Miehistön kuljetus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja noska
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Määriin en ota kantaa, mutta XA-180M on sellainen projekti josta lunastetaan optioita aina pala kerrallaan kun rahoitus antaa myöden. Meillä on muutamia tälläsiä pitkiä projekteja jotka etenevät hiljalleen.
 
Määriin en ota kantaa, mutta XA-180M on sellainen projekti josta lunastetaan optioita aina pala kerrallaan kun rahoitus antaa myöden. Meillä on muutamia tälläsiä pitkiä projekteja jotka etenevät hiljalleen.

Maavoimillekin kelpaisi joku vaatimaton 10 miljardin kehityshanke?
 
Maavoimillekin kelpaisi joku vaatimaton 10 miljardin kehityshanke?
Varmasti kelpaisi. Siitä ei vaan päästä oikein mihinkään että hävittäjät on hemmetin kalliita samalla tavalla kuin laivatkin. Maavoimille on luojan kiitos todella hyvien kauppojen avulla saatu hyvää suorituskykylisää ilman että rahaa on mennyt tuhottomasti.
 
Varmasti kelpaisi. Siitä ei vaan päästä oikein mihinkään että hävittäjät on hemmetin kalliita samalla tavalla kuin laivatkin. Maavoimille on luojan kiitos todella hyvien kauppojen avulla saatu hyvää suorituskykylisää ilman että rahaa on mennyt tuhottomasti.

Niinhän se on ettei kaikkeen pystytä panostamaan yhtaikaa eikä kunnolla edes vuorovedolla. Hyvinhän meillä on pärjätty etenkin puolustusbudjetin taso huomioiden.

Siitä huolimatta arvelen Maavoimien puolella joskus esiintyvän myös ns. veljeskateutta ainakin Ilmavoimien suuntaan :)
 
Karjalan Prikaati vs. KARJPR.
Aftonbladenin plus lehdessä oli juttu Karjalan prikaatista

aa60c55c-419f-4538-bba0-07941ee1bf86


FINSKA FÖRSVARSMAKTEN – VAPENSLAG FÖR VAPENSLAG
▪▪ Armén

1 pansarbrigad

  • Pansarbrigaden (Parolannummi)
1 mekaniserad brigad

  • Karelska brigaden (Kouvola)
1 motoriserad brigad

  • Björneborgs brigad (Björneborg)
3 infanteribrigader

  • Kajanalands brigad (Kajana)
  • Jägarbrigaden (Sodankylä)
  • Gardesjägarregementet (Helsingfors)
Övriga enheter

  • Uttis jägarregemente (utbildar bland annat fallskärmsjägare och specialtrupper)
  • Markstridsskolan (officersutbildning)
► Armén är Finlands viktigaste vapenslag. Det finska artilleriet är särskilt imponerade. Inget annat europeiskt land, förutom Ryssland, har i närheten av lika många pjäser.

Enligt de uppgifter Finland lämnat till kontrollorganet OSCE har man tillgång till 868 artilleripjäser (1 566 eldrör om man räknar med 698 tunga granatkastare).

Som en jämförelse har Sverige 36 haubitsar, varav 24 är förbandssatta.

Finland har:

  • 698 tunga granatkastare
  • 471 fälthaubitsar
  • 72 lätta raketartilleripjäser
  • 79 tunga raketartilleripjäser
  • 133 pansarhaubitsar
  • 232 fältkanoner
  • 18 mekaniserade granatkastare (Amos)
Finland håller också på att köpa in 48 bandhaubitsar, K-9 Thunder, från Sydkorea.

Finland har också köpt 100 begagnade stridsvagnar från Nederländerna, som levereras fram till 2019. Modellen Leopard 2A6 ska ersätta Finlands befintliga Leopard 2A4-vagnar från 1980-talet, och är trots att de är begagnade modernare än svenska Stridsvagn 122, som är baserad på Leopard 2A5.

Medan Sverige kämpar med att fullt bemanna två armébrigader, består den finska arméns operativa kärna av sex brigader (läs mer om dem nedan).

De övriga värnpliktiga är fördelade på territoriella och lokala trupper.

I krig kan Sverige få ihop 46 300 militärer totalt, inklusive hemvärn – den finska försvarsmakten kan mobilisera 230 000.
 
