Raveni
Greatest Leader
Ovat sentään laittaneet sanan frigates lainausmerkkeihin
Merivoimien kehitysnäkymät
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
Raveni
Greatest Leader
Tekoälyn näkemys Pohjanmaa luokasta
Sotalaivojen perusluokitus:
Sotalaivojen luokitus perustuu kokoon, tonnistoon, tehtävään ja taistelukykyyn. Rajat ovat enemmänkin historiallisia ja käytännön sopimuksia kuin tarkkoja sääntöjä. NATO-maat ja suuret merivoimat (esim. USA, Ranska, Iso-Britannia) jakavat laivat yleisesti näin:
Pohjanmaa-luokka (Suomen tulevat monitoimialukset)
Faktat (julkaistun tiedon perusteella):
Analyysi:
Miksi sitä kutsutaan korvetiksi?
Realiteetti:
Yhteenveto
Pohjanmaa-luokkaa kutsutaan korvetiksi poliittisista ja viestinnällisistä syistä, mutta tekninen totuus on, että kyseessä on pienikokoinen fregatti:
Strateginen huomio:
Itämeren teatterissa aluksen koko ja suorituskyky on ylärajoilla siitä, mikä on mielekästä — suuremmat alukset olisivat haavoittuvampia ahtaassa ja aseilla kyllästetyssä ympäristössä.
Sotalaivojen perusluokitus:
Sotalaivojen luokitus perustuu kokoon, tonnistoon, tehtävään ja taistelukykyyn. Rajat ovat enemmänkin historiallisia ja käytännön sopimuksia kuin tarkkoja sääntöjä. NATO-maat ja suuret merivoimat (esim. USA, Ranska, Iso-Britannia) jakavat laivat yleisesti näin:
Luokka | Uppouma (tonnia) | Tehtävä | Esimerkkejä |
| Fregatti | 3 000 – 7 000 | Monitoimi: sukellusveneiden torjunta, ilmatorjunta, saattueen suojaus | FREMM (Ranska/Italia), Type 26 (Britannia) |
Korvetti | 500 – 3 000 | Rannikkopuolustus, partiointi, rajoitettu valtameritoiminta | Visby (Ruotsi), Gowind (Ranska) |
Hävittäjä | 7 000 – 15 000+ | Laajempi taistelukapasiteetti: ilmatorjunta, pitkän kantaman ohjukset | Arleigh Burke (USA), Daring (UK) |
Partioalukset | 100 – 2 000 | Partiointi, rajavalvonta, kevyt sota | OPV-luokat eri maissa |
Sukellusveneet | Vaihteleva | Sukellusveneiden omat alaluokat (diesel-sähköiset, ydinkäyttöiset, hyökkäys- ja ohjussukellusveneet) | Gotland, Virginia |
Pohjanmaa-luokka (Suomen tulevat monitoimialukset)
Faktat (julkaistun tiedon perusteella):
- Uppouma: noin 4 300 tonnia
- Pituus: 117 metriä
- Aseistus: Meritorjuntaohjukset (Gabriel V), ilmatorjuntaohjukset (ESSM), torpedot, tykistöä
- Sensorit: monitoimiradarit, torjuntajärjestelmät
- Tehtävä: Sukellusveneentorjunta, ilmatorjunta, rannikon puolustus, miinoittaminen, johtokeskusrooli
- Toiminta-alue: Itämeri, mutta kyvykäs myös valtameriolosuhteisiin.
Analyysi:
- Tonnisto ja aseistus viittaavat fregattiin.
- Koko vastaa pienemmän pään NATO-fregatteja.
- Tehtävät vastaavat modernin monitoimifregatin roolia: ei vain rannikkopuolustus, vaan myös sukellusveneiden torjunta, ilmatorjunta ja valtameritoimintakyky.
Miksi sitä kutsutaan korvetiksi?
- Poliittinen syy: Suomessa halutaan pitää luokitus “puolustuksellisena”. Sana “fregatti” antaa isomman ja hyökkäävämmän kuvan (fregatit mielletään valtamerisodankäynnin aluksiksi).
- Strateginen viestintä: Korvetiksi nimittäminen viestii ulospäin maltillisemmasta puolustushankinnasta.
- Historiallinen tausta: Suomella ei ole ollut isompia sota-aluksia sitten miinalaivojen ja vanhojen meritorjunta-alusten.
Realiteetti:
- Pohjanmaa-luokka on teknisesti ja taistelukyvyn perusteella pieni fregatti.
- NATO-standardeilla sen pitäisi kuulua fregattiluokkaan, ei korvettiluokkaan.
- Aseistus ja suojajärjestelmät ovat sellaiset, että alus kykenee Itämeren ulkopuolisiin tehtäviin ja saattueiden suojaamiseen.
