Merivoimien kehitysnäkymät

[Karkki90]

Siis arktisella alueella toimii nykyäänkin taistelualuksia vaikka kuinka monen maan merivoimista. Sen sijaan niillä ei ole asiaa jäätyneelle alueella eikä ehkä tarvettakaan. Monivuotiseen jäähän ajamaan pystyvä alus ja täysirotuinen taistelualus on melko hankala konsepti. Ehkä Venäjän mallin mukainen raskaasti aseistettu partioalus voisi olla mahdollinen, hiukan vielä paranneltuna versiona.

Jaaluokka 1A tarkoittaa siis itsenäistä kulkemista 0,8 m jäässä. Se on aika kova rasti painokriittiselle alle 10 000 tonnin alukselle. Sen sijaan 1C onnistuu kyllä, todistetusti.

Yksi parhaita perusteluja itse tekemiselle on se, että tulee tarve vetää kani hatusta, tai ainakin tehdä jotain mitä kukaan ei vielä ole tehnyt. Tanskalaiset jos ketkä hallitsevat ennakkoluulottomat alusprojektit. Menestys niissä on tietysti vaihdellut.

Joskus on parempi saada vietyä toimialueelle 80-90% suorituskyky, kuin jäädä horisontin taa sataprosenttisella. Silloin aakkosilla ABC saattaa ollakin jo merkityksellisiä eroja. Todennäköisesti eivät itsekään vielä tiedä mitä myllystä lopulta tulee ulos. Asiat varmaankin jäsentyvät kunhan mahdollisten/todennäköisten kompromissien hintalappu selviää sekä kruunujen, että suorituskyvyn osalta.

 

[Jopuni]

Olipa tuo sukellusvene suomen kun noin harjoitellaan.

 

[Karkki90]

-poisto-

 

[-TripleX-]

Tanska hankkii 32 uutta rannikkovalvontatutkaa ja ilmeisesti kaksi erillistä myös Grönlantiin.

Melkoinen satsaus valvonnan parantamiseen.

Denmark signs agreement with Terma for delivery of 32 coastal surveillance radars

Danish defence company Terma has signed an agreement with the Danish Defence Acquisition and Logistics Organisation (DALO) to deliver 32 modern coastal surveillance radars.

defence-industry.eu

 

[Karkki90]

Tanska hankkii 32 uutta rannikkovalvontatutkaa ja ilmeisesti kaksi erillistä myös Grönlantiin.

Melkoinen satsaus valvonnan parantamiseen.

Denmark signs agreement with Terma for delivery of 32 coastal surveillance radars

Danish defence company Terma has signed an agreement with the Danish Defence Acquisition and Logistics Organisation (DALO) to deliver 32 modern coastal surveillance radars.

defence-industry.eu

Tämä lienee vastaava järjestelmä kuin Finntrafficilla Suomen rannikolla?

 

[Karkki90]

Turkkilainen näkemys MITO-emälaivasta. Samoja toiminnallisuuksia tulemme näkemään Pansiot ( ja Haminat? ) korvaavassa alusluokassa.

DEARSAN unveils Mine Warfare Mothership for Turkish Navy - Naval News

Turkish shipbuilder DEARSAN unveiled at IDEF 2025 the design of the future Mine Warfare mothership for the Turkish Navy...

www.navalnews.com

 

[Karkki90]

Britit tukevat MITO-toimintaa käytetyllä aluksella.

UK Royal Navy commissions HMS Stirling Castle as first MHC mother ship - Naval News

The UK Royal Navy has commissioned a former offshore support vessel (OSV) into the front-line fleet to accelerate Mine Hunting Capability (MHC) Block 1 operational development and integration.

www.navalnews.com

 

[Kiusankpl]

Puola laski vesille ensimmäisen SIGINT-signaalitiedustelualuksensa Gdańskin satamassa 1. heinäkuuta.

Ruotsalaisen puolustusalan yrityksen Saabin rakentama alus on ensimmäinen kahdesta Puolan
DELFIN-ohjelman puitteissa hankitusta SigINT-aluksesta. Ensimmäisen aluksen nimi on ORP Jerzy Różycki.

