Miehistön kuljetus

Oliko se jo Leijona-harjoituksessa? Se oli ensimmäinen harjoitus Stadissa, jossa olin mukana!
Kyllä taisi olla. Itse olin siellä Vuosaaren sotilasalueen esikuntakomppanian vartiojoukkueessa ( spoljokkueessa ). Majailtiin ensin Vartsikssa ja sitten Hertsikan teollisuusalueella. Muistan hyvin viimeisen toimintapäivän tunnussanan "Stadi on stydi". Olipa sitten mun viimeinen kh. No, olihan sitä ikää silloin jo reilut 37 v. Sorry, tää meni nyt OT:n puolelle, mut oli pakko postata.
 
Kyllä taisi olla. Itse olin siellä Vuosaaren sotilasalueen esikuntakomppanian vartiojoukkueessa ( spoljokkueessa ). Majailtiin ensin Vartsikssa ja sitten Hertsikan teollisuusalueella. Muistan hyvin viimeisen toimintapäivän tunnussanan "Stadi on stydi".
Se oli hieno harjoitus ajalta, kun miehet olivat nuoria ja hurjia, nyt enää hurjia! Meillä majoitus oli järjestetty junanvaunuihin Merisataman ratapihalle ja varusmies-spolleille oli käsketty pitää vaunut lämpiminä, minkä spollet toteuttivatkin 120%:sesti!

Taisitkin jatkaa viestiäsi sen jälkeen, kun olin siihen vastannut. Minä olin Leijonassa 26 ja se oli toinen kertausharjoitus, edellinen oli ollut Haminassa.
 
Viimeksi muokattu:
Patteriston kaavioon on piirretty yksi tulenjohtoryhmä. Ilmeisesti ajatus on, että tuo ryhmä johtaa oman patteristonsa tulta. Suomalaisittain ällistyttävän vanhanaikainen ja kankea ratkaisu!

Voipi johtua myös siitä, että tuo on ammattiarmeija ja sitä käytetään savimaja sodissa. Eli ylimääräiset tulenjohtueet vievät palkallista henkilökuntaa jota ei kuitenkaan voi käyttää, kun toimitaan siviilien seasta toimivaa vihollista vastaan. Mutta kaiken kaikkiaan tuossa haiskahtaa avoimessa maastossa sotiminen.
 
"AbramsGavin" haiskahtaa kuuluisan (väärällä tavalla kuuluisan) "Sparkyn" projekteilta...


Hepun pakkomielteenä on ollut M113:n nimeäminen Gaviniksi ja USMC:n dissaaminen. Jälkimmäinen siitä kun sai sieltä monoa.

Lukekoon juttuja kuka jaksaa:


Suosittelen päänsärkypillereitä...
 
Viimeksi muokattu:

Saman tekijän tankki - ja jalkaväkipataljoonat.

Huhhuh. Joko jalkaväkipataljoonan organisaatio on suunniteltu olemaan täysin varuskunta-organisaatio, josta sitten irrotellaan komppanioita erilaisiin prikaateihin kuten briteissä on tapana, tai sitten se tukeutuu massiivisesti ylemmän tason huoltoon. Melkein 180:n taistelijan komppanian huollosta vastaa 9 miehen huoltoryhmä ja 760 taistelijan pataljoonan huollosta komppanioiden omien huoltoryhmien kaverina on vain viides samanmoinen.

Komppaniasta löytyy tasan 4 lääkintäkoulutettua kaiffaria eli se yksi lääkintämies per joukkue ja tästä seuraavat lääkintä-osaajat on pataljoonatasolla. Ryhmistäkin puuttuu kokonaan taistelupelastaja. Tällä organisaatiolla hirvittäisi lähteä edes savimajasotaan, kun joukkueen lääkintahenkilökunta ylikuormittuu välittömästi jos enemmän kuin yksi kaiffari ottaa osumaa ja huoltokin on jo valmiiksi ylikuormitettu.

Pataljoonan oma tukikomppaniakin on vähän hassu idea jopa siirtomaasodissa, jos ei ideana ole röyhkeästi alistaa ryhmiä tai joukkueita kiväärikomppanioille/joukkueille. Tässä toisaalta jo valmiiksi 4 ryhmää sisältävä joukkuerakenne tulee vastaan, kun optimimäärä liikkuvia paloja yhden johtajan käsissä taitaa olla se noin 3.

Ei taida tältä pallolta muutenkaan enää löytyä kevyttä jalkaväkeä, jolla ei ole ajateltu olevan pataljoonassa ainuttakaan ajoneuvoa. Joissain laskuvarjojoukoissa ehkä, mutta niitäkin on suunniteltu aika vähän käytettävän massamaisesti pataljoonatasolla (tai suuremmalla) vastustajan linjojen takana nykypäivänä.