Yhteenveto
Pohjanmaa-luokkaa kutsutaan korvetiksi poliittisista ja viestinnällisistä syistä, mutta tekninen totuus on, että kyseessä on pienikokoinen fregatti:
- Täysi monitoimitaistelualus.
- Täysi yhteensopivuus NATO-operaatioihin.
- Suunniteltu operoimaan vaikeissa merisotaolosuhteissa.
Strateginen huomio:
Itämeren teatterissa aluksen koko ja suorituskyky on ylärajoilla siitä, mikä on mielekästä — suuremmat alukset olisivat haavoittuvampia ahtaassa ja aseilla kyllästetyssä ympäristössä.
Viimeksimainittu lause on vähän omituinen, koskapa hävittäjäkokoluokan aluksia on Itämerellä ollut aina. Niiden suurempi koko, sensori- ja asevalikoima sekä vaurioidenkesto päin vastoin antaa niille paremmat edellytykset selviytyä.
-TripleX-
Respected Leader
Mikäli tässä mainittu lisäys sekä UK:n aikomus lisätä sukellusveneiden määrää toteutuu niin alkaa olemaan kunnollista.
Toki muillakin mailla saa olla samanlainen tahti.
Suomessakin voisi laittaa viidennen Pohjanmaa luokan aluksen tilaukseen kun ensimmäinen lähtee testiajoille. Myyntiponnisteluja muille Itämeren alueen maille luulisi myös tehtävän.
ukdefencejournal.org.uk
Tässä niistä suklareista, seuraavan vuosikymmenen tavoite on nostaa määrä 7 --> 12 kappaleeseen.
www.aamulehti.fi
Toki muillakin mailla saa olla samanlainen tahti.
Suomessakin voisi laittaa viidennen Pohjanmaa luokan aluksen tilaukseen kun ensimmäinen lähtee testiajoille. Myyntiponnisteluja muille Itämeren alueen maille luulisi myös tehtävän.
Royal Navy escort fleet to grow by 78% to 25 ships: report
The Royal Navy could see its destroyer and frigate fleet grow from 14 to 25 vessels, marking the most significant expansion of Britain’s surface escort force in a generation.
ukdefencejournal.org.uk
Tässä niistä suklareista, seuraavan vuosikymmenen tavoite on nostaa määrä 7 --> 12 kappaleeseen.
Britannia aikoo rakentaa 12 sukellusvenettä vastatakseen Venäjän uhkaan
Brittihallitus julkisti puolustusselontekonsa, jonka mukaan maan asevoimien sodankäyntivalmiutta parannetaan.
www.aamulehti.fi
Viimeksi muokattu:
Aika paljon pitää Britanniassa tapahtua ennen kuin tuon mittaluokan hankkeet toteutuvat. Mut vähempikin olisi tietysti parannusta.Mikäli tässä mainittu lisäys sekä UK:n aikomus lisätä sukellusveneiden määrää toteutuu niin alkaa olemaan kunnollista.
Toki muillakin mailla saa olla samanlainen tahti.
Suomessakin voisi laittaa viidennen Pohjanmaa luokan aluksen tilaukseen kun ensimmäinen lähtee testiajoille. Myyntiponnisteluja muille Itämeren alueen maille luulisi myös tehtävän.
Royal Navy escort fleet to grow by 78% to 25 ships: report
The Royal Navy could see its destroyer and frigate fleet grow from 14 to 25 vessels, marking the most significant expansion of Britain’s surface escort force in a generation.
Tässä niistä suklareista, seuraavan vuosikymmenen tavoite on nostaa määrä 7 --> 12 kappaleeseen.
Britannia aikoo rakentaa 12 sukellusvenettä vastatakseen Venäjän uhkaan
Brittihallitus julkisti puolustusselontekonsa, jonka mukaan maan asevoimien sodankäyntivalmiutta parannetaan.
Hanski
Respected Leader
Mikäli tässä mainittu lisäys sekä UK:n aikomus lisätä sukellusveneiden määrää toteutuu niin alkaa olemaan kunnollista.
Toki muillakin mailla saa olla samanlainen tahti.
Suomessakin voisi laittaa viidennen Pohjanmaa luokan aluksen tilaukseen kun ensimmäinen lähtee testiajoille. Myyntiponnisteluja muille Itämeren alueen maille luulisi myös tehtävän.
Royal Navy escort fleet to grow by 78% to 25 ships: report
The Royal Navy could see its destroyer and frigate fleet grow from 14 to 25 vessels, marking the most significant expansion of Britain’s surface escort force in a generation.
