili ja kaiketi juuri oikean kokoisia aluksiakin. Kauppahinta oli jonkun jutun mukaan viidesosa uusien hinnasta.

 

[hessukessu]

Kun käytettyjen sotalaivojen hankinnasta on ollut puhetta, niin ehdin jo melkein innostua nähdessäni jutun, jossa mainittiin myynnissä olevan kolme Bruneille tehtyä ohjuskorvettia ( 95m n. 2000tn ) joita ei ole koskaan otettu edes käyttöön. Sakemannit olivat kuitenkin kerenneet jo myydä nuo Indonesiaan, jossa ne oli otettu käyttöön nyt heinäkuussa. Siinä olisi ollut maallikon silmin erinomainen diili ja kaiketi juuri oikean kokoisia aluksiakin. Kauppahinta oli jonkun jutun mukaan viidesosa uusien hinnasta.

Onko lisätietoa tästä?