Merivoimien kehitysnäkymät

Molemmat kai jos mahdollista?

Turunmaa on edelleen Isnäsin satamassa, jos löytyy massia voinee ostaa omaa MLU:2 varten.


Offtopic
Haminan ensimmäinen pursimies oli siirtynyt Turunmaalta. Jaksoi aina muistuttaa kuinka kaikki oli helvetisti paremmin Turunmaalla. Tänä päivänäkin 22 vuotta myöhemmin jutellaan kun tavataan.
 
Molemmat kai jos mahdollista?

Turunmaa on edelleen Isnäsin satamassa, jos löytyy massia voinee ostaa omaa MLU:2 varten.



Olisikohan siihen edes saanut järkevää varustusta? Jotenkin täyden oloinen ja runkoa lukuunottamatta ei varmaan olisi paljoa jäänyt jäljelle, jos olisi pyritty ohjusveneiden tyyliseen varustukseen. Ja olisiko siinä sitten ollut järkeä, kun esim. Haminat kulkevat puolet pienemmällä miehistöllä ja ovat häiveisempiäkin... Toisaalta pitkä toiminta-aika olisi ollut eduksi sukellusveneiden torjunnassa, mutta miten lie olisi runko soveltunut siihen. Nykyään kyetään kai tekemään huomattavasti hiljaisempia aluksia kuin 1960-luvun teknologialla.

1585132894100.png

P.S. 2040 foorumilla surraan, kuinka Hämeenmaa-luokka jätettiin päivittämättä, kyllä niiltä olisi miinoja laskenut vielä vuosikymmenet... :p
 
Joskus olisi kiva, jos näitä termien takaisia vaatimuksia/ominaisuuksia avattaisiin enemmän maallikoillekin... RAS (Replenishment At Sea?) vaatii ilmeisesti jotakin ihan ihmeellistä alukselta, mutta kuitenkin pari sivua takaperin Louhi suoritti sellaisen ohjusveneelle... Eli miten tämä nyt menee?

Toisekseen, en tiedä, kuinka relevanttia tämä merellä täydentäminen on. Jenkeillä oli aikanaan nosturi Mk 41:ssä, mutta sitten luopuivat siitä, kun totesivat, että ohjustäydennys merellä on vaarallista ja epäkäytännöllistä.

RAS:lle lienee olemassa joku Naton Stanag olemassa, ja ehkäpä joku on jossain tiivistänyt keskeiset vaatimukset? Käytännön järjellä ajateltuna polttoaineiden ja veden tankkaus sekä kappaletavaran siirrot varmaan onnistuvat, mutta käsittääkseni vls- ja muiden ohjusten siirrot suoraan omille laveteille ovat tuskallisia tai lähes mahdottomia operaatioita?
 
Olisikohan siihen edes saanut järkevää varustusta? Jotenkin täyden oloinen ja runkoa lukuunottamatta ei varmaan olisi paljoa jäänyt jäljelle, jos olisi pyritty ohjusveneiden tyyliseen varustukseen. Ja olisiko siinä sitten ollut järkeä, kun esim. Haminat kulkevat puolet pienemmällä miehistöllä ja ovat häiveisempiäkin... Toisaalta pitkä toiminta-aika olisi ollut eduksi sukellusveneiden torjunnassa, mutta miten lie olisi runko soveltunut siihen. Nykyään kyetään kai tekemään huomattavasti hiljaisempia aluksia kuin 1960-luvun teknologialla.

Katso liite: 38579

P.S. 2040 foorumilla surraan, kuinka Hämeenmaa-luokka jätettiin päivittämättä, kyllä niiltä olisi miinoja laskenut vielä vuosikymmenet... :p

No Turunmaa lka suunniteltiin aikoinaan merivoimien keihäänkärjeksi moottoritorpedoveneiden lisäksi. H-maa lka taas oli/on ennemminkin militarisoitu, halvalla rakennettu kauppa-alusstandardien mukaan rakennettu hätäapuratkaisu. Se nyt vain sai sattumalta korvettiluokan taistelujärjestelmän LV2000 - hankkeen säätöjen takia.