Aftonbladenin plus lehdessä oli juttu Karjalan prikaatista

aa60c55c-419f-4538-bba0-07941ee1bf86


FINSKA FÖRSVARSMAKTEN – VAPENSLAG FÖR VAPENSLAG
▪▪ Armén

1 pansarbrigad

  • Pansarbrigaden (Parolannummi)
1 mekaniserad brigad

  • Karelska brigaden (Kouvola)
1 motoriserad brigad

  • Björneborgs brigad (Björneborg)
3 infanteribrigader

  • Kajanalands brigad (Kajana)
  • Jägarbrigaden (Sodankylä)
  • Gardesjägarregementet (Helsingfors)
Övriga enheter

  • Uttis jägarregemente (utbildar bland annat fallskärmsjägare och specialtrupper)
  • Markstridsskolan (officersutbildning)
► Armén är Finlands viktigaste vapenslag. Det finska artilleriet är särskilt imponerade. Inget annat europeiskt land, förutom Ryssland, har i närheten av lika många pjäser.

Enligt de uppgifter Finland lämnat till kontrollorganet OSCE har man tillgång till 868 artilleripjäser (1 566 eldrör om man räknar med 698 tunga granatkastare).

Som en jämförelse har Sverige 36 haubitsar, varav 24 är förbandssatta.

Finland har:

  • 698 tunga granatkastare
  • 471 fälthaubitsar
  • 72 lätta raketartilleripjäser
  • 79 tunga raketartilleripjäser
  • 133 pansarhaubitsar
  • 232 fältkanoner
  • 18 mekaniserade granatkastare (Amos)
Finland håller också på att köpa in 48 bandhaubitsar, K-9 Thunder, från Sydkorea.

Finland har också köpt 100 begagnade stridsvagnar från Nederländerna, som levereras fram till 2019. Modellen Leopard 2A6 ska ersätta Finlands befintliga Leopard 2A4-vagnar från 1980-talet, och är trots att de är begagnade modernare än svenska Stridsvagn 122, som är baserad på Leopard 2A5.

Medan Sverige kämpar med att fullt bemanna två armébrigader, består den finska arméns operativa kärna av sex brigader (läs mer om dem nedan).

De övriga värnpliktiga är fördelade på territoriella och lokala trupper.

I krig kan Sverige få ihop 46 300 militärer totalt, inklusive hemvärn – den finska försvarsmakten kan mobilisera 230 000.



Toivottavasti tuon lukee mahdollisimman moni Ruotsalainen.
 
79 tunga raketartilleripjäser

Mistä noita raskaita raketinheittimiä oikein sikiää? Heittimiä alkaa kohta olla jo enemmän kuin raketteja :unsure: Ja samanaikaisesti kevyiden raketinheittimien määrä kasvaa suorastaan eksponentiaalisesti...

Eikä tuo listaus tainnut muutenkaan ihan oikein mennä mutta sinne päin.
 
Sitä minäkin itse mietin...aika paljon raketinheittemiä ja panssarihaubitsejä? jos Aftonbladet tietää enemmän kuin me?, jos Suomi on ostamassa tykkejä?

Oli aika kiinostava se kuva pansarvärnskompani eli panssarintorjuntakomppania, se yks siinä näyttä paljon AMV:ltä, XA-360, neljä renkaita
 
Niinhän se on ettei kaikkeen pystytä panostamaan yhtaikaa eikä kunnolla edes vuorovedolla. Hyvinhän meillä on pärjätty etenkin puolustusbudjetin taso huomioiden.

Siitä huolimatta arvelen Maavoimien puolella joskus esiintyvän myös ns. veljeskateutta ainakin Ilmavoimien suuntaan :)

Kenraalit näkevät suurempia kokonaisuuksia ja ymmärtävät että kaksi muuta puolustushaaraa ei voi taistella jos kolmas puuttuu.
 
Kenraalit näkevät suurempia kokonaisuuksia ja ymmärtävät että kaksi muuta puolustushaaraa ei voi taistella jos kolmas puuttuu.

Ilman muuta. Isossa kuvassa homma varmasti hahmotetaan mutta on suorastaan inhimillistä harhautua miettimään mitä sinne maapuolelle saisi vaikka yhden tai kahden tai kolmen hävittäjäkoneen hinnalla. Ja onhan sitä vatvottu ihan julkisuudessakin mutta tosiaan korkeintaan everstitasolla :)
 
Onhan tuo meidan nayteikkunana ihan hyva:
Aftonbladenin plus lehdessä oli juttu Karjalan prikaatista
ja siina samalla tulee esiin yksi mekanisoitujen muodostelmien ominaispiirre: joka neljas on kuski, tai ainakin kuskina
- 5000 vrt 1500

Moottorisoitu prikaatikin oli kv. kantilta ihan oikein luokiteltu; Harmi vaan, etta kun paastaan jvk-prikaateihin, niin onko ne nyt ihan...
- toisaalta, ei Ruotsikaan saa kasaan kuin yhden operoivan prikaatin
- ja Tanskalla sita kootaan (varustellaan) uudestaan kasaan, kun se suurin innostus toimia Euroopan ulkopuolella ehti laantua... kestaa hetkosen viela
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top