 

[Analysti]

Turkkilainen näkemys MITO-emälaivasta. Samoja toiminnallisuuksia tulemme näkemään Pansiot ( ja Haminat? ) korvaavassa alusluokassa.

DEARSAN unveils Mine Warfare Mothership for Turkish Navy - Naval News

Turkish shipbuilder DEARSAN unveiled at IDEF 2025 the design of the future Mine Warfare mothership for the Turkish Navy...

www.navalnews.com

Tuollainen korvaamaan 30 s kulkevaa stealth-ohjusvenettä? Sama kuin koittaisi korvata F-1 -autoa Lada Nivalla... Jos olet tosiaan asioista perillä ja Merivoimat ovat tuollaista kaavailemassa, niin saamme kyllä odottaa projektilta surkeaa epäonnistumista ja Isku-II:sta. Voi voi.
Olisikohan aika alkaa opettelemaan siellä ihan näitä merisodankäynnin ja sotalaivateknologian alkeita.
Ihmettelen kyllä, että miten alas tämä toimiala voikaan Suomessa mennä?

Tuossa jutun yhdessä kuvassa näkyy jotain, mikä voisi tosiaan korvata Hamina-luokan suorituskyvyn suhteutettuna nykypäivän uhkakuvaan: 1600 - 2500 tonnin korvetti, nopeus 30 s ja hintaa n. 450 miljoonaa kpl (vuoden 2025 hintatasossa). Turkissa kokonaistoimituksena tehtynä hinta voisi tosin olla jopa alle 300 miljoonaa, mutta silloin siihen tulisi kaikki Turkissa valmistettua tekniikkaa, jonka telakka valitsee ja jonka asentamisen se jo hallitsee.

 

[Karkki90]

Tuollainen korvaamaan 30 s kulkevaa stealth-ohjusvenettä? Sama kuin koittaisi korvata F-1 -autoa Lada Nivalla... Jos olet tosiaan asioista perillä ja Merivoimat ovat tuollaista kaavailemassa, niin saamme kyllä odottaa projektilta surkeaa epäonnistumista ja Isku-II:sta. Voi voi.
Olisikohan aika alkaa opettelemaan siellä ihan näitä merisodankäynnin ja sotalaivateknologian alkeita.
Ihmettelen kyllä, että miten alas tämä toimiala voikaan Suomessa mennä?

Tuossa jutun yhdessä kuvassa näkyy jotain, mikä voisi tosiaan korvata Hamina-luokan suorituskyvyn suhteutettuna nykypäivän uhkakuvaan: 1600 - 2500 tonnin korvetti, nopeus 30 s ja hintaa n. 450 miljoonaa kpl (vuoden 2025 hintatasossa). Turkissa kokonaistoimituksena tehtynä hinta voisi tosin olla jopa alle 300 miljoonaa, mutta silloin siihen tulisi kaikki Turkissa valmistettua tekniikkaa, jonka telakka valitsee ja jonka asentamisen se jo hallitsee.

No ei. Samoja toiminnallisuuksia, ei samanlaisia aluksia. Häiveohjusveneistä tms reliikeistä en sano mitään, koska en pidä 1900-lukua erityisen kiinnostavana. Niitä rakennettiin aikanaan olosuhteiden pakosta. Nyt on ihan eri resurssit ja painopisteetkin mm. aseiden kantaman moninkertaistuttua.

Tarvtsemme 2030--luvulla fregattien kuormaa keventämään avomerikelpoisen ( myös jäissä ) partioalusluokan, jonka resurssirajoitteiden takia tulisi myös toimia miehittämättömien alusten tukialuksena. Sanotaan vaikka korvetteja, jotka tällä kertaa voisivat ihan oikeastikin olla korvetteja. Perään tulee ehkä miinus, koska järjestelmä ei näin lyhyellä tähtäimellä taivu mahdottomiin.

