Merivoimien kehitysnäkymät

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Museo
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Hah hah... taas 10 000 tonnin "fregatti". Naurettavaan käytökseen jostain syystä sorrutaan näissä sosialidemokraattisissa yhteiskunnissa.
Ihan jännittää, että mikähän mahtaa olla Ruotsin yli 6000 tonnin aluksen luokitus, "partioalus"?
Fregatit loppuu viimeistään sinne 7000 tonnin luokkaan, siitä ylöspäin alus on oikeasti hävittäjä. Kuten esim Type 45.

Korvetiksi voidaan laskea vielä semmoinen 2500 tonnin alus varsinkin jos sillä on taistelukyky vain kahteen elementtiin ja esim it on vain omasuoja. Tai suto puuttuu kokonaan.
Ovat sentään laittaneet sanan frigates lainausmerkkeihin 😁
 
Tekoälyn näkemys Pohjanmaa luokasta


Sotalaivojen perusluokitus:


Sotalaivojen luokitus perustuu kokoon, tonnistoon, tehtävään ja taistelukykyyn. Rajat ovat enemmänkin historiallisia ja käytännön sopimuksia kuin tarkkoja sääntöjä. NATO-maat ja suuret merivoimat (esim. USA, Ranska, Iso-Britannia) jakavat laivat yleisesti näin:

Luokka
Uppouma (tonnia)
Tehtävä
Esimerkkejä
Fregatti
3 000 – 7 000

Monitoimi: sukellusveneiden torjunta, ilmatorjunta, saattueen suojaus

FREMM (Ranska/Italia), Type 26 (Britannia)

Korvetti

500 – 3 000

Rannikkopuolustus, partiointi, rajoitettu valtameritoiminta

Visby (Ruotsi), Gowind (Ranska)

Hävittäjä

7 000 – 15 000+

Laajempi taistelukapasiteetti: ilmatorjunta, pitkän kantaman ohjukset

Arleigh Burke (USA), Daring (UK)

Partioalukset

100 – 2 000

Partiointi, rajavalvonta, kevyt sota

OPV-luokat eri maissa

Sukellusveneet

Vaihteleva

Sukellusveneiden omat alaluokat (diesel-sähköiset, ydinkäyttöiset, hyökkäys- ja ohjussukellusveneet)

Gotland, Virginia




Pohjanmaa-luokka (Suomen tulevat monitoimialukset)


Faktat (julkaistun tiedon perusteella):

  • Uppouma: noin 4 300 tonnia
  • Pituus: 117 metriä
  • Aseistus: Meritorjuntaohjukset (Gabriel V), ilmatorjuntaohjukset (ESSM), torpedot, tykistöä
  • Sensorit: monitoimiradarit, torjuntajärjestelmät
  • Tehtävä: Sukellusveneentorjunta, ilmatorjunta, rannikon puolustus, miinoittaminen, johtokeskusrooli
  • Toiminta-alue: Itämeri, mutta kyvykäs myös valtameriolosuhteisiin.


Analyysi:

  • Tonnisto ja aseistus viittaavat fregattiin.
  • Koko vastaa pienemmän pään NATO-fregatteja.
  • Tehtävät vastaavat modernin monitoimifregatin roolia: ei vain rannikkopuolustus, vaan myös sukellusveneiden torjunta, ilmatorjunta ja valtameritoimintakyky.


Miksi sitä kutsutaan korvetiksi?

  • Poliittinen syy: Suomessa halutaan pitää luokitus “puolustuksellisena”. Sana “fregatti” antaa isomman ja hyökkäävämmän kuvan (fregatit mielletään valtamerisodankäynnin aluksiksi).
  • Strateginen viestintä: Korvetiksi nimittäminen viestii ulospäin maltillisemmasta puolustushankinnasta.
  • Historiallinen tausta: Suomella ei ole ollut isompia sota-aluksia sitten miinalaivojen ja vanhojen meritorjunta-alusten.


Realiteetti:

  • Pohjanmaa-luokka on teknisesti ja taistelukyvyn perusteella pieni fregatti.
  • NATO-standardeilla sen pitäisi kuulua fregattiluokkaan, ei korvettiluokkaan.
  • Aseistus ja suojajärjestelmät ovat sellaiset, että alus kykenee Itämeren ulkopuolisiin tehtäviin ja saattueiden suojaamiseen.





Yhteenveto


Pohjanmaa-luokkaa kutsutaan korvetiksi poliittisista ja viestinnällisistä syistä, mutta tekninen totuus on, että kyseessä on pienikokoinen fregatti:

  • Täysi monitoimitaistelualus.
  • Täysi yhteensopivuus NATO-operaatioihin.
  • Suunniteltu operoimaan vaikeissa merisotaolosuhteissa.



Strateginen huomio:


Itämeren teatterissa aluksen koko ja suorituskyky on ylärajoilla siitä, mikä on mielekästä — suuremmat alukset olisivat haavoittuvampia ahtaassa ja aseilla kyllästetyssä ympäristössä.
 
