Merivoimien kehitysnäkymät

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Museo
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Kone pitäisi varustaa ambulanssivarustuksella, jotta perillä olisi elossa olevia potilaita.
Vammapotilaan kuljettaminen lentämällä on arkipäivää, mutta paineenvaihtelut täytyy ottaa huomioon. Kuljuskoneet eivät sellaisenaan sovellu siihen.

Onhan tuota ilmaevakuointia ja potilasta monenlaista sorttia?

Jo kertaalleen leikeltyjen, koomaan vaivutettujen lennättäminen jatkohoitoon tuhansien kilometrien päähän varmasti vaatii vähän enemmän valmistelua. Sitten on näitä parilla lämärillä miehitettyjä koptereita, joihin nostetaan tienvarsipommissa haavoittunut kyytiin ja varustelu on tasoa paarit ja pari seinälle ripustettua taskustoa täynnä sidetarpeita, ilmarintaventtiilejä ja nestepusseja. Jälkimmäisen voi improvisoida melkein mihin hyvänsä kuljetuskalustoon hyvin nopeasti (varusteetkin voi kulkea vaikkapa repussa) ja lentoajat Baltiasta lännen siviilisairaaloihin on kuitenkin aika kohtuullisia. Eivät oikeastaan sen pidempiä kuin jossakin Afganistanissa ja Irakissa, jos sattui haavoittumaan väärässä paikassa eikä just Kandaharin tai Bagdadin liepeillä.

Käytännössähän triage voisi mennä jotenkin seuraavasti Baltian Nato-operaatiossa.

1. Lievät (paikallinen yleislääkäri kaivaa sirpaleen ulos raajasta, ompelee haavan ja kirjoittaa antibiootit --> pari päivää lepäilyä ja takaisin linjaan).
2. Keskivaikeat (tarvitsee enemmän hoitoa mutta voi odottaa joitakin tunteja --> kopterilla Suomeen/Ruotsiin/Tanskaan/Saksaan tai C-130:llä kauemmaskin Eurooppaan).
3. Vaikeat (kriittinen, ei kestä odottelua --> suoraan paikalliseen telttasairaalaan leikkauspöydälle ja jatkotoimenpiteet sitten siitä edelleen).

Oma kysymyksensä on sairaalakapasiteetti. Väitän, että lisäkapasiteetti on tarpeen, varsinkin kun katsoo perivihollisen tapaa hyökätä sairaaloita vastaan.

Voit hyvin olla oikeassa ja onkin hieman huolestuttavaa, kuinka keskitettyä kaikki alkaa nyky-Suomessa olla. Mutta en oikein näe, mitä laiva tarjoaisi tässä suhteessa. Jos sen parkkeeraa satamaan, niin se on yhtä haavoittuva maali (paljastuttuaan) kuin maanpäällinen sairaalarakennus. Ennemmin sairaalatoiminnan siirtää vaikkapa maanlaisiin pysäköintiluoliin ja väestönsuojiin. Jos taas on tarve kuljettaa potilaita kauemmaksi, niin ilma-alukset ovat ylivertainen ratkaisu nopeudellaan, jolloin aukeaa monien lähimaiden sairaalakapasiteetti, joka toivottavasti on jo paremmassa suojassa sekä määränsä että etäisyytensä [Venäjästä] puolesta.
 
Onhan tuota ilmaevakuointia ja potilasta monenlaista sorttia?

Jo kertaalleen leikeltyjen, koomaan vaivutettujen lennättäminen jatkohoitoon tuhansien kilometrien päähän varmasti vaatii vähän enemmän valmistelua. Sitten on näitä parilla lämärillä miehitettyjä koptereita, joihin nostetaan tienvarsipommissa haavoittunut kyytiin ja varustelu on tasoa paarit ja pari seinälle ripustettua taskustoa täynnä sidetarpeita, ilmarintaventtiilejä ja nestepusseja. Jälkimmäisen voi improvisoida melkein mihin hyvänsä kuljetuskalustoon hyvin nopeasti (varusteetkin voi kulkea vaikkapa repussa) ja lentoajat Baltiasta lännen siviilisairaaloihin on kuitenkin aika kohtuullisia. Eivät oikeastaan sen pidempiä kuin jossakin Afganistanissa ja Irakissa, jos sattui haavoittumaan väärässä paikassa eikä just Kandaharin tai Bagdadin liepeillä.

Käytännössähän triage voisi mennä jotenkin seuraavasti Baltian Nato-operaatiossa.