Taistelunjohtojärjestelmä, It-ohjukset omasuojaan, 40mm tykki, lähitorjunta-aseet, harhamaaliheittimet ja sutotorpedot. Sensorit valvomaan ilmaan, pintaan ja sen alle. PTO-aseistusta ei välttämättä tarvita, koska alukset toimivat omilla vesillä ja ohjus tulee paikalle tilauksesta. Kyky maalinosoitukseen riittää. Jos noilla lähdetään kv-tehtäviin on rooli silloinkin jokin muu, kuin pintatorjunta. Haminoiden ohjuksilla voi siis vaikkapa varustaa rantaan pari patteria lisää. Hamina-luokalta sekä miinalautoilta siirretään kaikki käyttökelpoinen uusille aluksille.

Eli 4kpl aluksia ja niillä kokoa 80-90 m eli nykymiinalaivojen verran, tai mieluummin vähän enemmän. Näin peräosaan saadaan mahtumaan riittävät monitoimitilat sekä säältä suojaan, että heko-kannelle. Yhden roolin MITO-emälaivojen tapaista kykyä kuljettaa isoja raivaajia ei tarvita. Raivaajissa voi hyvin olla miehitys siirtoajossa. Raivauskalustojen käsittelyyn, tankkaukseen jne pitää olla pelit ja vehkeet.

 

[Karkki90]

US Navylla miehittämättömiä mielitekoja

U.S. Navy Sets Sights on Fleet-Wide Family of Unmanned Ships - Naval News

The Modular Attack Surface Craft (MASC) USV program was announced by the U.S. Navy's Unmanned Maritime Systems Program Office (PMS 406) this week. It seeks to deliver up to three different USVs for wide scale operational use in the U.S. Navy. The program is a culmination of years of testing and...

www.navalnews.com

 

[Snautsi]

No ei. Samoja toiminnallisuuksia, ei samanlaisia aluksia. Häiveohjusveneistä tms reliikeistä en sano mitään, koska en pidä 1900-lukua erityisen kiinnostavana. Niitä rakennettiin aikanaan olosuhteiden pakosta. Nyt on ihan eri resurssit ja painopisteetkin mm. aseiden kantaman moninkertaistuttua.

Tarvtsemme 2030--luvulla fregattien kuormaa keventämään avomerikelpoisen ( myös jäissä ) partioalusluokan, jonka resurssirajoitteiden takia tulisi myös toimia miehittämättömien alusten tukialuksena. Sanotaan vaikka korvetteja, jotka tällä kertaa voisivat ihan oikeastikin olla korvetteja. Perään tulee ehkä miinus, koska järjestelmä ei näin lyhyellä tähtäimellä taivu mahdottomiin.

Taistelunjohtojärjestelmä, It-ohjukset omasuojaan, 40mm tykki, lähitorjunta-aseet, harhamaaliheittimet ja sutotorpedot. Sensorit valvomaan ilmaan, pintaan ja sen alle. PTO-aseistusta ei välttämättä tarvita, koska alukset toimivat omilla vesillä ja ohjus tulee paikalle tilauksesta. Kyky maalinosoitukseen riittää. Jos noilla lähdetään kv-tehtäviin on rooli silloinkin jokin muu, kuin pintatorjunta. Haminoiden ohjuksilla voi siis vaikkapa varustaa rantaan pari patteria lisää. Hamina-luokalta sekä miinalautoilta siirretään kaikki käyttökelpoinen uusille aluksille.

Eli 4kpl aluksia ja niillä kokoa 80-90 m eli nykymiinalaivojen verran, tai mieluummin vähän enemmän. Näin peräosaan saadaan mahtumaan riittävät monitoimitilat sekä säältä suojaan, että heko-kannelle. Yhden roolin MITO-emälaivojen tapaista kykyä kuljettaa isoja raivaajia ei tarvita. Raivaajissa voi hyvin olla miehitys siirtoajossa. Raivauskalustojen käsittelyyn, tankkaukseen jne pitää olla pelit ja vehkeet.

Ollaan sinällään ihan hyvässä tilanteessa, että Katanpää-lka ja joskus saapuvat uudet raivaajat palvelevat loistavasti meidän MITO toimintaa vähintään 20-vuotta, joten näitä ei tosiaan tarvitse tälläiseen yleisalukseen suorituskykyinä miettiä. Jos hyvää lähdetään hakemaan, niin jäljelle jää varmaan pohdinta runkoratkaisun tyypistä, kokoluokasta, sekä myös mahd. 8 taistelevan aluksen tarvitsemasta huoltokyvystä.