Tekoälyn näkemys Pohjanmaa luokasta


Sotalaivojen perusluokitus:


Sotalaivojen luokitus perustuu kokoon, tonnistoon, tehtävään ja taistelukykyyn. Rajat ovat enemmänkin historiallisia ja käytännön sopimuksia kuin tarkkoja sääntöjä. NATO-maat ja suuret merivoimat (esim. USA, Ranska, Iso-Britannia) jakavat laivat yleisesti näin:

Luokka
Uppouma (tonnia)
Tehtävä
Esimerkkejä
Fregatti
3 000 – 7 000

Monitoimi: sukellusveneiden torjunta, ilmatorjunta, saattueen suojaus

FREMM (Ranska/Italia), Type 26 (Britannia)

Korvetti

500 – 3 000

Rannikkopuolustus, partiointi, rajoitettu valtameritoiminta

Visby (Ruotsi), Gowind (Ranska)

Hävittäjä

7 000 – 15 000+

Laajempi taistelukapasiteetti: ilmatorjunta, pitkän kantaman ohjukset

Arleigh Burke (USA), Daring (UK)

Partioalukset

100 – 2 000

Partiointi, rajavalvonta, kevyt sota

OPV-luokat eri maissa

Sukellusveneet

Vaihteleva

Sukellusveneiden omat alaluokat (diesel-sähköiset, ydinkäyttöiset, hyökkäys- ja ohjussukellusveneet)

Gotland, Virginia




Pohjanmaa-luokka (Suomen tulevat monitoimialukset)


Faktat (julkaistun tiedon perusteella):

  • Uppouma: noin 4 300 tonnia
  • Pituus: 117 metriä
  • Aseistus: Meritorjuntaohjukset (Gabriel V), ilmatorjuntaohjukset (ESSM), torpedot, tykistöä
  • Sensorit: monitoimiradarit, torjuntajärjestelmät
  • Tehtävä: Sukellusveneentorjunta, ilmatorjunta, rannikon puolustus, miinoittaminen, johtokeskusrooli
  • Toiminta-alue: Itämeri, mutta kyvykäs myös valtameriolosuhteisiin.


Analyysi:

  • Tonnisto ja aseistus viittaavat fregattiin.
  • Koko vastaa pienemmän pään NATO-fregatteja.
  • Tehtävät vastaavat modernin monitoimifregatin roolia: ei vain rannikkopuolustus, vaan myös sukellusveneiden torjunta, ilmatorjunta ja valtameritoimintakyky.


Miksi sitä kutsutaan korvetiksi?

  • Poliittinen syy: Suomessa halutaan pitää luokitus “puolustuksellisena”. Sana “fregatti” antaa isomman ja hyökkäävämmän kuvan (fregatit mielletään valtamerisodankäynnin aluksiksi).
  • Strateginen viestintä: Korvetiksi nimittäminen viestii ulospäin maltillisemmasta puolustushankinnasta.
  • Historiallinen tausta: Suomella ei ole ollut isompia sota-aluksia sitten miinalaivojen ja vanhojen meritorjunta-alusten.


Realiteetti:

  • Pohjanmaa-luokka on teknisesti ja taistelukyvyn perusteella pieni fregatti.
  • NATO-standardeilla sen pitäisi kuulua fregattiluokkaan, ei korvettiluokkaan.
  • Aseistus ja suojajärjestelmät ovat sellaiset, että alus kykenee Itämeren ulkopuolisiin tehtäviin ja saattueiden suojaamiseen.





Yhteenveto


Pohjanmaa-luokkaa kutsutaan korvetiksi poliittisista ja viestinnällisistä syistä, mutta tekninen totuus on, että kyseessä on pienikokoinen fregatti:

  • Täysi monitoimitaistelualus.
  • Täysi yhteensopivuus NATO-operaatioihin.
  • Suunniteltu operoimaan vaikeissa merisotaolosuhteissa.



Strateginen huomio:


Itämeren teatterissa aluksen koko ja suorituskyky on ylärajoilla siitä, mikä on mielekästä — suuremmat alukset olisivat haavoittuvampia ahtaassa ja aseilla kyllästetyssä ympäristössä.
Viimeksimainittu lause on vähän omituinen, koskapa hävittäjäkokoluokan aluksia on Itämerellä ollut aina. Niiden suurempi koko, sensori- ja asevalikoima sekä vaurioidenkesto päin vastoin antaa niille paremmat edellytykset selviytyä.
 
Mikäli tässä mainittu lisäys sekä UK:n aikomus lisätä sukellusveneiden määrää toteutuu niin alkaa olemaan kunnollista.

Toki muillakin mailla saa olla samanlainen tahti.

Suomessakin voisi laittaa viidennen Pohjanmaa luokan aluksen tilaukseen kun ensimmäinen lähtee testiajoille. Myyntiponnisteluja muille Itämeren alueen maille luulisi myös tehtävän.