Ja ps. Kyllä Turunmaa lka olisi ollut ainakin järjestelmä suunnittelijan näkökulmasta oikea ihanne: kaikki olisi sopinut ilman kenkälusikan käyttöä.
 
Joskus olisi kiva, jos näitä termien takaisia vaatimuksia/ominaisuuksia avattaisiin enemmän maallikoillekin... RAS (Replenishment At Sea?) vaatii ilmeisesti jotakin ihan ihmeellistä alukselta, mutta kuitenkin pari sivua takaperin Louhi suoritti sellaisen ohjusveneelle... Eli miten tämä nyt menee?

Toisekseen, en tiedä, kuinka relevanttia tämä merellä täydentäminen on. Jenkeillä oli aikanaan nosturi Mk 41:ssä, mutta sitten luopuivat siitä, kun totesivat, että ohjustäydennys merellä on vaarallista ja epäkäytännöllistä.

Aiemmin postaamassani Rannikon Puolustaja -linkissä selostetaan lyhyesti suuren maailman RASsia (sivu 28). Allaolevan lainauksen perusteella olennaista näyttäisi olevan, ettei täydennystä varten tarvitse pysähtyä (Saattue pysyy koossa). Mainitaan myös Hämeenmaa-luokan liikkuva RAS-vastaanottovalmius. RP-lainauksessa puhutaan myös helikopterin käytöstä, jota esitellään muutama sivu sitten postatussa havainnekuvassa (sopinee raskaammalle ja/tai arvokkaammalle materiaalille).

"Suurilla laivastoilla on ns. täysverisiä huoltoaluksia, jotka on tarkoitettu avomeriolosuhteisiin. Niiden koko ja samalla huoltokyky on kertaluokkaa suurempi kuin huoltolaivueen aluksien. Näiden huoltoalusten suorittama RAS tapahtuu liikkeessä joko rinnakkain tai peräkkäin ajaen. Materiaali ja henkilöstö siirretään aluksien väliin kiinnitettyjen vaijereiden avulla vinssaustekniikalla. Polttoaine siirretään samoin alusten väliin vedetyillä letkuilla. Joskus RAS:iin käytetään jopa helikopteria. Liikkeessä tapahtuva RAS on sujuva ja vähemmän rajoitteita asettava täydennysmenetelmä, koska alusten ei tarvitse pysähtyä suorituksen ajaksi. Rannikkolaivaston aluksista Hämeenmaa– luokka on varustettu kansainvälisen yhteensopivuuden aikaansaamiseksi RAS laitteistolla. Hämeenmaa- luokka kykenee vastaanottamaan polttoainetta liikkeessä ulkomaalaisilta huoltoaluksilta. Käytännössä tätä toimintaa on harjoiteltu muutaman vuoden ajan erilaisissa kansainvälisissä harjoituksissa."

http://www.rannikonpuolustaja.fi/archive/2015_2.pdf

Video liikkuvasta RAS-toiminnasta, jossa laivojen välille viritellään vaijeri, jota hyväksikäyttäen polttoaineletku ja mahdollinen muu materiaali (musta laatikko kohdassa 2:10) saadaan laivasta toiseen. Työvoimavaltaisen näköistä touhua, jossa purjelaivakokemuksesta saattaa olla hyötyä.

 
Kappas, minulla oli pentuna juuri nuo samat kortit ja ne pelattiin aivan hiirenkorville! Lentotukialukset olivat ylivoimaisia kaikissa ominaisuuksissa...
Ominaisuuksissa vähän eriskummallisuuksia.
Jossain valmistumisvuosi ei tiedossa jne..
Miinalaiva Pohjanmaa mukana. Alkuperäisellä tykistöllä tietenkin.
 