Tiedustelu-upseerina sattuu myös ajatus siitä, että pataljoonassa olisi paikka meikäläiselle, muttei ainuttakaan tiedustelijaa tai edes tarkka-ampujaa. Ilmeisesti toimenkuvana on lähinnä käsitellä ylhäältäpäin tullutta tietoa ja antaa sitä eteenpäin komppanioihin. Pataljoonan oma tiedustelutoiminta kun on täysin kiväärimiesten varassa.

Arvosana 1/5, en sotisi tällä imäginääri-pataljoonalla.
 
Ruoditaan nyt samalla tuo panssaripataljoonakin! (kuten huomaatte, aika monissa kohdissa kirjoitin taitaa, lienee, yms. ehdollisia määreitä. Meille ritsamiehille vaunut ovat ainoastaan sellaisia, joita katsotaan singon tähtäimen läpi... :))
  • pataljoonan komentajalle ja varakomentajalle on kaaviossa TST-vaunut. Tämä taitaa olla aika yleinen käytäntö kaikissa länsimaissa.
  • esikunta liikkuu neljällä vaunulla. Tämä on varmaan ihan OK, mutta erillinen esikuntakomppania ml. viestijoukkue puuttuvat kokonaan
  • kaaviosta ei oikein selviä, onko pataljoonalla varsinaista lääkintähuoltoa. Pataljoonatasolle on piirretty yksi panssari-ambulanssi, kuljetusvaunu ja yksi panssaroitu maastoauto. Ainakaan mitään kattavaa lääkintähuoltoa tällä ei kuljeteta.
  • Tiedustelujoukkueita on kaksi kahdeksalla vaunulla. Oikein hyvä ja tämä tuo vähän brittiläisen pohjamaun kaavioon.
  • Lennokkitiedustelu puuttuu kokonaan
  • pataljoonatason huolto puuttuu kokonaan. Sitä edustaa ainoastaan kaksi hinuria ja yksi kuljetusvaunu. Pataljoona ei siis tarvitse polttoainetta, ammuksia eikä vanikkaakaan?
  • Komppaniat ovat jostain syystä 15-vaunuisia. NCO-aliupseerille on haluttu oma vaunu, jälleen haiskahtaa sumujen saarten hierarkialta (tosin sielläkin komppaniat ovat 14-vaunuisia)
  • Komppanioissa on Coordinator-kuljetusvaunu ja Supporter-panssarimaasturi. Näiden rooli tai tehtävät eivät aukene minulle.
  • joka komppaniassa on yksi hinuri, tämä on varmasti hyvä ratkaisu
  • komppaniatason muuta huoltoa edustavat kaksi kuljetusvaunua ja ambulanssivaunu. Nirkoiseksi käy huolto tuolla joukolla!
  • pioneerivoima ja -tukivaunut puuttuvat kokonaan. Suomen maastoissa tuollainen pataljoona töksähtäisi ensimmäiseen räjäytettyyn siltarumpuun!
  • panssari-ilmatorjunta puuttuu kokonaan. Länsimaissa aika harvat maat ovat tähän panostaneet, mutta ehkä syytä olisi.
  • panssareiden suojajalkaväki puuttuu kokonaan eli sitä pitäisi alistaa ristiin toisen kaavion MEKJVP:stä.
Yhteenveto: ei jatkoon. Huonosti kävisi tuolla pataljoonalla!
 
Siitä päästään esittämääni kysymykseen, missä määrin joukon pitää kyetä toimimaan koko maassa. Voi esim. kysyä, miten KARJPR pärjäisi joukkuetason Pasien kanssa napapiirin pohjoispuolella

Voidaan myös kysyä missä halvatun tilanteessa kaikkein hitaiten siirrettäviä/raiskaiten huollettavia jne, Etelä-Suomen puolustuksen kannalta kaikkein kriittisimpiä joukkoja siirrettäisiin napapiirin pohjoispuolelle :sneaky: No miksei jos hyökkääjä on Ruotsi tai valvontakomissio käskee häätää Naton pois Lapista... melko tarpeeton aihe väännettäväksi(n)


tai voisiko pohjoisen hyökkäyskyky perustua jatkossa vain kahteen pataljoonaan panssaroiduilla telakuorma-autoilla. Vai tehdäänkö kenties valinta, että maan pohjoisosia ei puolusteta kuin nimellisesti ja tosiasiallinen vastuu ulkoistetaan Ruotsille ja Norjalle.

No mitenkä asia on tähän asti aina mennyt...:sneaky:
 
Voidaan myös kysyä missä halvatun tilanteessa kaikkein hitaiten siirrettäviä/raiskaiten huollettavia jne, Etelä-Suomen puolustuksen kannalta kaikkein kriittisimpiä joukkoja siirrettäisiin napapiirin pohjoispuolelle :sneaky: No miksei jos hyökkääjä on Ruotsi tai valvontakomissio käskee häätää Naton pois Lapista... melko tarpeeton aihe väännettäväksi(n)

Mielenkiinto voi joskus olla muualla kuin meissä itsessämme. Pohjoisilla merialueilla on potentiaalisesti huomattavia luonnonvaroja, jotka kv-oikeudessa jaetaan tyypillisesti rantavaltioiden kesken. Ts. sille, joka hallitsee rannikkoa.

