Merivoimien kehitysnäkymät

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Museo
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Hah hah... taas 10 000 tonnin "fregatti". Naurettavaan käytökseen jostain syystä sorrutaan näissä sosialidemokraattisissa yhteiskunnissa.
Ihan jännittää, että mikähän mahtaa olla Ruotsin yli 6000 tonnin aluksen luokitus, "partioalus"?
Fregatit loppuu viimeistään sinne 7000 tonnin luokkaan, siitä ylöspäin alus on oikeasti hävittäjä. Kuten esim Type 45.

Korvetiksi voidaan laskea vielä semmoinen 2500 tonnin alus varsinkin jos sillä on taistelukyky vain kahteen elementtiin ja esim it on vain omasuoja. Tai suto puuttuu kokonaan.
Ovat sentään laittaneet sanan frigates lainausmerkkeihin 😁
 
Tekoälyn näkemys Pohjanmaa luokasta


Sotalaivojen perusluokitus:


Sotalaivojen luokitus perustuu kokoon, tonnistoon, tehtävään ja taistelukykyyn. Rajat ovat enemmänkin historiallisia ja käytännön sopimuksia kuin tarkkoja sääntöjä. NATO-maat ja suuret merivoimat (esim. USA, Ranska, Iso-Britannia) jakavat laivat yleisesti näin:

Luokka
Uppouma (tonnia)
Tehtävä
Esimerkkejä
Fregatti
3 000 – 7 000

Monitoimi: sukellusveneiden torjunta, ilmatorjunta, saattueen suojaus

FREMM (Ranska/Italia), Type 26 (Britannia)

Korvetti

500 – 3 000

Rannikkopuolustus, partiointi, rajoitettu valtameritoiminta

Visby (Ruotsi), Gowind (Ranska)

Hävittäjä

7 000 – 15 000+

Laajempi taistelukapasiteetti: ilmatorjunta, pitkän kantaman ohjukset

Arleigh Burke (USA), Daring (UK)

Partioalukset

100 – 2 000

Partiointi, rajavalvonta, kevyt sota

OPV-luokat eri maissa

Sukellusveneet

Vaihteleva

Sukellusveneiden omat alaluokat (diesel-sähköiset, ydinkäyttöiset, hyökkäys- ja ohjussukellusveneet)

Gotland, Virginia




Pohjanmaa-luokka (Suomen tulevat monitoimialukset)


Faktat (julkaistun tiedon perusteella):

  • Uppouma: noin 4 300 tonnia
  • Pituus: 117 metriä
  • Aseistus: Meritorjuntaohjukset (Gabriel V), ilmatorjuntaohjukset (ESSM), torpedot, tykistöä
  • Sensorit: monitoimiradarit, torjuntajärjestelmät
  • Tehtävä: Sukellusveneentorjunta, ilmatorjunta, rannikon puolustus, miinoittaminen, johtokeskusrooli
  • Toiminta-alue: Itämeri, mutta kyvykäs myös valtameriolosuhteisiin.


Analyysi:

  • Tonnisto ja aseistus viittaavat fregattiin.
  • Koko vastaa pienemmän pään NATO-fregatteja.
  • Tehtävät vastaavat modernin monitoimifregatin roolia: ei vain rannikkopuolustus, vaan myös sukellusveneiden torjunta, ilmatorjunta ja valtameritoimintakyky.


Miksi sitä kutsutaan korvetiksi?

  • Poliittinen syy: Suomessa halutaan pitää luokitus “puolustuksellisena”. Sana “fregatti” antaa isomman ja hyökkäävämmän kuvan (fregatit mielletään valtamerisodankäynnin aluksiksi).
  • Strateginen viestintä: Korvetiksi nimittäminen viestii ulospäin maltillisemmasta puolustushankinnasta.
  • Historiallinen tausta: Suomella ei ole ollut isompia sota-aluksia sitten miinalaivojen ja vanhojen meritorjunta-alusten.


Realiteetti:

  • Pohjanmaa-luokka on teknisesti ja taistelukyvyn perusteella pieni fregatti.
  • NATO-standardeilla sen pitäisi kuulua fregattiluokkaan, ei korvettiluokkaan.
  • Aseistus ja suojajärjestelmät ovat sellaiset, että alus kykenee Itämeren ulkopuolisiin tehtäviin ja saattueiden suojaamiseen.





Yhteenveto


Pohjanmaa-luokkaa kutsutaan korvetiksi poliittisista ja viestinnällisistä syistä, mutta tekninen totuus on, että kyseessä on pienikokoinen fregatti:

  • Täysi monitoimitaistelualus.
  • Täysi yhteensopivuus NATO-operaatioihin.
  • Suunniteltu operoimaan vaikeissa merisotaolosuhteissa.



Strateginen huomio:


Itämeren teatterissa aluksen koko ja suorituskyky on ylärajoilla siitä, mikä on mielekästä — suuremmat alukset olisivat haavoittuvampia ahtaassa ja aseilla kyllästetyssä ympäristössä.
 
