Merivoimien kehitysnäkymät

Essmeistä vielä. Onko tuota versiota julkaistu missään? Tiedotteissahan puhuttiin että maalia pitää valaista tutkalla. Mutta tuntuisi lyhytnäköiseltä hankkia ns vanhaa versiota eli block 1:stä. Vai onko hinta syynä?
Noh, onhan se aina mahdollista että ollaan saatu puoliaktiivisia halvalla jenkeiltä kun he valmistautuvat uuden version käyttöönottoon, ja blokki kakkosen aktiivisia tulee meille sitten ns.myöhemmällä junalla kun tuotanto on vauhdissa.
 
Noh, onhan se aina mahdollista että ollaan saatu puoliaktiivisia halvalla jenkeiltä kun he valmistautuvat uuden version käyttöönottoon, ja blokki kakkosen aktiivisia tulee meille sitten ns.myöhemmällä junalla kun tuotanto on vauhdissa.
Sikäli mikäli rahaa sattuu kirstusta löytymään. Taitaa HX ohjelma viedä ihan kaapimella jokaisen penningin joten toiveajatteluksi suottaapi jäädä?
 
Haminat saavat Torped 47:n, joten jääkö sinne nyt kovin olennaisia puutteita? Harvalukuisten miinantorjunta-aluksien SUTO-käyttöä vältettäneen kovassa paikassa mahdollisimman pitkään, ja miinalautoilla ei kai ole edes SUTO-sensoreita. Jäljelle jää rajavartiolaitoksen ulkovartiolaivat, mutta mikä lie niiden arvo SUTO-aluksina? Pieni miehistö indikoi, ettei ainakaan sensoritietoa tuoteta niin paljoa, että sen käsittelyyn tarvittaisiin liiemmin operaattoreita...
Katanpäillä lienee myös kykyä osallistua jahtiin. Niissä on myös räjähdyksiä kestävät rungot ja kyky liikkua hitaasti ja hiljaa etsinnässä, koska ne on suunniteltu akustiset omainaisuudet mielessä.
Torpedot niissä edes olisi plussaa. Hekoista edes parissa voisi olla hyvä mahdollisuus dippaavan sonarin käyttöön, koska hekolla siirtyy nopeasti vekkulan havaitseman s-veneen viereen, paljon nopeammin kuin päivystysaluksilla.
Jos pohditaan ASROC-VL:ää ja SUTO-torpedoja, niin meillä tilanne on muutenkin hieman poikkeuksellinen. Havaintoetäisyydet matalissa rannikkovesissä ovat pienemmät kuin valtamerellä, ja Suomen tapauksessa puolustaja lienee erityisen edullisessa asemassa, kun pinta-alus on rannikon/saariston suojassa ja sukellusvene lähestyy avomereltä.
Unohdat saattuetehtävät avomerellä. Ei aina olla käpertyneenä saariston suojaan odottamassa vanjaa. Alukset kulkevat ja kauppa käy kiristyneessäkin tilanteessa. Avomerellä voidaan joutua s-veneen väijyttämäksi suuremmalla todennäköisyydellä. Asroc on hypoteettinen, kuten sanoin jo eikä siihen kannata jäädä kiinni jankkaamaan.

Sensijaan Tp 47 käyttö ja tehokkuus pitäisi maksimoida kun se kerran hankitaan. Ei parin hekon varustaminen ripustimilla ja sonarilla tai parin Katanpään modifiointi voi olla kansantaloudellisesti mahdoton tehtävä. Saattueessa esimerkiksi pitäisi olla enemmän kuin 2 alusta s-veneitä etsimään ja tuhoamaan, koska saattue ei voi pysähtyä ja sitä pitää suojata kokoajan ilmasta ja pinnalta myös.
 
ESSM ohjuksien hankittava määrä on niin pieni, että itselläni kävi mielessä josko ne on ainostaan muutamalle korveteille. Jäljelle jääviin kahteen pohdin josko ne saisivat Umhkontot Rauma2000 luokalta sekä miinalaivoilta. Ohjusveneet pärjäisivät jatkossa ammusilmatorjunnalla. Siis tämä oli pelkkää omaa pohdintaa.

ESSM-vientiluvasta on ollut vääntöä suuntaan ja toiseen. Tarkoitettiinko ohjukset Haminoihin vai Pohjanmaihin? Ykkös- vai kakkosblockia? Miksi ostaa ykköstä nyt, kun runkoja ei ole edes alettu hitsata?

ESSM-tilauksesta ilmoitettiin, siihen kuului myös laukaisuyksiköt (launcher units). Hämäräksi jää, tarkoittaako tämä Mk 41 -siiloja.