1. Lievät (paikallinen yleislääkäri kaivaa sirpaleen ulos raajasta, ompelee haavan ja kirjoittaa antibiootit --> pari päivää lepäilyä ja takaisin linjaan).
2. Keskivaikeat (tarvitsee enemmän hoitoa mutta voi odottaa joitakin tunteja --> kopterilla Suomeen/Ruotsiin/Tanskaan/Saksaan tai C-130:llä kauemmaskin Eurooppaan).
3. Vaikeat (kriittinen, ei kestä odottelua --> suoraan paikalliseen telttasairaalaan leikkauspöydälle ja jatkotoimenpiteet sitten siitä edelleen).



Voit hyvin olla oikeassa ja onkin hieman huolestuttavaa, kuinka keskitettyä kaikki alkaa nyky-Suomessa olla. Mutta en oikein näe, mitä laiva tarjoaisi tässä suhteessa. Jos sen parkkeeraa satamaan, niin se on yhtä haavoittuva maali (paljastuttuaan) kuin maanpäällinen sairaalarakennus. Ennemmin sairaalatoiminnan siirtää vaikkapa maanlaisiin pysäköintiluoliin ja väestönsuojiin. Jos taas on tarve kuljettaa potilaita kauemmaksi, niin ilma-alukset ovat ylivertainen ratkaisu nopeudellaan, jolloin aukeaa monien lähimaiden sairaalakapasiteetti, joka toivottavasti on jo paremmassa suojassa sekä määränsä että etäisyytensä [Venäjästä] puolesta.
En ole helikopterievakuointien asiantuntija, joten mennään vahvalla mutulla.
Taistelukentältä evakointi helikopterilla on tehokas tapa evakoida haavoittuneet, se on todistettu monesti. Potilas hoidetaan pääsääntöisesti kuljetuskuntoon maassa ja nopea evakuointi korjaavaan hoitoon kopterilla.
Potilaiden lennättäminen helikopterilla pitkillä matkoilla ei ole tehokasta. Joten suhtaudun skeptisesti siihen että haavoitttuneita kuljetattaisiin massoittain yli 200 km päähän. Kalustosta riippuu paljon millainen matka kannattaa lentää. Yksittäistapaukset sitten erikseen.

Pitkillä matkoilla taas tarvitaan se ambulanssivarustuksella oleva lentokone, paine on korkealla lentävissä kiinteäsiipisissä on se isoin ongelma, mutta ei tietysti ainoa.

Laiva on parempi massojen kuljetukseen, koska siinä voidaan samalla oikeasti hoitaa potilaita. Helikopterissa ei esim. tehdä mitään kovin kummallisia toimenpiteitä. Toki sellainen pitäisi varustella etukäteen ja se on kallis ylläpitää, mutta laivassa voidaan leikata. Onhan se tietysti isompi maali, mutta toistaalta satamat lienevät hyvin suojattuja kohteita ja voihan laiva myös vaihtaa paikkaa, jolloin löytyminen ei ole niin helppoa. Eli se on sairaala joka kykenee evakuoikoimaan itsensä. Onko sellainen realistinen vaihtoehto Suomelle? En usko.

Balttiasta sairaalajuna on toimiva siirto ratkaisu edelleen, jos vaunuja on valmiiksi muutettuina. En osaa sanoa miten nopeasti sellaiset olisivat muutettavissa. Saattaisipa se juna toimia myös meillä.

Mitä tule sitten niihin pysäköintiluoliin ja vastaaviin paikkoihin perustettaviin sairaaloihin.
Kysyn mihin sielä perustetaan kuvantamisen piste?
Miten perustetaa labrat kun koneet eivät ole siirrettäviä? Meillä ei ole reservin koneita/laitteita. Sitä paitsi laboratoriolla on syystä omat vaatimuksensa tilojenkin osalta. Listaa voi jatkaa loputtomiin. Pysäköinluolaan voidaan perustaan osasto, jossa haavoittuneet makaavat, mutta se ei ole sairaala.

Suunniteltuja evakointilentoja voidaan tehdä parilla ehkä parilla Finnairin koneella, mutta kaikki tämä täytyy suunnitella jo syvän rauhan aikana.

Sairaalat keskittyvät paristakin syystä, yksi on se, että kalliit laitteet jotka vaativat omat erikoistuneet tilansa. Sitten niille laitteille täytyy olla koulutetut käyttäjänsä. Erikoistumisen taas tarvitaan riittävä pooli ja pienessä sairaalassa ei tule riittävästi n. lukua, jolloin osaaminen ei kehity, vaan jopa taidot heikkenevät. Eli keskittyminen on perusteltua, mutta ei ongelmatonta.
 