Löytyi pätkä Pegasuksesta:
Pegasus-class hydrofoils were designed to operate offensively against hostile surface combatants and other surface craft; and conduct surveillance, screening and special operations. The six PHMs of the Pegasus class formed a single squadron which operated from Key West. They were the Navy's fastest ships when foil borne and driven by their single gas turbine. They had good range on their diesels, excellent sea keeping qualities, good acceleration, and a potent punch. They established an unusually high availability rate while participating in a variety of missions, including significant involvement in the national drug interdiction program.

The PHM project was started in early 1970 by CNO Admiral Elmo Zumwalt in an effort to increase the Navy's number of surface combatants. The project called for a cost-effective hydrofoil boat designed to operate in coastal waters and equipped to fulfill the missions of destroyers and frigates in those areas so that these larger ships could be deployed to areas where they are needed most. These missions included surface surveillance as well as immediate responses such as surface-to-surface missiles (SSM) to any hostile actions conducted by enemy navies.
The PHM project was not only a US project. Other countries involved included Italy, Germany, Canada and Great Britain. During the initial phase of the project it was planned to build up to 100 hydrofoil boats for the NATO navies.

Following the retirement of Admiral Zumwalt the Navy reduced funding for the PHM project. Due to the lack of money it was decided to use available monies for larger fleet units instead. The increasing costs of the PHM project finally resulted in the completion of only one PHM, Pegasus, although the construction of this ship had to be stopped for a while in 1974 again due to the lack of funds. At that time, the ship was only 20% completed.

Although PHM 3 - 6 had already been funded in FY 74 (PHM 2 in FY 73), construction of these ships did not start until 6 April 1977, when Secretary of Defense Harold Brown announced that the whole project (with the exception of USS Pegasus) was suspended. Congress now insisted on the completion of the last five ships since they had already been funded. In August 1977, Secretary of Defense Brown reactivated the PHM project and construction of the ships resumed, but the four countries involved in the project had lost interest in the PHM program.
The last of the US Navy's hydrofoil boats was commissioned in 1982.https://en.wikipedia.org/wiki/USS_Pegasus_(PHM-1)
 
Löytyi pätkä Pegasuksesta:
Pegasus-class hydrofoils were designed to operate offensively against hostile surface combatants and other surface craft; and conduct surveillance, screening and special operations. The six PHMs of the Pegasus class formed a single squadron which operated from Key West. They were the Navy's fastest ships when foil borne and driven by their single gas turbine. They had good range on their diesels, excellent sea keeping qualities, good acceleration, and a potent punch. They established an unusually high availability rate while participating in a variety of missions, including significant involvement in the national drug interdiction program.

The PHM project was started in early 1970 by CNO Admiral Elmo Zumwalt in an effort to increase the Navy's number of surface combatants. The project called for a cost-effective hydrofoil boat designed to operate in coastal waters and equipped to fulfill the missions of destroyers and frigates in those areas so that these larger ships could be deployed to areas where they are needed most. These missions included surface surveillance as well as immediate responses such as surface-to-surface missiles (SSM) to any hostile actions conducted by enemy navies.
The PHM project was not only a US project. Other countries involved included Italy, Germany, Canada and Great Britain. During the initial phase of the project it was planned to build up to 100 hydrofoil boats for the NATO navies.

Following the retirement of Admiral Zumwalt the Navy reduced funding for the PHM project. Due to the lack of money it was decided to use available monies for larger fleet units instead. The increasing costs of the PHM project finally resulted in the completion of only one PHM, Pegasus, although the construction of this ship had to be stopped for a while in 1974 again due to the lack of funds. At that time, the ship was only 20% completed.