"Freedom-class done right" alkaa kuulostamaan melkein järkevältä ajatukselta. Harmi kun noissa on tehty suunnitteluvaiheessa sen tason emämunauksia, ettei esim lähisuoja-IT:n, VDS:n ja paremman sensorisetin lisäyksellä välttämättä saada hyvää alusta laisinkaan, vaikka rahaa upotettaisiinkin.

Puoli-ilmaiseksi jenkeiltä, 115m, hyvät monitoimitilat, perän "well-deck" ja iso hekoplatta. Jollain 40 siiloisella C-Domella (muulla kevyellä siiloratkaisulla), SG 4A tutkalla, 9LV:llä ja kunnon EW:llä tuo olisi... Pitää varmaan lopettaa haaveilu ja siirtyä takaisin reaalimaailmaan

 

[Karkki90]

Ollaan sinällään ihan hyvässä tilanteessa, että Katanpää-lka ja joskus saapuvat uudet raivaajat palvelevat loistavasti meidän MITO toimintaa vähintään 20-vuotta, joten näitä ei tosiaan tarvitse tälläiseen yleisalukseen suorituskykyinä miettiä. Jos hyvää lähdetään hakemaan, niin jäljelle jää varmaan pohdinta runkoratkaisun tyypistä, kokoluokasta, sekä myös mahd. 8 taistelevan aluksen tarvitsemasta huoltokyvystä.

"Freedom-class done right" alkaa kuulostamaan melkein järkevältä ajatukselta. Harmi kun noissa on tehty suunnitteluvaiheessa sen tason emämunauksia, ettei esim lähisuoja-IT:n, VDS:n ja paremman sensorisetin lisäyksellä välttämättä saada hyvää alusta laisinkaan, vaikka rahaa upotettaisiinkin.

Puoli-ilmaiseksi jenkeiltä, 115m, hyvät monitoimitilat, perän "well-deck" ja iso hekoplatta. Jollain 40 siiloisella C-Domella (muulla kevyellä siiloratkaisulla), SG 4A tutkalla, 9LV:llä ja kunnon EW:llä tuo olisi... Pitää varmaan lopettaa haaveilu ja siirtyä takaisin reaalimaailmaan

Tusina Freedomia herättelisi ainakin keskustelua

Kaiken kaikkiaan ei pidä rajoittaa ajattelua pelkkään MITO-toimintaan, tai raivaajiin, vaan 30-luvun loppupuolella tulee merivoimillakin olemaan käytössä useita miehittämättömiä järjestelmiä joita on kyettävä käyttämään juuri siellä missä laivasto on. Niillä tulee olemaan elimellinen osa taistelualusten järjestelmissä. Siksi niiden on kuljettava alusten mukana ja tukeuduttava niihin.

Sen lisäksi miehittämättömät raivaajatkin tarvitsevat tietysti osassa tehtäviä omat tukialuksensa. Pansion MLU:ssa huomioitiin aikanaan huollon tarpeet ja samat ominaisuudet on tultava myös korvaajiin. Katanpäät eivät siihen hommaan kykene, vaikka raivaajat pitikin aikanaan samassa MITO-hankkeessa ostaa. Rahat vain loppuivat kesken.

Ajatuksena siis se, että ohjusveneet voidaan korvata isommilla aluksilla vain niin, että korvaajille kohdistetaan lisäresursseja, käytännössä se mitä Pansioilta vapautuu. Samalla pitää tietysti hoitaa Pansioiden olennaisten kykyjen korvaaminen uusissa aluksissa. Tämä on myös tehtävissä päätehtävää kohtuuttomasti häiritsemättä. Rahoitusta on tulossa, mutta tarvittaisiin myös henkilöstöä yms eikä niitä ole merkittävää määrää luvassa.