Suunniteltuja evakointilentoja voidaan tehdä parilla ehkä parilla Finnairin koneella, mutta kaikki tämä täytyy suunnitella jo syvän rauhan aikana

2004 Tsunamin aikaan Finnar varusti evakuointilennon nopeasti. Päätöksestä 6h, ja kone oli valmis matkaan.
Evakuoitiin 14 paaripotilasta, joista 4 tehostetun hoidon alla koko ajan.

Eli oletan näiden suunnittelun olevan aika valmiita.
 

2004 Tsunamin aikaan Finnar varusti evakuointilennon nopeasti. Päätöksestä 6h, ja kone oli valmis matkaan.
Evakuoitiin 14 paaripotilasta, joista 4 tehostetun hoidon alla koko ajan.

Eli oletan näiden suunnittelun olevan aika valmiita.
Eräs kaukaisempi sukulainen joka asiaan liittyi kertoi että timpurit rakensi puusta kehikot paareille nopeasti, ja tyyli oli mallia hätäratkaisu. Pääministeriltä saivat puhelimessa epävirallisen luvan kun laki ei täysin tunnistanut tilannetta ja mahdollinen jälkipyykki oli epävarmaa.

1744313180249.webp
kuva https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005902295.html
 
Mitä tule sitten niihin pysäköintiluoliin ja vastaaviin paikkoihin perustettaviin sairaaloihin.
Kysyn mihin sielä perustetaan kuvantamisen piste?
Miten perustetaa labrat kun koneet eivät ole siirrettäviä? Meillä ei ole reservin koneita/laitteita. Sitä paitsi laboratoriolla on syystä omat vaatimuksensa tilojenkin osalta. Listaa voi jatkaa loputtomiin. Pysäköinluolaan voidaan perustaan osasto, jossa haavoittuneet makaavat, mutta se ei ole sairaala.

Suunniteltuja evakointilentoja voidaan tehdä parilla ehkä parilla Finnairin koneella, mutta kaikki tämä täytyy suunnitella jo syvän rauhan aikana.

Sairaalat keskittyvät paristakin syystä, yksi on se, että kalliit laitteet jotka vaativat omat erikoistuneet tilansa. Sitten niille laitteille täytyy olla koulutetut käyttäjänsä. Erikoistumisen taas tarvitaan riittävä pooli ja pienessä sairaalassa ei tule riittävästi n. lukua, jolloin osaaminen ei kehity, vaan jopa taidot heikkenevät. Eli keskittyminen on perusteltua, mutta ei ongelmatonta.

Kriisitilanteessa voi joutua tinkimään joistakin (monistakin) asioista. Mutta esim. PV:n kenttäsairaalan varustukseen kuuluu laboratorio ja röntgen.

On toki harmi, jos leikkausrobotit, tolkuttomia maksaneet korkearesoluutioiset MRI-skannerit ja kymmeniä tuhansia näytteitä päivässä käsittelevät automatisoidut laitteistot jäävät tulen alle. Mutta ennenkin on pärjätty ilman, miksi ei siis tulevaisuudessakin? Ja lääkärit ilman rajoja ym. pärjäävät jatkuvasti hyvinkin vähällä.

Rauhan ajan toiminta ja kriisiajan toiminta poikkeavat väkisinkin toisistaan. Nyt tehdään paljon testejä terveille (kolesteroli, verensokeri, maksa-arvot jne.) ja paljon testejä vähäisellä hyödyllä (lääkehoitojen pitoisuuksien seuranta, bakteeriviljelyt jne.). Mutta luultavasti kysytyimmät/tärkeimmät laboratoriokokeet ovat siinä vaiheessa niitä simppeleimpiä veriryhmän, bakteeritulehduksen, veritulpan tms. osoittamiseksi, ja niitä voidaan tehdä vähemmällä välineistöllä. Olettaen toki, että edes sitä välineistöä on (jokainen suljettu terveyskeskus on haitaksi tässä suhteessa) tai saadaan maailmalta hankituksi (olisin positiivinen, aika monen miljardin ihmisen hoidossa niitä käytetään ja suomalaisia on se 5 miljoonaa). Loppu sitten hoidetaan kliinisellä silmällä.
 