Analyysini on, että ESSM-vientilupa oli tarkoitettu sekä Haminoille että Pohjanmaille. Leijonanosa ohjuksista oli Haminoille ja muutama Pohjanmaille, jotta saadaan integraatio/yhteensopivuus myös vanhemmalle ohjusmallille, jota on jo runsaasti eri maiden varastoissa. (Myös Harpoon-vientiluvassa oli vanhempaa ohjusmallia pieni määrä...) Nyt ostettiin sitten Mk 41:t aluksille sekä kourallinen vanhempaa ESSM:ää integrointia varten. Uudempaa ESSM:ää hankitaan sitten kun on aluksiakin, joilta sitä ampua.
 
ESSM-vientiluvasta on ollut vääntöä suuntaan ja toiseen. Tarkoitettiinko ohjukset Haminoihin vai Pohjanmaihin? Ykkös- vai kakkosblockia? Miksi ostaa ykköstä nyt, kun runkoja ei ole edes alettu hitsata?

ESSM-tilauksesta ilmoitettiin, siihen kuului myös laukaisuyksiköt (launcher units). Hämäräksi jää, tarkoittaako tämä Mk 41 -siiloja.


Analyysini on, että ESSM-vientilupa oli tarkoitettu sekä Haminoille että Pohjanmaille. Leijonanosa ohjuksista oli Haminoille ja muutama Pohjanmaille, jotta saadaan integraatio/yhteensopivuus myös vanhemmalle ohjusmallille, jota on jo runsaasti eri maiden varastoissa. (Myös Harpoon-vientiluvassa oli vanhempaa ohjusmallia pieni määrä...) Nyt ostettiin sitten Mk 41:t aluksille sekä kourallinen vanhempaa ESSM:ää integrointia varten. Uudempaa ESSM:ää hankitaan sitten kun on aluksiakin, joilta sitä ampua.

Harpoon-satsissa oli ilmeisesti pieni aloituspakkaus vanhempaa mallia ja niihin päivityspaketit. Tarkoituksena varmaankin oli saada toimitukset käyntiin per heti ja uuden mallin tuotanto ei olisi ehtinyt tuohon aikatauluun. Muuten siinä 12+100 -paketissa ei olisi ollut mitään järkeä.

ESSM-ohjuksia voi tosiaan odottaa hankittavan lisää viimeistään Umkhonton poistuessa 2030-luvun alussa. Silloin tulee ehkä mahdollisuus hommata toiset noin 64 kol ja saada korvettien siilot täyteen.

Hamina-luokkaa en osaa ESSM-hankintaan liittää. Olettaisin että tuo on yksinkertaisesti se mihin raha 2020-luvulla riittää ja korvetithan saadaan käyttöön vasta vuonna 2028 mikäli viivästyksiä ei tule.
 
Harpoon-satsissa oli ilmeisesti pieni aloituspakkaus vanhempaa mallia ja niihin päivityspaketit. Tarkoituksena varmaankin oli saada toimitukset käyntiin per heti ja uuden mallin tuotanto ei olisi ehtinyt tuohon aikatauluun. Muuten siinä 12+100 -paketissa ei olisi ollut mitään järkeä.

ESSM-ohjuksia voi tosiaan odottaa hankittavan lisää viimeistään Umkhonton poistuessa 2030-luvun alussa. Silloin tulee ehkä mahdollisuus hommata toiset noin 64 kol ja saada korvettien siilot täyteen.

Hamina-luokkaa en osaa ESSM-hankintaan liittää. Olettaisin että tuo on yksinkertaisesti se mihin raha 2020-luvulla riittää ja korvetithan saadaan käyttöön vasta vuonna 2028 mikäli viivästyksiä ei tule.

Merivoimien mukaan korveteille ja Haminoille piti tulla sama it-ohjus. Nyt ei sitten nähtävästi tullutkaan...

 
Ehkä paremmin tuo yhteistyö Rajan kanssa voisi toimia siten, että aikanaan hankittaviin Dornierin korvaajiin hankittaisiin mahdollisuus pudottaa sonopoijuja.

Tuon nyt ei pitäisi ihan mahdottomasti maksaa varsinkaan kun monesta potentiaalisista Dornierin seuraajaehdokkaasta kyseinen mahdollisuus jo muutenkin löytyy.

Valvontalentokoneessa on myös paremmin tilaa äänisignaalien analysointiin ja toiminta-aika on helikopteria parempi. Ja mikä ehkä kaikkien tärkeintä tehtävätyyppi on muutenkin enemmän samankaltainen valvontalentokoneen muiden tehtävien kanssa, kukaan ei kuole minnekään saareen vaikka valvontalentokone olisikin kiinni suto-tehtävässä.