 

[Analysti]

Tusina Freedomia herättelisi ainakin keskustelua

Kaiken kaikkiaan ei pidä rajoittaa ajattelua pelkkään MITO-toimintaan, tai raivaajiin, vaan 30-luvun loppupuolella tulee merivoimillakin olemaan käytössä useita miehittämättömiä järjestelmiä joita on kyettävä käyttämään juuri siellä missä laivasto on. Niillä tulee olemaan elimellinen osa taistelualusten järjestelmissä. Siksi niiden on kuljettava alusten mukana ja tukeuduttava niihin.

Sen lisäksi miehittämättömät raivaajatkin tarvitsevat tietysti osassa tehtäviä omat tukialuksensa. Pansion MLU:ssa huomioitiin aikanaan huollon tarpeet ja samat ominaisuudet on tultava myös korvaajiin. Katanpäät eivät siihen hommaan kykene, vaikka raivaajat pitikin aikanaan samassa MITO-hankkeessa ostaa. Rahat vain loppuivat kesken.

Ajatuksena siis se, että ohjusveneet voidaan korvata isommilla aluksilla vain niin, että korvaajille kohdistetaan lisäresursseja, käytännössä se mitä Pansioilta vapautuu. Samalla pitää tietysti hoitaa Pansioiden olennaisten kykyjen korvaaminen uusissa aluksissa. Tämä on myös tehtävissä päätehtävää kohtuuttomasti häiritsemättä. Rahoitusta on tulossa, mutta tarvittaisiin myös henkilöstöä yms eikä niitä ole merkittävää määrää luvassa.

USA:n LCS:lle ei täällä ole minkäänlaista käyttöä. Tai, vielä tarkemmin; minkäänlaisia edellytyksiä käytölle. Eikä nopeutta lukuunottamatta noin Hämeenmaa-lk:n (hinta 100 M/kpl) suorituskyvyllä olevalle alukselle (LCS, hinta noin 650 M) mitään järjkevää sijaa missään tapauksessa. Oikeastaan LCS:n ilmatorjuntakyky on jopa huonompi kuin Hämeenmaan...

 

[Jopuni]

Oon miettinyt...jos ja kun on aika horvata/hankkia pienempiä aluksia merivoimille olisko tuollainen Bengal MC -pintavaikutusalus konsepti sopiva?
Mutta kumpi olisi suomen olosuhteissa tärkeämpi tuollainen hurjanopeus vai jäissäkulkukyky, molempia kai ei saa samaan alukseen.

Technology: U.S. Eureka Naval Craft revolutionizes naval forces with AIRCAT Bengal MC autonomous attack vessel

Technology: U.S. Eureka Naval Craft revolutionizes naval forces with AIRCAT Bengal MC autonomous attack vessel

armyrecognition.com

Maailman edistynein sotalaiva on julkistettu – 40 tonnia hyötykuormaa, jopa 50 solmua ja 1 000 merimailin kantama

Bengal MC -pintavaikutusalus pystyisi toimimaan sekä miehistöllä että ilman.

www.tekniikkatalous.fi

 

[rukkaskikka]

Jonkinlainen asevaikutusvideo japanilaisen 30-vuotiaan 45-metrisen mustekalanpyyntialuksen Ryou-Un Marun upotuksesta Usan rannikkovartioston kutteri Anacapan 25mm tykillä lähellä Alaskan rannikkoa huhtikuussa 2012.

Ryou-Un Maru irtosi kiinnityksestään Japanissa maaliskuun 2011 tsunamissa (mm. Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus) ja ajelehti Tyynellämerellä hieman toista vuotta päätyen lähelle Alaskan rannikkoa, jossa se epäonnistuneen pelastusyrityksen jälkeen päätettiin upottaa.