2004 Tsunamin aikaan Finnar varusti evakuointilennon nopeasti. Päätöksestä 6h, ja kone oli valmis matkaan.
Evakuoitiin 14 paaripotilasta, joista 4 tehostetun hoidon alla koko ajan.

Eli oletan näiden suunnittelun olevan aika valmiita.
Tuohon tosiaan on sittemmin luotu ihan suunnitelmallinen toimintamalli. HUS miehittää ja toimittaa materiaalin, Finnair hoitaa koneen ja kalustaa sen. Valmiusaika on 12 tunnin luokassa. Suunnitelma on vuoden 2010 vaiheilta, joten silloin lentäväksi kalustoksi on varmaan kaavailtu A320, ja/tai A330. Nykyään ehkä jotain muuta?

Lisäksi ilmavoimilla on nopeammassa valmiudessa ambulanssivarustettu Casa, joka tietysti ottaa pienemmän määrän paaripotilaita kuin Finnairin koneet. Olikohan tuolle määritelty lähtövalmius 3 tuntia, tai jotain. En muista varmaksi.
 
Eräs kaukaisempi sukulainen joka asiaan liittyi kertoi että timpurit rakensi puusta kehikot paareille nopeasti, ja tyyli oli mallia hätäratkaisu. Pääministeriltä saivat puhelimessa epävirallisen luvan kun laki ei täysin tunnistanut tilannetta ja mahdollinen jälkipyykki oli epävarmaa.

Katso liite: 121164
kuva https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005902295.html
Kun tuota kuvaa katselen, tuli mieleen, että onkohan uusissa suunnitelmissa poistaa käytävän viesestä yksi tuoli, jotta käytävän leveys kasvaisi, nyt tuossa kuvassa näyttää ahtaalta hoitajien liikkua.

2004 Tsunamin aikaan Finnar varusti evakuointilennon nopeasti. Päätöksestä 6h, ja kone oli valmis matkaan.
Evakuoitiin 14 paaripotilasta, joista 4 tehostetun hoidon alla koko ajan.

Eli oletan näiden suunnittelun olevan aika valmiita.
Tuokin on hyvä esimerkki, jos tosiaan tarvitaan kiireesti jotain, niin kyllä saadaan aikaiseksi kun vain on tahtoa tehdä.
 
Maanpäällisiäkin rakennuksia voi jossain määrin vahvistaa pommituksia varten kuten lasiovet ja ikkunat voi kelmuttaa, kasata ulkopuolelle suurhiekkasäkkejä, ylimmät kerrokset voidaan tyhjentää ja alemmat lisävahvistaa.
Onhan tuota ilmaevakuointia ja potilasta monenlaista sorttia?

Jo kertaalleen leikeltyjen, koomaan vaivutettujen lennättäminen jatkohoitoon tuhansien kilometrien päähän varmasti vaatii vähän enemmän valmistelua. Sitten on näitä parilla lämärillä miehitettyjä koptereita, joihin nostetaan tienvarsipommissa haavoittunut kyytiin ja varustelu on tasoa paarit ja pari seinälle ripustettua taskustoa täynnä sidetarpeita, ilmarintaventtiilejä ja nestepusseja. Jälkimmäisen voi improvisoida melkein mihin hyvänsä kuljetuskalustoon hyvin nopeasti (varusteetkin voi kulkea vaikkapa repussa) ja lentoajat Baltiasta lännen siviilisairaaloihin on kuitenkin aika kohtuullisia. Eivät oikeastaan sen pidempiä kuin jossakin Afganistanissa ja Irakissa, jos sattui haavoittumaan väärässä paikassa eikä just Kandaharin tai Bagdadin liepeillä.

Käytännössähän triage voisi mennä jotenkin seuraavasti Baltian Nato-operaatiossa.

1. Lievät (paikallinen yleislääkäri kaivaa sirpaleen ulos raajasta, ompelee haavan ja kirjoittaa antibiootit --> pari päivää lepäilyä ja takaisin linjaan).
2. Keskivaikeat (tarvitsee enemmän hoitoa mutta voi odottaa joitakin tunteja --> kopterilla Suomeen/Ruotsiin/Tanskaan/Saksaan tai C-130:llä kauemmaskin Eurooppaan).
3. Vaikeat (kriittinen, ei kestä odottelua --> suoraan paikalliseen telttasairaalaan leikkauspöydälle ja jatkotoimenpiteet sitten siitä edelleen).