Tekoälyn näkemys Pohjanmaa luokasta


Sotalaivojen perusluokitus:


Sotalaivojen luokitus perustuu kokoon, tonnistoon, tehtävään ja taistelukykyyn. Rajat ovat enemmänkin historiallisia ja käytännön sopimuksia kuin tarkkoja sääntöjä. NATO-maat ja suuret merivoimat (esim. USA, Ranska, Iso-Britannia) jakavat laivat yleisesti näin:

Luokka
Uppouma (tonnia)
Tehtävä
Esimerkkejä
Fregatti
3 000 – 7 000

Monitoimi: sukellusveneiden torjunta, ilmatorjunta, saattueen suojaus

FREMM (Ranska/Italia), Type 26 (Britannia)

Korvetti

500 – 3 000

Rannikkopuolustus, partiointi, rajoitettu valtameritoiminta

Visby (Ruotsi), Gowind (Ranska)

Hävittäjä

7 000 – 15 000+

Laajempi taistelukapasiteetti: ilmatorjunta, pitkän kantaman ohjukset

Arleigh Burke (USA), Daring (UK)

Partioalukset

100 – 2 000

Partiointi, rajavalvonta, kevyt sota

OPV-luokat eri maissa

Sukellusveneet

Vaihteleva

Sukellusveneiden omat alaluokat (diesel-sähköiset, ydinkäyttöiset, hyökkäys- ja ohjussukellusveneet)

Gotland, Virginia




Pohjanmaa-luokka (Suomen tulevat monitoimialukset)


Faktat (julkaistun tiedon perusteella):

  • Uppouma: noin 4 300 tonnia
  • Pituus: 117 metriä
  • Aseistus: Meritorjuntaohjukset (Gabriel V), ilmatorjuntaohjukset (ESSM), torpedot, tykistöä
  • Sensorit: monitoimiradarit, torjuntajärjestelmät
  • Tehtävä: Sukellusveneentorjunta, ilmatorjunta, rannikon puolustus, miinoittaminen, johtokeskusrooli
  • Toiminta-alue: Itämeri, mutta kyvykäs myös valtameriolosuhteisiin.


Analyysi:

  • Tonnisto ja aseistus viittaavat fregattiin.
  • Koko vastaa pienemmän pään NATO-fregatteja.
  • Tehtävät vastaavat modernin monitoimifregatin roolia: ei vain rannikkopuolustus, vaan myös sukellusveneiden torjunta, ilmatorjunta ja valtameritoimintakyky.


Miksi sitä kutsutaan korvetiksi?

  • Poliittinen syy: Suomessa halutaan pitää luokitus “puolustuksellisena”. Sana “fregatti” antaa isomman ja hyökkäävämmän kuvan (fregatit mielletään valtamerisodankäynnin aluksiksi).
  • Strateginen viestintä: Korvetiksi nimittäminen viestii ulospäin maltillisemmasta puolustushankinnasta.
  • Historiallinen tausta: Suomella ei ole ollut isompia sota-aluksia sitten miinalaivojen ja vanhojen meritorjunta-alusten.


Realiteetti:

  • Pohjanmaa-luokka on teknisesti ja taistelukyvyn perusteella pieni fregatti.
  • NATO-standardeilla sen pitäisi kuulua fregattiluokkaan, ei korvettiluokkaan.
  • Aseistus ja suojajärjestelmät ovat sellaiset, että alus kykenee Itämeren ulkopuolisiin tehtäviin ja saattueiden suojaamiseen.





Yhteenveto


Pohjanmaa-luokkaa kutsutaan korvetiksi poliittisista ja viestinnällisistä syistä, mutta tekninen totuus on, että kyseessä on pienikokoinen fregatti:

  • Täysi monitoimitaistelualus.
  • Täysi yhteensopivuus NATO-operaatioihin.
  • Suunniteltu operoimaan vaikeissa merisotaolosuhteissa.



Strateginen huomio:


Itämeren teatterissa aluksen koko ja suorituskyky on ylärajoilla siitä, mikä on mielekästä — suuremmat alukset olisivat haavoittuvampia ahtaassa ja aseilla kyllästetyssä ympäristössä.
Viimeksimainittu lause on vähän omituinen, koskapa hävittäjäkokoluokan aluksia on Itämerellä ollut aina. Niiden suurempi koko, sensori- ja asevalikoima sekä vaurioidenkesto päin vastoin antaa niille paremmat edellytykset selviytyä.
 
Mikäli tässä mainittu lisäys sekä UK:n aikomus lisätä sukellusveneiden määrää toteutuu niin alkaa olemaan kunnollista.

Toki muillakin mailla saa olla samanlainen tahti.

Suomessakin voisi laittaa viidennen Pohjanmaa luokan aluksen tilaukseen kun ensimmäinen lähtee testiajoille. Myyntiponnisteluja muille Itämeren alueen maille luulisi myös tehtävän.


Tässä niistä suklareista, seuraavan vuosikymmenen tavoite on nostaa määrä 7 --> 12 kappaleeseen.

 
Viimeksi muokattu:
Back
Top