"Ryou-Un Maru (漁運丸; Fishing Luck) (also Ryō Un Maru[2]) was a Japanese fishing boat that was washed away from its mooring in Aomori Prefecture by the March 2011 Tōhoku earthquake and tsunami and drifted across the Pacific Ocean.[1] It was spotted a year later by a routine Royal Canadian Air Force air patrol about 150 nautical miles (280 km; 170 mi) off the coast of Haida Gwaii, British Columbia.[3][4] The unmanned hulk entered U.S. waters on 1 April 2012, and, after salvage attempts failed, was sunk by the U.S. Coast Guard on 5 April 2012 to prevent the hulk from becoming a hazard to navigation.[5]"

"On 5 April 2012, the Canadian fishing vessel Bernice C attempted to salvage the stricken vessel,[5] but a ruptured fuel tank proved impossible to pump out and a tow failed.[9][10] The U.S. Coast Guard then determined that sinking the abandoned vessel was necessary to prevent it running aground or becoming a hazard to navigation.[5] USCGC Anacapa fired upon it with a Mk 38 25mm autocannon, holing and sinking the Ryou-Un Maru in approximately 1,800-metre (6,000 ft) of water in the Gulf of Alaska 180 miles (290 km) off the coast of the Alaskan Panhandle.[5][11]"

Ryou-Un Maru - Wikipedia

en.wikipedia.org

Youtube-video upotuksesta, ainakin lähes sama kuin wiki-artikkelissa:

USCGC Anacapa - Wikipedia

en.wikipedia.org

 

[Analysti]

Jonkinlainen asevaikutusvideo japanilaisen 30-vuotiaan 45-metrisen mustekalanpyyntialuksen Ryou-Un Marun upotuksesta Usan rannikkovartioston kutteri Anacapan 25mm tykillä lähellä Alaskan rannikkoa huhtikuussa 2012.

Ryou-Un Maru irtosi kiinnityksestään Japanissa maaliskuun 2011 tsunamin (mm. Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus), ajelehti Tyynellämerellä hieman toista vuotta päätyen lähelle Alaskan rannikkoa, jossa se epäonnistuneen pelastusyrityksen jälkeen päätettiin upottaa.

"Ryou-Un Maru (漁運丸; Fishing Luck) (also Ryō Un Maru[2]) was a Japanese fishing boat that was washed away from its mooring in Aomori Prefecture by the March 2011 Tōhoku earthquake and tsunami and drifted across the Pacific Ocean.[1] It was spotted a year later by a routine Royal Canadian Air Force air patrol about 150 nautical miles (280 km; 170 mi) off the coast of Haida Gwaii, British Columbia.[3][4] The unmanned hulk entered U.S. waters on 1 April 2012, and, after salvage attempts failed, was sunk by the U.S. Coast Guard on 5 April 2012 to prevent the hulk from becoming a hazard to navigation.[5]"

"On 5 April 2012, the Canadian fishing vessel Bernice C attempted to salvage the stricken vessel,[5] but a ruptured fuel tank proved impossible to pump out and a tow failed.[9][10] The U.S. Coast Guard then determined that sinking the abandoned vessel was necessary to prevent it running aground or becoming a hazard to navigation.[5] USCGC Anacapa fired upon it with a Mk 38 25mm autocannon, holing and sinking the Ryou-Un Maru in approximately 1,800-metre (6,000 ft) of water in the Gulf of Alaska 180 miles (290 km) off the coast of the Alaskan Panhandle.[5][11]"

Katso liite: 123603

Ryou-Un Maru - Wikipedia

en.wikipedia.org

Youtube-video upotuksesta, ainakin lähes sama kuin wiki-artikkelissa:

USCGC Anacapa - Wikipedia

en.wikipedia.org

Niin, kuva on hyvä todiste yhdestä asiasta: mikään ei korvaa kuutiotuumia. Sillä 25-millisellä saa räiskiä puoli päivää ennen kuin väistelemätön, lähellä oleva kohde joka ei ammu takaisin, saadaan tuhottua.
Tykkiveneen 120-millisellä se olisi ollut yksi laukaus 4000 m etäisyydeltä ja homma olisi ollut siinä.

 

[ak.tied]

Niin, kuva on hyvä todiste yhdestä asiasta: mikään ei korvaa kuutiotuumia. Sillä 25-millisellä saa räiskiä puoli päivää ennen kuin väistelemätön, lähellä oleva kohde joka ei ammu takaisin, saadaan tuhottua.
Tykkiveneen 120-millisellä se olisi ollut yksi laukaus 4000 m etäisyydeltä ja homma olisi ollut siinä.