Mahdolliset torpedojen pudotukset voisi sitten hoitaa vaikka HX-koneistä näillä liitopommikiteillä niin ei tule liian sotaisia tehtäviä Rajavartiolaitokselle: https://www.defenseindustrydaily.com/longshot-a-swooping-haawc-for-torpedos-03340/

Tietenkin koko homman voisi varmaan tulevaisuudessa hoitaa myös droneilla, mutta odotetaan nyt ensin, että joku kehittää toimivan kokonaisratkaisun jonkin muun isomman maan merivoimille. Suomen ei kannata moista kehitystyötä alkaa kustantamaan omilla varoillaan.

Muuten ehkä näin mutta kavahdan ajatusta siitä että Suomi alkaisi integroida jotain täsmäliitosutotorpedoja Ilmavoimien hävittäjiin. Ei hyvä. Kyllä niin vedenalaisen valvonnan kuin aseiden toimittamisenkin pitää tapahtua Merivoimien kalustolla. Sutohommissa palaa aikaa ja aseenkäyttö pitää tapahtua just silloin kun sen hetki on. Aseita voi toimittaa samoilta koptereilta kuin millä sensoreita käytetään. Jos dippisonarien veroinen suorituskyky saadaan lentokoneiden sonopoijuilla niin hyvä. Tarkasteluun tulee tuossa kohdin koneiden määrä.

Jos löytyy miehittämätön järjestelmä joka tekee saman halvemmalla tai paremmin samalla hinnalla niin ilman muuta sellainen kannattaa hankkia.
 
Merivoimien mukaan korveteille ja Haminoille piti tulla sama it-ohjus. Nyt ei sitten nähtävästi tullutkaan...
Se aie on jälkeenpäin kumottu merivoimien toimesta, päättivät sopia sopimuksen Denelin kanssa umkhontojen käyttöiän jatkosta, Haminoilla. Laivueelle tulee sitten oma tehokkaampi järjestelmä, mikä paljastui lopulta ESSM ohjuksiksi mk41 siiloilla.

Lähdettä en nyt ala kaivamaan kun olen saunan eteisessä juuri :)
 
Merivoimien mukaan korveteille ja Haminoille piti tulla sama it-ohjus. Nyt ei sitten nähtävästi tullutkaan...


Ja sitten todettiin ettei halutakaan hankkia lisää Umkhontoja vaan nostettiin kunnianhimon tasoa? Samalla saatiin korveteille MLU-vaiheen kasvuvaraa aina alueit-ohjuksiin saakka Mk41-siiloilla.

Tämä siis omasta päästä vaihtoehtoisena teoriana.
 
Oma muisti tukee myös tätä. Eli Umkhotot jää Haminoille. Mutta onkos se aivan älyttömän huono juttu? Visbyillä ei ole sitäkään vähää.

Eikös ite ohjus oo kuitenkin luokassaan ihan etevä peli ja vielä suomalaisten toivomuksista päivitetty. Hinta-laatu lienee ollut hyvä ja tavara vielä kuranttia speksit huomioiden?
 
Se aie on jälkeenpäin kumottu merivoimien toimesta, päättivät sopia sopimuksen Denelin kanssa umkhontojen käyttöiän jatkosta, Haminoilla. Laivueelle tulee sitten oma tehokkaampi järjestelmä, mikä paljastui lopulta ESSM ohjuksiksi mk41 siiloilla.

Lähdettä en nyt ala kaivamaan kun olen saunan eteisessä juuri :)

Kyllä kyllä. Mutta miten tuo alkuperäinen aie mahtaa olla vaikuttanut ESSM:n vientilupaan?

Eli kun ESSM:n vientilupa tuli julki 5.2.2018, niin milloin tehtiin päätös, että Umkhontolla jatketaan Haminoissa? Ennen vai jälkeen? Hamina-luokan MLU:n sopimus kirjoitettiin jo 4.1.2018, mutta se ei sinänsä tarkoita, että Umkhontolla jatkamisesta olisi ollut jo päätetty - eihän tuolloin edes tiedetty vielä aluksiin tulevaa pintatorjuntaohjustakaan...
 
Oma muisti tukee myös tätä. Eli Umkhotot jää Haminoille. Mutta onkos se aivan älyttömän huono juttu? Visbyillä ei ole sitäkään vähää.

Eikös ite ohjus oo kuitenkin luokassaan ihan etevä peli ja vielä suomalaisten toivomuksista päivitetty. Hinta-laatu lienee ollut hyvä ja tavara vielä kuranttia speksit huomioiden?

Etevyydestä ei taida olla kovaa faktaa tarjolla mutta tuleepahan ainakin ohjusten koko elinkaari hyödynnettyä. Eli laadusta ei tiedä mutta ainakin hinta oli hyvä :D
 
Kyllä kyllä. Mutta miten tuo alkuperäinen aie mahtaa olla vaikuttanut ESSM:n vientilupaan?