Tässä niistä suklareista, seuraavan vuosikymmenen tavoite on nostaa määrä 7 --> 12 kappaleeseen.
Britannia aikoo rakentaa 12 sukellusvenettä vastatakseen Venäjän uhkaan
Brittihallitus julkisti puolustusselontekonsa, jonka mukaan maan asevoimien sodankäyntivalmiutta parannetaan.
Ainakin sukellusveneiden rakentamisaikataulu vaikuttaa kunnianhimoiselta:
- Astute-luokan suunnittelu kesti sopimuksesta 4 vuotta rakentamisen aloittamiseen. Jos sama aika menee uudelle luokalle ja sopimus tehtäisiin tänä vuonna, ensimmäisen aluksen rakentaminen voisi alkaa 2029
- Astute-luokan ensimmäisen aluksen valmistuminen kesti 10 vuotta 2001-2010, sama aikajänne tarkoittaisi jo sitä, että aikataulu ei olisi lähelläkään toteutumista. Vuonna 2040 olisi vasta ensimmäinen vene käytössä!
- Jos oletetaan suunnitteluun 5 vuotta ja valmistamiseen 5 vuotta, niin ensimmäinen uusi sukellusvene voisi olla rivissä 2035. Tämän jälkeen veneitä pitäisi valmistua puolen vuoden välein, jotta 2040 olisi 12 venettä käytössä. Kiireimmässä vaiheessa rinnakkain pitäisi olla käynnissä yhdeksän veneen samanaikainen rakentaminen!
Viimeksi muokattu:
Ja 2040 alkaa kalustoa jo poistumaan toisesta päästä. Uskon kyllä ettei 10 vuotta ole pelkästään pakon, vaan myös käytännön sanelema rytmi. Siltikin tusina venettä tosiaan ottaisi vuosikymmeniä toteutuakseen. Linjalla kun on seuraavaksi 4 uutta SSBN:ää.
kimmo.j
Respected Leader
Ei vaikeaa, mutta varmasti kallista.
Pitäisi varmaan aloittaa keskustelu, että tarvittaisiinko Suomeen maanalainen tukikohta mallia Muskö tai Haakonsvern.
Ehdottomasti tarvitaan!
Benelli
Respected Leader
Meillä vaan ei oikein taida olla sopivan korkeaa rantakalliota. Periaatteessa tietysti katon voisi tehdä superbetonista kallioon louhitun satama-altaan päälle.
Ei ole niin. Ja lentokoneen ja sota-aluksen operointi ja tukeutumisperiaate on täysin eri.
Sotalaiva ei sodan aikana ole juuri koskaan kiinnitettynä mihinkään, lentokone on edelleen 80 - 90% ajasta maassa. Ymmärtänette, että miksi sota-aluksilla ei tälläisiä suojia paljon maailmalla ole. Ruotsissa on ja Norjassa, mutta sielläkin on fregatin mentävän suojan katto niin ohut, ettei taida kestää kuin ehkä max 250 kg pommin. Ovi ei varmaan sitäkään.
Eli sotalaivan suoja on liike, salaaminen ja torjuntavoima.
Viimeksi muokattu:
Ehkä jos ottavat diesel/AIP -veneitä, niin voisi saada nopeammin?
Kemiönsaarelta voisi löytyä sopiva paikka? Esimerkiksi Taalintehtaan ja Skinnarvikin suunnalla on hyvin jyrkkiä ja korkeita rantakallioita.
Benelli
Respected Leader
Uhkakuva on vain muuttunut. Periaatteessa voitaisiin pyrkiä siihen että tietty määrä aluksia on jatkuvasti merellä tai reissussa
Jenkkien pommikoneiden suojaaminen perustui aikoinaan osittain siihen että tarpeeksi monta oli jatkuvasti ilmassa.
Ehkä pienemmille aluksille ja/tai sukellusveneille tulevaisuudessa.
Jep. Starmer kuitenkin puhui AUKUS-ohjelmasta, jonka osana uusia suklareita pitäisi tulla brittien käyttöön 2030-luvun lopulta alkaen. Ja tämä tusina korvaisi Astutet. Maali kaiketi häämöttää jossain 2060-luvulla.
Perusteluina mainittiin nopeasti kehittyvät uudet uhat, mutta vasteaika ei ihan sovi siihen kuvioon.
Kyllähän nuo perustelut ontuvat. Nopein reitti Britannialle olisi varmaan yksi tai kaksi venettä lisää Astute-luokkaa. Jos odotellaan AUKUS-ohjelmaa niin niillä pitää ensin korvata kaikki Astutet kunnes veneiden määrä alkaa kasvamaan seitsemästä yhtään mihinkään. Puhutaan siis 2050-luvun loppupuolesta.