Wikin tarkemman kertomuksen mukaan lopulta itse asiassa upottivat sen pumppaamalla täyteen vettä. 25 millisellä räiskiminen ei yksistään edes riittänyt, veikkaan että vesirajan alle osumien saaminen on ollut vaikeaa. Veden avulla saatiin sitten rungon 25mm reiät painumaan pinnan alle ja laiva lopulta upposi.

The Anacapa fired on the ghost ship with her Mk 38 25mm autocannon, holing it and eventually sinking it with fire hoses in approximately 1,800-metre (6,000 ft) of water.

 

[Huhta]

Tusina Freedomia herättelisi ainakin keskustelua

Kaiken kaikkiaan ei pidä rajoittaa ajattelua pelkkään MITO-toimintaan, tai raivaajiin, vaan 30-luvun loppupuolella tulee merivoimillakin olemaan käytössä useita miehittämättömiä järjestelmiä joita on kyettävä käyttämään juuri siellä missä laivasto on. Niillä tulee olemaan elimellinen osa taistelualusten järjestelmissä. Siksi niiden on kuljettava alusten mukana ja tukeuduttava niihin.

Sen lisäksi miehittämättömät raivaajatkin tarvitsevat tietysti osassa tehtäviä omat tukialuksensa. Pansion MLU:ssa huomioitiin aikanaan huollon tarpeet ja samat ominaisuudet on tultava myös korvaajiin. Katanpäät eivät siihen hommaan kykene, vaikka raivaajat pitikin aikanaan samassa MITO-hankkeessa ostaa. Rahat vain loppuivat kesken.

Ajatuksena siis se, että ohjusveneet voidaan korvata isommilla aluksilla vain niin, että korvaajille kohdistetaan lisäresursseja, käytännössä se mitä Pansioilta vapautuu. Samalla pitää tietysti hoitaa Pansioiden olennaisten kykyjen korvaaminen uusissa aluksissa. Tämä on myös tehtävissä päätehtävää kohtuuttomasti häiritsemättä. Rahoitusta on tulossa, mutta tarvittaisiin myös henkilöstöä yms eikä niitä ole merkittävää määrää luvassa.

Voisi ehkä miettiä, mikä merivoimien rooli on nyt kun päätoiminta-alue ei olekaan enää Itämeri, vaan Atlantti, Intian valtameri ja Nato-järvi.

Ukrainan oppeihin nojaten viholliselle aiheutetuilla tappioilla ei ole merkitystä elleivät ne ole niin suuria, että hyökkääjä on tuhottu. Tähän ei voimavaroja liene edes 5% tavoitteen kanssa. Demonstraatioon taas riittää, että onnistuu tuhoamaan jotakin ja todistamaan sen liittolaisille ja kv-yhteisölle, notta Kursk on pohjassa Suomen aluevesillä tai Kirovin masto pilkistää Saaristomerellä keskeltä väylää.

 

[Karkki90]

Voisi ehkä miettiä, mikä merivoimien rooli on nyt kun päätoiminta-alue ei olekaan enää Itämeri, vaan Atlantti, Intian valtameri ja Nato-järvi.

Ukrainan oppeihin nojaten viholliselle aiheutetuilla tappioilla ei ole merkitystä elleivät ne ole niin suuria, että hyökkääjä on tuhottu. Tähän ei voimavaroja liene edes 5% tavoitteen kanssa. Demonstraatioon taas riittää, että onnistuu tuhoamaan jotakin ja todistamaan sen liittolaisille ja kv-yhteisölle, notta Kursk on pohjassa Suomen aluevesillä tai Kirovin masto pilkistää Saaristomerellä keskeltä väylää.

Kyllä päätoiminta-alue on ja pysyy kotivesillä, vaikka uusi kalusto antaakin mahdollisuuksia myös osallistua kumppanien kanssa operaatioihin isommilla vesillä.

Meille on jatkossakin elintärkeää pitää yhteydet auki ulkomaailmaan nimenomaan merialueilla. Siellä ei pysyvää läsnäoloa saa aikaiseksi kuin laivoilla.