Eli kun ESSM:n vientilupa tuli julki 5.2.2018, niin milloin tehtiin päätös, että Umkhontolla jatketaan Haminoissa? Ennen vai jälkeen? Hamina-luokan MLU:n sopimus kirjoitettiin jo 4.1.2018, mutta se ei sinänsä tarkoita, että Umkhontolla jatkamisesta olisi ollut jo päätetty - eihän tuolloin edes tiedetty vielä aluksiin tulevaa pintatorjuntaohjustakaan...

Voi hyvin olla että on ollut suunnitelma laajemmallekin ESSM-hankinnalle.Me kuulemme asiasta aikaisintaan vuonna 2043. Eli jonkin aikaa voimme vielä jatkaa spekulointia :D
 
Muistanko oikein että Hilmassa oli tarjouspyyntö Umkhoton elinkaaren palveluille? Jos näin niin se päivämääräkin vois merkata jotain? Vai oliko jo tiedossa että essm erä voisikin olla kpl määrällä rajatttu block 1 osalta?
 
Etevyydestä ei taida olla kovaa faktaa tarjolla mutta tuleepahan ainakin ohjusten koko elinkaari hyödynnettyä. Eli laadusta ei tiedä mutta ainakin hinta oli hyvä :D
Hinta on osa sitä laatua. Jos on tiedossa/julkista noiden osalta joku heikkous kantaman lisäksi niin olisko siitä lisätietoja? Toki yleiset ip-ohjusten heikkoudet tiedetään. Mutta siis semmoisia, jotka koskee nimenomaan Umkhotoa?
 
Hinta on osa sitä laatua. Jos on tiedossa/julkista noiden osalta joku heikkous kantaman lisäksi niin olisko siitä lisätietoja? Toki yleiset ip-ohjusten heikkoudet tiedetään. Mutta siis semmoisia, jotka koskee nimenomaan Umkhotoa?

Yhtään ohjusta ei liene taistelussa ammuttu joten kukapa noista ominaisuuksista varmasti tietää. Jos joku heikkous tunnetaankin niin ei sitä ainakaan julkisesti kerrota.

Ihan fiksu valinta tuo Suomelle varmasti aikanaan oli.
 
Kyllä kyllä. Mutta miten tuo alkuperäinen aie mahtaa olla vaikuttanut ESSM:n vientilupaan?

Eli kun ESSM:n vientilupa tuli julki 5.2.2018, niin milloin tehtiin päätös, että Umkhontolla jatketaan Haminoissa? Ennen vai jälkeen? Hamina-luokan MLU:n sopimus kirjoitettiin jo 4.1.2018, mutta se ei sinänsä tarkoita, että Umkhontolla jatkamisesta olisi ollut jo päätetty - eihän tuolloin edes tiedetty vielä aluksiin tulevaa pintatorjuntaohjustakaan...

Ensimmäinen maininta siitä että Haminat jatkavat Umkhontolla tuli muistaakseni Ruotuväki-lehdessä. Kyseessä oli nro 4/2018 ( 22.2.18 ). Tuon puolesta asia voi olla miten vain.
 
Ja sitten todettiin ettei halutakaan hankkia lisää Umkhontoja vaan nostettiin kunnianhimon tasoa? Samalla saatiin korveteille MLU-vaiheen kasvuvaraa aina alueit-ohjuksiin saakka Mk41-siiloilla.

Tämä siis omasta päästä vaihtoehtoisena teoriana.

Sinähän huumoriveikko olet. Ettäkö merivoimissa olisi lähdetty liikkeelle hattu kourassa ja vaatimattomin tavoittein? :ROFLMAO: Sitten taivaasta tupsahti rahaa LV2020:n varustamiseksi ESSM:llä? Uskoo, ken tahtoo...

Realistisempi skenaario on, että rahat loppuivat ja päätettiin niistää Haminoiden uusista ilmatorjuntaohjuksista.


Tuossa on 12.4.2018 päivätty juttu, josta käy ilmi, että Suomella on haussa 40 km kantaman ilmatorjuntaohjus.


Tässä taas on Reserviläisen 26.5.2018 päivätty juttu, jonka mukaan Umkhonto säilyy Haminoilla.

 
Muistanko oikein että Hilmassa oli tarjouspyyntö Umkhoton elinkaaren palveluille? Jos näin niin se päivämääräkin vois merkata jotain? Vai oliko jo tiedossa että essm erä voisikin olla kpl määrällä rajatttu block 1 osalta?

Muistan lukeneeni ilmoituksen rakettimoottorien testauksesta. Se ei tosin kertone muuta kuin että ohjusten elinkaaresta haluttiin lisää tietoa, mitään kunnostuspalveluita siinä ei mielestäni mainittu.
 
Back
Top