Voit hyvin olla oikeassa ja onkin hieman huolestuttavaa, kuinka keskitettyä kaikki alkaa nyky-Suomessa olla. Mutta en oikein näe, mitä laiva tarjoaisi tässä suhteessa. Jos sen parkkeeraa satamaan, niin se on yhtä haavoittuva maali (paljastuttuaan) kuin maanpäällinen sairaalarakennus. Ennemmin sairaalatoiminnan siirtää vaikkapa maanlaisiin pysäköintiluoliin ja väestönsuojiin. Jos taas on tarve kuljettaa potilaita kauemmaksi, niin ilma-alukset ovat ylivertainen ratkaisu nopeudellaan, jolloin aukeaa monien lähimaiden sairaalakapasiteetti, joka toivottavasti on jo paremmassa suojassa sekä määränsä että etäisyytensä [Venäjästä] puolesta.
Venäläisten nykyisellä doktriinilla ilmahyökkäys ei tule täytenä yllätyksenä.
Puolustus ylikuormittuu todennäköisemmin mutta valmistelut huomataan.
Joku merimies varmaan osaa sanoa kuinka nopeasti normilaiva irtoaa satamasta jos lähtöä on valmisteltu?

Lentokentät ovat myös maaleja ja varsinkin Balttiassa eri järjestelmien kantaman sisällä.
Kapasiteetti on myös kysymys?
Pitää muistaa että myös siviiliuhreja tulisi.
Jos vihollien aloittaa ydinsodan niin sairaalalaivoja on auttamattomasti liian vähän vaikka kaikki autolautat muutettaisiin noiksi.
 
Marine Alutech, Liettua ja Latvia ovat aloittaneet kehitysyhteistyöhankkeen maihinnousuveneiden saralla. Mielenkiintoista nähdä mitä uutta syntyy vai onko vain vanhan viilaamista hienon otsikon alla.

Marine Alutechin tiedotteen mukaan hankkeen pohjana on M18 Watercat eli hankkeen lopputulos tulee olemaan jos ei [korj] Jehu-luokan variantti jotain teknistä sukua sille kuitenkin.


 
Viimeksi muokattu:
Marine Alutech, Liettua ja Latvia ovat aloittaneet kehitysyhteistyöhankkeen maihinnousuveneiden saralla. Mielenkiintoista nähdä mitä uutta syntyy vai onko vain vanhan viilaamista hienon otsikon alla.

Marine Alutechin tiedotteen mukaan hankkeen pohjana on M18 Watercat eli hankkeen lopputulos tulee olemaan jos ei JEHU Jurmo-luokan variantti jotain teknistä sukua sille kuitenkin.


Liettua on jo hankkinut JEHU-luokkaan pohjautuvia taisteluveneitä ja nyt Latvia on kiinnostunut vastaavista. Pääkehityskohde taitaa olla Spike NLOS -ohjusjärjestelmän integrointi Jehuun. Syntymässä on sellainen aluskonsepti, jolla voisi uskoa olevan käyttöä myös Suomen merivoimissa esimerkiksi tulevissa kiivaissa Viipurinlahden meritaisteluissa!
 
Liettua on jo hankkinut JEHU-luokkaan pohjautuvia taisteluveneitä ja nyt Latvia on kiinnostunut vastaavista. Pääkehityskohde taitaa olla Spike NLOS -ohjusjärjestelmän integrointi Jehuun. Syntymässä on sellainen aluskonsepti, jolla voisi uskoa olevan käyttöä myös Suomen merivoimissa esimerkiksi tulevissa kiivaissa Viipurinlahden meritaisteluissa!
Tuohan kuulostaa tutulta.... keulille NEMO tai vaikka Sea Snake 30mm tykki.
 
Tuohan kuulostaa tutulta.... keulille NEMO tai vaikka Sea Snake 30mm tykki.
Ei Jehu riitä Nemolle puhumattakaan Nemon ja Spike NLOS -lavetin yhdistelmästä. Joku kevyt tykki, ehkä vaikkapa Sea Snake voisi etukannelle mahtuakin ilman, että veneen kantavuus ja ominaisuudet tulevat vastaan.

Ruotsalaisilla oli ihan terve lähtökohta Nemon osalta: Nemo-kontin kuljettaminen ihan kunnollisen kokoisella Lätt Trossbåt -veneellä ( https://www.forsvarsmakten.se/sv/information-och-fakta/materiel-och-teknik/sjo/latt-trossbat/ )
 
Viimeksi muokattu:
Ei Jehu riitä Nemolle puhumattakaan Nemon ja Spike NLOS -lavetin yhdistelmästä. Joku kevyt tykki, ehkä vaikkapa Sea Snake voisi etukannelle mahtuakin ilman, että veneen kantavuus ja ominaisuudet tulevat vastaan.

