Merivoimien kehitysnäkymät

[Karkki90]

Suomella on vielä yksi erityinen ongelma, jota ei juuri muilla ole: jäätalvi. Jäissäkulkukyvyn (=lisää painoa) yhdistäminen jo muutenkin painokriittiseen sota-alukseen on aika hankalaa. Monikohan telakka olisi oikeasti riskin lopulta ottanut?

Ja kyllä, luulenpa, että siviilistandardeilla sekoilu on loppumassa. Tanskahan ei ole todellakaan ainut. Jopa Royal Navy sitä harrasti jossain määrin. Kokemukset ei myöskään olleet hyviä...

Erikoisuuksista olisi arvatenkin ainakin joutunut maksamaan hinnan, joka olisi ollut jotain ihan muuta, kuin mitä rungot nyt Raumalla kustantavat. Asia hoitui nyt fiksusti, vaikka välillä näytti pahalta.

Nyt olisi tärkeintä saada omalle telakalle lisää töitä, jotta homma ei kaiken vaivan ja kynsien pureskelun jälkeen lässähdä. Sotalaivan myyminen ulkomaille on valitettavasti niin hankala laji ja mahdollisia asiakkaita niin vähän, että vaikeaa se tulee olemaan. Ruotsissa ja Baltiassa voisi nyt olla realistisia mahdollisuuksia.

 

[Analysti]

Eikös Tanskalaiset haaveilleet tulevaan "arctic frigateen" jäissäkulkukykyä? Ainakin jossain heidän komentajan höpinöissä oli mainittu Thetis-lkan korvaajalle jopa "year around" (eli ilmeisesti Polar 5) luokitusta. Tiedäkkö kuinka realistista tuollaisella luokituksella sitten on enää tehdä kunnollista sotalaivaa, mutta en henkilökohtaisesti osaa sanoa, jääkö Tanskan tilanteessa 1A liian köykäiseksi.


Onneksi RMC otti. Kaikkien ongelmienkin jälkeenkin telakka vaikuttaa oikeasti potentiaaliselta ja kykenevältä valmistaa aluksia Ruotsille, Tanskalle, Baltian maille, sekä vaikka EPC ohjelmaan. Nansen sekoilun jälkeen mm eräitä Norjalaisia voisi houkuttaa ostaa pohjoismainen korvettiluokan alus jonkun lopulta €800milj+ Navantian rakentaman ja Italialaisten varustaman purkin sijaan.

Tanskalle riittää siis 1C.
Monivuotiseen jäähän kykenevä alus voidaan varustaa jonkinlaisiin taistelutehtäviin, mutta oikean pintataistelualuksen rooliin ei semmoisesta ole.

RMC on kykenevä tämän harjoituksen jälkeen kyllä.

Mitä tarkoitat muuten tuolla "italialaisten varustamisella"?

 

[Analysti]

Erikoisuuksista olisi arvatenkin ainakin joutunut maksamaan hinnan, joka olisi ollut jotain ihan muuta, kuin mitä rungot nyt Raumalla kustantavat. Asia hoitui nyt fiksusti, vaikka välillä näytti pahalta.

Nyt olisi tärkeintä saada omalle telakalle lisää töitä, jotta homma ei kaiken vaivan ja kynsien pureskelun jälkeen lässähdä. Sotalaivan myyminen ulkomaille on valitettavasti niin hankala laji ja mahdollisia asiakkaita niin vähän, että vaikeaa se tulee olemaan. Ruotsissa ja Baltiassa voisi nyt olla realistisia mahdollisuuksia.

Ruotsi, Tanska, Norja, Irlanti (?), Etelä-Amerikan maat, ehkä joku Aasian maa. Siinä potentiaalisia asiakkaita. Baltian maat eivät kykene. Ehkä voisivat yhdessä ostaa yhden - kaksi alusta, mutta ei liene kannattava operaatio. Pysynevät partio- ja miinantorjunta-aluksissa.

 

[Benelli]

Ruotsi, Tanska, Norja, Irlanti (?), Etelä-Amerikan maat, ehkä joku Aasian maa. Siinä potentiaalisia asiakkaita. Baltian maat eivät kykene. Ehkä voisivat yhdessä ostaa yhden - kaksi alusta, mutta ei liene kannattava operaatio. Pysynevät partio- ja miinantorjunta-aluksissa.

Kanada?

 

[Rateko]

Ruotsi, Tanska, Norja, Irlanti (?), Etelä-Amerikan maat, ehkä joku Aasian maa. Siinä potentiaalisia asiakkaita. Baltian maat eivät kykene. Ehkä voisivat yhdessä ostaa yhden - kaksi alusta, mutta ei liene kannattava operaatio. Pysynevät partio- ja miinantorjunta-aluksissa.