Tässä niistä suklareista, seuraavan vuosikymmenen tavoite on nostaa määrä 7 --> 12 kappaleeseen.

 
Viimeksi muokattu:
Mikäli tässä mainittu lisäys sekä UK:n aikomus lisätä sukellusveneiden määrää toteutuu niin alkaa olemaan kunnollista.

Toki muillakin mailla saa olla samanlainen tahti.

Suomessakin voisi laittaa viidennen Pohjanmaa luokan aluksen tilaukseen kun ensimmäinen lähtee testiajoille. Myyntiponnisteluja muille Itämeren alueen maille luulisi myös tehtävän.


Tässä niistä suklareista, seuraavan vuosikymmenen tavoite on nostaa määrä 7 --> 12 kappaleeseen.

Aika paljon pitää Britanniassa tapahtua ennen kuin tuon mittaluokan hankkeet toteutuvat. Mut vähempikin olisi tietysti parannusta.
 
Mikäli tässä mainittu lisäys sekä UK:n aikomus lisätä sukellusveneiden määrää toteutuu niin alkaa olemaan kunnollista.

Toki muillakin mailla saa olla samanlainen tahti.

Suomessakin voisi laittaa viidennen Pohjanmaa luokan aluksen tilaukseen kun ensimmäinen lähtee testiajoille. Myyntiponnisteluja muille Itämeren alueen maille luulisi myös tehtävän.


Tässä niistä suklareista, seuraavan vuosikymmenen tavoite on nostaa määrä 7 --> 12 kappaleeseen.


Aika paljon pitää Britanniassa tapahtua ennen kuin tuon mittaluokan hankkeet toteutuvat. Mut vähempikin olisi tietysti parannusta.
Ainakin sukellusveneiden rakentamisaikataulu vaikuttaa kunnianhimoiselta:
  • Astute-luokan suunnittelu kesti sopimuksesta 4 vuotta rakentamisen aloittamiseen. Jos sama aika menee uudelle luokalle ja sopimus tehtäisiin tänä vuonna, ensimmäisen aluksen rakentaminen voisi alkaa 2029
  • Astute-luokan ensimmäisen aluksen valmistuminen kesti 10 vuotta 2001-2010, sama aikajänne tarkoittaisi jo sitä, että aikataulu ei olisi lähelläkään toteutumista. Vuonna 2040 olisi vasta ensimmäinen vene käytössä!
  • Jos oletetaan suunnitteluun 5 vuotta ja valmistamiseen 5 vuotta, niin ensimmäinen uusi sukellusvene voisi olla rivissä 2035. Tämän jälkeen veneitä pitäisi valmistua puolen vuoden välein, jotta 2040 olisi 12 venettä käytössä. Kiireimmässä vaiheessa rinnakkain pitäisi olla käynnissä yhdeksän veneen samanaikainen rakentaminen!
Jo tässä vaiheessa voi melkoisella varmuudella sanoa, että aikataulu ei tule pitämään!
 
Viimeksi muokattu:
Ainakin sukellusveneiden rakentamisaikataulu vaikuttaa kunnianhimoiselta:
  • Astute-luokan suunnittelu kesti sopimuksesta 4 vuotta rakentamisen aloittamiseen. Jos sama aika menee uudelle luokalle ja sopimus tehtäisiin tänä vuonna, ensimmäisen aluksen rakentaminen voisi alkaa 2029
  • Astute-luokan ensimmäisen aluksen valmistuminen kesti 10 vuotta 2001-2010, sama aikajänne tarkoittaisi jo sitä, että aikataulu ei olisi lähelläkään toteutumista. Vuonna 2040 olisi vasta ensimmäinen vene käytössä!
  • Jos oletetaan suunnitteluun 5 vuotta ja valmistamiseen 5 vuotta, niin ensimmäinen uusi sukellusvene voisi olla rivissä 2035. Tämän jälkeen veneitä pitäisi valmistua puolen vuoden välein, jotta 2040 olisi 12 venettä käytössä. Kiireimmässä vaiheessa rinnakkain pitäisi olla käynnissä yhdeksän veneen samanaikainen rakentaminen!
Jo tässä vaiheessa voi melkoisella varmuudella sanoa, että aikataulu ei tule pitämään!
Ja 2040 alkaa kalustoa jo poistumaan toisesta päästä. Uskon kyllä ettei 10 vuotta ole pelkästään pakon, vaan myös käytännön sanelema rytmi. Siltikin tusina venettä tosiaan ottaisi vuosikymmeniä toteutuakseen. Linjalla kun on seuraavaksi 4 uutta SSBN:ää.
 
Kuinkahan vaikeaa olisi tehdä suojahalleja joiden sisälle taskufregatti mahtuu?
Nuo varmaan kestävät enemmän osumaa kuin lentokoneet mutta kuitenkin sotaa on vaikea aloittaa rikotuilla tutkilla.
 
Back
Top