Ruotsalaisilla oli ihan terve lähtökohta Nemon osalta: Nemo-kontin kuljettaminen ihan kunnollisen kokoisella Lätt Trossbåt -veneellä ( https://www.forsvarsmakten.se/sv/information-och-fakta/materiel-och-teknik/sjo/latt-trossbat/ )

Nemolla on ammuttu Jurmostakin ja se on aika paljon Jehua pienempi.

 
Niin on ammuttu ja johtopäätös oli ilmeisesti aika selvä: yhtään Nemoa Jurmo-alustalla ei ole toimitettu!
Konsepti tais muuten toimia, mutta vene ei kestänyt NEMOn rekyyliä, Jehu on kuitenkin selvästi isompi ja jos vene alusta-asti suunnitellaan/rakennetaan vahvemmin NEMO alustaksi niin luulis onnistuvan. NEMOn kanssa ei kyllä rannikkojääkäreitä enää kuljeteta.

1000699999.webp

Ja ei nuo 8 Spike NLOS ohjukset ja telineet paljon näytä tilaa vaativan ja painoa tuottavan.
Jos vaikka 1m verran jatkaa Jehua niin kyllä takakannelle sopivat.

1744382926991.webp
Kuvan lähde

Sea Snake painaa ammuksineen ~620kg + veneen runkoon tulevat sopitusosat, tulisiko Jehusta etupainoinen jos sen tuohon keulille sovittas, vois vielä pystyä painon puolesta rannikkojääkäreitä kuljettamaan, tietysti jos takana Spike patteri niin se tasapainottaa hiukan.
 
Kyllähän Jehu-lka varustettuna NEMO keulilla, SpikeNLOS/JAGM-MR -vastaava ohjus takakannella ja Trackfire katolla (osin myös kohtalaisen laadukkaan EO sensorisetin takia), olisi ihan loistava seuraaja rannikkotykeille. Tässä kyhäelmässä Spike ja JAGM tietysti toimittavat hyvin erilaista tehtävää, molemmat mainittu todellisuudessa paremman ratkaisun hahmottamiseksi (vaihtoehtoja vaihtoehtoja!).

Tuollainen vene voisi oikeasti tukea rannikkojoukkojen taistelua, vaikuttaa saaristossa, sekä avustaa pienemmän intensiteetin suojaustehtävissä. Vaikutuskyky, liikkuvuus, monikäyttöisyys, sekä esimerkiksi Saab 1X tutkalla myös oman tilannekuvan luonti olisi valovuosia edellä yhtäkään maasijoitteista ratkaisua. Palvelisi myös saaristoa sieltä käsin (toisin kuin joku liikkuva 155mm RT).
 
Kyllähän Jehu-lka varustettuna NEMO keulilla, SpikeNLOS/JAGM-MR -vastaava ohjus takakannella ja Trackfire katolla (osin myös kohtalaisen laadukkaan EO sensorisetin takia), olisi ihan loistava seuraaja rannikkotykeille. Tässä kyhäelmässä Spike ja JAGM tietysti toimittavat hyvin erilaista tehtävää, molemmat mainittu todellisuudessa paremman ratkaisun hahmottamiseksi (vaihtoehtoja vaihtoehtoja!).

Tuollainen vene voisi oikeasti tukea rannikkojoukkojen taistelua, vaikuttaa saaristossa, sekä avustaa pienemmän intensiteetin suojaustehtävissä. Vaikutuskyky, liikkuvuus, monikäyttöisyys, sekä esimerkiksi Saab 1X tutkalla myös oman tilannekuvan luonti olisi valovuosia edellä yhtäkään maasijoitteista ratkaisua. Palvelisi myös saaristoa sieltä käsin (toisin kuin joku liikkuva 155mm RT).
Noilla järjestelmillä puhumme vähintään 100 tonnin ja n. 30 metrin veneestä.
Schnellboot-II. Pidän ajatuksesta. Konsepti saatavilla lyhyelläkin varoitusajalla (MERIVKOM hox!).
 
Strixin hakupään saisi varmaan ohjelmistopäivityksellä lukittumaan liikkuvaan alukseen, kranaatin ohjattavuus (12 ”työntömoottoria” painopisteessä) ei taida kuitenkaan mahdollistaa kovin suuria ratamuutoksia.
 
Back
Top