En usko Irlannin kykyyn ja haluun hankkia Pohjanmaa-luokan kaltaista alusta, huolimatta valtavasta EEZ-talousalueestaan Pohjois-Atlantilla ja Venäjän uhasta talousvyöhykkeellä sijaitseville merikaapeleille. Irlannilla on ollut vaikeuksia saada nykyisiäkään ulkovartioaluksiaan merelle, kärsii tällä hetkellä vakavasta miehistöpulasta ja puolustusbudjetti on länsi-Euroopan pienimpiä. Eli käytännössä on nojannut täysin Britannian apuun ilma- ja meripuolustuksessa, vaikka virallisesti maa on sotilaallisesti liittoutumaton. Chile- ja Argentiina voisivat tulla kysymykseen, mutta perinteisesti käyneet asekauppaa isompien kumppaneiden kanssa ja ainakin partioaluksia rakentaneet itse.

 

[Snautsi]

Mitä tarkoitat muuten tuolla "italialaisten varustamisella"?

Sitä, että kun Italia tai Ranska saa liikaa valtaa speksaukseen, niin lopputuloksessa on heidän maakohtaisiin tarpeisiinsa "lukittuja" ratkaisuja. Pahimmillaan olet siis ohjelmassa pakotettu käyttämään jotain Leonardo tutka, SCOMBA CMS, Aster IT -comboa... Muille sitten muokkaukset jätetään täysin oman lompakon nojalle, jopa rakenteelliset muutokset mukaan lukien.

Ongelmaahan ei niin suuresti ole esm Italian ja Ranskan välillä, joilla molemmilla riittää budjetti ja kyky tuottaa omia järjestelmiään (FREMM Aquitaine/Bergamini) mutta pienemmät mukana olevat maat jäävät tälläisessä projektissa herkästi nuolemaan näppejään. Joko otat yhden kahdesta valmiista konfigurtaatiosta, tai maksat erittäin suuria summia muokataksesi aluksestasi yksisarvisen.

Ihan suoraan hinnan näkökulmasta, sekä uskoakseni Saabin kyvystä ja halusta valmistaa mastoja muillekkin kuin omille tutkaratkaisuilleen, on Pohjanmaa jo etukäteen arvattuna parempi vaihtoehto pienemmille maille verrattuna suuriin yhteiseurooppalaisiin projekteihin.

 

[Karkki90]

Eikös Tanskalaiset haaveilleet tulevaan "arctic frigateen" jäissäkulkukykyä? Ainakin jossain heidän komentajan höpinöissä oli mainittu Thetis-lkan korvaajalle jopa "year around" (eli ilmeisesti Polar 5) luokitusta. Tiedäkkö kuinka realistista tuollaisella luokituksella sitten on enää tehdä kunnollista sotalaivaa, mutta en henkilökohtaisesti osaa sanoa, jääkö Tanskan tilanteessa 1A liian köykäiseksi.


Onneksi RMC otti. Kaikkien ongelmienkin jälkeenkin telakka vaikuttaa oikeasti potentiaaliselta ja kykenevältä valmistaa aluksia Ruotsille, Tanskalle, Baltian maille, sekä vaikka EPC ohjelmaan. Nansen sekoilun jälkeen mm eräitä Norjalaisia voisi houkuttaa ostaa pohjoismainen korvettiluokan alus jonkun lopulta €800milj+ Navantian rakentaman ja Italialaisten varustaman purkin sijaan.

Tanskan nykyiset OPV:t, eli Rasmussenit ovat käsittääkseni 1A ( Polar 6 ). Eiköhän jatkossa haeta vähintään samaa, kun erityisesti Grönlanti on tapetilla. Koskeeko tämä kaikkia isompia yksiköitä on sitten toinen asia.

Norja ja Tanska ostanevat pääkalustoksi selvästi Pohjanmaata suurempia aluksia, mutta molemmilla on myös kevyempää kalustoa.

 

[Snautsi]

Norja ja Tanska ostanevat pääkalustoksi selvästi Pohjanmaata suurempia aluksia, mutta molemmilla on myös kevyempää kalustoa.

Ainakin yhdessä vaiheessa Norjalla oli suunnitelmissa ostaa korvetteja tulevan Nansen-lkan korvaajan lisäksi.

Melko suurella todennäköisyydellä voi varmaan todeta, että Norjalaisten pääkalusto on jonkin sortin versio Type 26:sta ja sitten riippuen ehkä sen spekseistä voidaan päätellä jotain kakkosvehkeestä. Jos sieltä tulee ulos 5-6x Global Combat Shippiä SPY-7 tutkalla ja yli 32 siilolla, niin varmaan tämä toinen luokka on jotain monitoimityyppistä, kun taas jos fregatti jää brittispekseihin, niin tarvetta voisi olla Pohjanmaan tapaiselle iskukykyisemmälle alukselle.