Although PHM 3 - 6 had already been funded in FY 74 (PHM 2 in FY 73), construction of these ships did not start until 6 April 1977, when Secretary of Defense Harold Brown announced that the whole project (with the exception of USS Pegasus) was suspended. Congress now insisted on the completion of the last five ships since they had already been funded. In August 1977, Secretary of Defense Brown reactivated the PHM project and construction of the ships resumed, but the four countries involved in the project had lost interest in the PHM program.
The last of the US Navy's hydrofoil boats was commissioned in 1982.https://en.wikipedia.org/wiki/USS_Pegasus_(PHM-1)
Onko muistikuvaa koska nuo kortit olleet myynnissä? Ihan ysärin alussa?
 
Joskus olisi kiva, jos näitä termien takaisia vaatimuksia/ominaisuuksia avattaisiin enemmän maallikoillekin... RAS (Replenishment At Sea?) vaatii ilmeisesti jotakin ihan ihmeellistä alukselta, mutta kuitenkin pari sivua takaperin Louhi suoritti sellaisen ohjusveneelle... Eli miten tämä nyt menee?

Toisekseen, en tiedä, kuinka relevanttia tämä merellä täydentäminen on. Jenkeillä oli aikanaan nosturi Mk 41:ssä, mutta sitten luopuivat siitä, kun totesivat, että ohjustäydennys merellä on vaarallista ja epäkäytännöllistä.
Lyhenne on oikein, ja sillä tarkoitetaan nimenomaan täydennystä liikkeestä merellä. "Louhi" ei pysty RSA:maan ketään, ikävä kyllä. Toistaiseksi yhdelläkään Suomen merivoimien aluksella ei ole kykyä olla antavana osapuolena RAS:ssa. Hämeenmaa- ja Katanpää-lk pystyvät rajoituksin vastaanottamaan. Se, että mennään kylkeen kiinni ankkurissa ja täydennetään toista alusta, ei ole RAS:ia. Oletettavasti "Pohjanmaa" -lk:sta tulee ensimmäinen täysin RAS-kelpoinen alus joka kykenee siten huoltoaluksen avulla pidentämään toiminta-aikaansa merellä materiaalin osalta. Henkilöstön kestävyys on sitten valinnoista kiinni... Tulevaisuuden mahdollinen huoltoalus sitten toisi täydennyskyvyn myös Suomen merivoimille.

Ohjuksia ei RAS:ssa täydennetä, vaan se tapahtuu aina satamassa, esim VLS-41:ssä tosiaan havaittiin, että liian vaarallista eikä nosturimoduulia ole tainnut olla enää aikoihin saatavana. Pienemmän, 76 tai 57 mm tykin ammuksia kyllä voidaan esim VERTREP:ssä täydentää myös kulussa hekon avulla.
 
Ei mitään hajua. Ehkä 80-90 vaihteessa tai jo aiemmin?
Tuossa hieman vastaavat.
 
Olisikohan siihen edes saanut järkevää varustusta? Jotenkin täyden oloinen ja runkoa lukuunottamatta ei varmaan olisi paljoa jäänyt jäljelle, jos olisi pyritty ohjusveneiden tyyliseen varustukseen. Ja olisiko siinä sitten ollut järkeä, kun esim. Haminat kulkevat puolet pienemmällä miehistöllä ja ovat häiveisempiäkin... Toisaalta pitkä toiminta-aika olisi ollut eduksi sukellusveneiden torjunnassa, mutta miten lie olisi runko soveltunut siihen. Nykyään kyetään kai tekemään huomattavasti hiljaisempia aluksia kuin 1960-luvun teknologialla.

Katso liite: 38579

P.S. 2040 foorumilla surraan, kuinka Hämeenmaa-luokka jätettiin päivittämättä, kyllä niiltä olisi miinoja laskenut vielä vuosikymmenet... :p
Täytenä spekulaationa vain, Leonardon Vulcano-ammusjärjestelmä olisi varmaankin ollut tietyin kustannuksin integroitavissa myös Turunmaa-luokan tykkiveneisiin, vaikka Leonardon kaupallisessa tarjonnassaan käyttämä kaliiperi onkin 127 mm, kun Turunmaa-luokan Finntolveissa oli 120 mm. Noilla Leonardon 127 mm ammuksillahan päästään älyammuksilla 80 km ja 100 km kantamiin, ja tyhmilläkin jo 60 km kantamaan. Tuonkaltaiset ammukset olisivat muuttaneet Turunmaa-luokan käytettävyyttä aivan eri tasolle.
 
