Muistellaan vaan!
Suomen tiedustelu ei itse asiassa "todennut elo-syyskuussa 1939 hyökkäyksen tuloa väistämättömäksi". Emme saaneet Ribbentropp-sopparista (oikeasti Hitler-Stalin Pakt kuten sitä Saksassa kutsutaan) mitään tietoa. Eihän tätä osuutta neukut myöntäny ennen vuotta 1991, vaikka lännessä oli sopimuksen Saksan kappale. Jenkit antoi myöhemmin syksyllä tiedustelutietoa sopparista Suomen lähettiläs Procope elle, joka muistetaan Rytin puolustajana sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä. Hallituksemme ei uskonut näitä tietoja eikä muitakaan samansuuntaisia viitteitä. Paasikiven neuvotteluohjeet olivat sellaiset, ettei sopimukseen ollut mahdollista päästäkään. Mannerheim tiesi mitä oli tulossa ja ehti jo jättää turhautuneena eroanomuksensakin. Perui sen sitten talvisodan syttymispäivänä ja ilmoittautui puolustusministeri Niukkaselle ylipäällikön tehtävään.
Pyrin postauksissani aina käyttämään lähteitä omaan asiantuntemukseen vetoamisen sijasta. Lainaan siksi Sotatieteen laitoksen laatimaa virallista Talvisodan historiaa osa 1 s. 42:
Suomessa vallitsi syvä usko siihen, että neuvostoliiton hallitus ei ryhtyisi rauhanpolitiikkansa ja voimassa olevien sopimusten vastaisesti toteuttamaan pyrkimyksiään sotilaallisin keinoin. Sekä pääministeri Cajander että ulkoministeri Tanner olivat - viime mainittu jopa julkisesa puheessaan - sitä mieltä, että kansakunnan voimavarat on jälleen suunnattava mahdollisimman normaaleihin uomiin. Rajaseudulta ja asutuskeskuksista poistunut väestö alkoi palata koteihinsa ja palvelukseen kutsutuille reserviläisille annettiin lomia.
Mutta, aivan kuten kirjoitit YH kuitenkin julistettiin ja kenttäarmeija (sen ajan Maavoimat) ryhmitettiin itärajalle. Tämä tehtiin heti neuvottelukutsun saavuttua ja se oli erittäin viisas toimenpide. Nyt me nimittäin puhuimme kieltä, jota Stalin ymmärsi erinomaisen hyvin. Neukut olivat neuvotteluissa erittäin kohteliaita ja todella pyrkivät saamaan sopparin aikaan. Baltian maat toimivat toisin: Ei lkp:tä, jottta "ei kärjistetä tilannettä enempää". Heidän neuvotteluissa Stalin ja Molotov karjuivat vaatimuksia niin, ettei mistään neuvotteluista edes voinut puhua.
Jos ollaan eri mieltä, niin syntyy keskustelua. Se on tarpeen, sillä kaikilla forumin seuraajilla ei voi olla tarvittavaa asiantuntemusta, kuten itekin kerroit postauksesi lopussa. Tarkennettakoon vielä, että en nyt väitä ite sotasalaisuuksia tuntevani, ainakaan uusia. Senhän näkee jo mun nikistäkin.