Toistaiseksi ei voi kun vaan arvailla, sillä molempien suunnitelmat tuntuvat muuttuvan uutisten perusteella useammin kuin niiden kirjoittajat ehtivät käydä suihkussa.

 

[Karkki90]

Kanada?

Kanada rakentaa omat laivansa.

 

[Karkki90]

En usko Irlannin kykyyn ja haluun hankkia Pohjanmaa-luokan kaltaista alusta, huolimatta valtavasta EEZ-talousalueestaan Pohjois-Atlantilla ja Venäjän uhasta talousvyöhykkeellä sijaitseville merikaapeleille. Irlannilla on ollut vaikeuksia saada nykyisiäkään ulkovartioaluksiaan merelle, kärsii tällä hetkellä vakavasta miehistöpulasta ja puolustusbudjetti on länsi-Euroopan pienimpiä. Eli käytännössä on nojannut täysin Britannian apuun ilma- ja meripuolustuksessa, vaikka virallisesti maa on sotilaallisesti liittoutumaton. Chile- ja Argentiina voisivat tulla kysymykseen, mutta perinteisesti käyneet asekauppaa isompien kumppaneiden kanssa ja ainakin partioaluksia rakentaneet itse.

Jos Etelä-Amerikasta haluaisi nimetä yhden mahdollisen vientimaan, niin se on Kolumbia. Sinnehän suomalainen uudisrakenteisten sotalaivojen vienti on perinteisestikin keskittynyt

Mikäli Baltian maiden puolustusbudjetit säilyvät kaavaillulla tasolla, niin joskus vuosikymmenen päästä voisi sotalaivahankinta olla mahdollinen esim. yhteislaivueen muodossa, yksi jokaiselle-tyyppisesti. Käytettyjen alusten kierrätys muilta NATO-mailta on kuitenkin paljon todennäköisempää.

Kyllä Ruotsi on mahdollisuutena ihan omassa luokassaan ja sekin kovan työn takana.

 

[Benelli]

Jos Etelä-Amerikasta haluaisi nimetä yhden mahdollisen vientimaan, niin se on Kolumbia. Sinnehän suomalainen uudisrakenteisten sotalaivojen vienti on perinteisestikin keskittynyt

Mikäli Baltian maiden puolustusbudjetit säilyvät kaavaillulla tasolla, niin joskus vuosikymmenen päästä voisi sotalaivahankinta olla mahdollinen esim. yhteislaivueen muodossa, yksi jokaiselle-tyyppisesti. Käytettyjen alusten kierrätys muilta NATO-mailta on kuitenkin paljon todennäköisempää.

Kyllä Ruotsi on mahdollisuutena ihan omassa luokassaan ja sekin kovan työn takana.

Guyana saattaisi olla myös merivoimien vahvistamisen tarpeessa.
Tuskin saadaan sieltä muuten tilausta paitsi jos avitetaan koulutuksessa huomattavasti.

 

[Karkki90]

Guyana saattaisi olla myös merivoimien vahvistamisen tarpeessa.
Tuskin saadaan sieltä muuten tilausta paitsi jos avitetaan koulutuksessa huomattavasti.

Ottajia olisi maailmalla paljonkin. Nyt kaivataan kuitenkin ostajia.

Guyana ei kyllä ole millään muotoa realistinen asiakas. Pyörittävät nykyisellään lähinnä aseistamatonta veneluokan kalustoa.

 

[Benelli]

Ottajia olisi maailmalla paljonkin. Nyt kaivataan kuitenkin ostajia.

Guyana ei kyllä ole millään muotoa realistinen asiakas. Pyörittävät nykyisellään lähinnä aseistamatonta veneluokan kalustoa.

Siksi tarvitsisivatkin huomattavaa koulutusta. Eikä Venezuelan laivasto taas ole ihan niin pieni.

 

[Snautsi]

Siksi tarvitsisivatkin huomattavaa koulutusta. Eikä Venezuelan laivasto taas ole ihan niin pieni.

Guyana on paljon potentiaalisempi asiakas Vaarlahdelle ja maksimissaan Hämeenmaalle versus Pohjanmaa-lkaan perustuva konstruktio.

Heidän tarpeisiinsa (aikataulu, koulutus, politiikka) vaihtoehtoja on lähinnä odottaa Niteroi-lkan vapautumista Brasilialta. Ei tuolla olla pohjois-euroopasta odottelemassa mitään hightech fregatteja ja varustamalla sellaisia kytännössä 100% erilaisella aseistuksella omien ulkopoliittisten mahdollisuuksien mukaisesti, vieläpä vuosien odotuksella.