Täytenä spekulaationa vain, Leonardon Vulcano-ammusjärjestelmä olisi varmaankin ollut tietyin kustannuksin integroitavissa myös Turunmaa-luokan tykkiveneisiin, vaikka Leonardon kaupallisessa tarjonnassaan käyttämä kaliiperi onkin 127 mm, kun Turunmaa-luokan Finntolveissa oli 120 mm. Noilla Leonardon 127 mm ammuksillahan päästään älyammuksilla 80 km ja 100 km kantamiin, ja tyhmilläkin jo 60 km kantamaan. Tuonkaltaiset ammukset olisivat muuttaneet Turunmaa-luokan käytettävyyttä aivan eri tasolle.

Olisiko kannattanut vain kahden aluksen tarpeisiin vai olisiko tykin vaihto ollut kevyempi tie? Huomioiden myös kriisitäydennykset muiden varastoista.

BTW, Kanada poistaa 76 mm tykkejä. Pohjanmaille isompikaliberista? Ei tosin hirveästi etua suuremmasta kaliberista pl. ehkä ampumatarvikevalikoima.


Guns from Iroquois-class destroyers up for sale

David Pugliese, Ottawa Citizen, Postmedia News ([email protected])
Published: Sep 24, 2019 at 11:32 a.m.
Updated: Sep 24, 2019 at 11:55 a.m.

AddThis Sharing Buttons
Share to Facebook
FacebookShare to TwitterTwitterShare to More
More11

Photo above shows the 76mm gun on HMCS Iroquois firing during an exercise in 2008. DND photo

Photo above shows the 76mm gun on HMCS Iroquois firing during an exercise in 2008. DND photo



We're providing all local COVID-19 related stories to you for free so you have access to important information.

Support local journalism in your community by purchasing a membership.
Subscribe and pay just $1/week for your first year.

SUBSCRIBE | LOG IN

The Canadian government is looking for buyers for the OTO Melara 76mm guns removed from the Royal Canadian Navy’s Iroquois-class destroyers.
All Iroquois-class ships have been decommissioned, and systems that were strictly associated with that class, have been declared surplus, according to the Department of National Defence. The five 76mm gun systems and associated spare parts from these ships were declared surplus in 2015 and 2016 and are moving through the disposal process, noted DND spokesman Andrew McKelvey.
But the DND has decided not to provide the guns to museums. Instead they are being sold.
Two of the guns were sold last year to the French Defence Ministry for undisclosed amount.
The sale of the other guns is being coordinated by Public Services and Procurement Canada.

The guns are up for sale to Canadian allies or approved buyers within the defence industry.
Copyright Postmedia Network Inc., 2019
 
Ohjuksia ei RAS:ssa täydennetä, vaan se tapahtuu aina satamassa, esim VLS-41:ssä tosiaan havaittiin, että liian vaarallista eikä nosturimoduulia ole tainnut olla enää aikoihin saatavana. Pienemmän, 76 tai 57 mm tykin ammuksia kyllä voidaan esim VERTREP:ssä täydentää myös kulussa hekon avulla.
Pohjanmaa-luokastahan on havainnekuva, jossa keulaan on piirretty VERTREP-kopteria varten valkoinen neliö, jota kautta voi täydentää keulavarastoa.
 
Shipboard electronics steams into the 21st century
U.S. Navy is on track for increases in surface ship and submarine building, unmanned vehicles development, shipboard weapons, sensors, and digital signal processing.
Mar 25th, 2020
 
Back
Top