No mitenkä asia on tähän asti aina mennyt...:sneaky:

Jostakin syystä meillä on yhä, melkein 30 vuotta YYA-sopimuksesta ja puolustusvoimauudistuksesta huolimatta, varuskunnat Rovaniemellä ja Sodankylässä sekä ensinmainitussa noin puolet ilmavoimien hävittäjävoimasta. Voisiko sille olla jokin sotilaallinen peruste? :unsure:

Vastaus: Ei tietenkään voi. Pohjoisen varuskunnat ovat olemassa vain siksi, jotta hankala henkilöstö voidaan komentaa sinne, kun Ulko-Hebrideillä alkaa käydä tila vähiin. Kyllä jämpti on näin!
 
Mielenkiinto voi joskus olla muualla kuin meissä itsessämme. Pohjoisilla merialueilla on potentiaalisesti huomattavia luonnonvaroja, jotka kv-oikeudessa jaetaan tyypillisesti rantavaltioiden kesken. Ts. sille, joka hallitsee rannikkoa.

Jos mielenkiinto oikeasti olisi puhtaasti pohjoisessa, niin etkö Aleksandr Zuravljovina ajattaisi silti jtn lievästi ilmaistuna "hieman" normaalista poikkeavaa ps-armeijaa tuonne Viipurin tienoille vähän valmiusharjoituksiin...
Komentaisitko tuossa tilanteessa Timo Kivisenä yhtäkään ps-kalua etelästä napapiirin pohjoispuolelle? :sneaky:


Jostakin syystä meillä on yhä, melkein 30 vuotta YYA-sopimuksesta ja puolustusvoimauudistuksesta huolimatta, varuskunnat Rovaniemellä ja Sodankylässä sekä ensinmainitussa noin puolet ilmavoimien hävittäjävoimasta. Voisiko sille olla jokin sotilaallinen peruste? :unsure:

Vastaus: Ei tietenkään voi. Pohjoisen varuskunnat ovat olemassa vain siksi, jotta hankala henkilöstö voidaan komentaa sinne, kun Ulko-Hebrideillä alkaa käydä tila vähiin. Kyllä jämpti on näin!

Voisiko olla että Sodankylän perustamisvastuut kalustoineen ja erityisesti ps-määrineen siellä on ihan linjassa sen panostuksen kanssa mitä napapiirin pohjoispuolella aijotaan käyttää...
Ja hävittäjilla vaan sattuu olemaan tarvittaessa kyky siirtyä Rovaniemeltä vaikka Suomenlahden ylle nopeammin kuin yksikään veturi on edes liikahtanut kohti Kymenlaaksoa.
 
Jos mielenkiinto oikeasti olisi puhtaasti pohjoisessa, niin etkö Aleksandr Zuravljovina ajattaisi silti jtn lievästi ilmaistuna "hieman" normaalista poikkeavaa ps-armeijaa tuonne Viipurin tienoille vähän valmiusharjoituksiin...
Komentaisitko tuossa tilanteessa Timo Kivisenä yhtäkään ps-kalua etelästä napapiirin pohjoispuolelle? :sneaky:

Samalla tavalla Itämerelle saattaa ilmestyä venäläistä maihinnousukapasiteettia merellisessä kriisissä. Jos niin käy, jätetäänkö kauppamerenkulku oman onnensa nojaan ja aletaan odottaa maihinnousua "taisteluajatuksena" fleet-in-being? Maihinnousua, jota ei ehkä koskaan tule.

Puolustusvoimien tulee voida käyttää tosiasiallista voimaa koko maassa. Kriiseissä väistämättä syntyy painopisteitä, mutta on huonoa puolustuspolitiikkaa julistaa jokin alue etukäteen puolustuskelvottomaksi ja laiminlyödä kaikki suunnittelu ja varautuminen sen puolustamiseksi. Kasakka tarttuu mielellään juuri tällaisiin repaleisiin.

Sotilaspoliittiset realiteetitkin ovat kovin erinäköiset kuin vielä 30 vuotta sitten. Suomi on vahvistunut itänaapuriin nähden, Ruotsi taas on heikentynyt. Suomen potentiaali ja rooli pohjoisen puolustamisessa on merkittävämpi kuin aikaisemmin. Ajatusleikkinä: Jos Venäjä saa edetä Tornionjoelle ilman mainittavia tappioita, niin mikä estää sitä etenemästä saman tien Tukholmaan asti?

Voisiko olla että Sodankylän perustamisvastuut kalustoineen ja erityisesti ps-määrineen siellä on ihan linjassa sen panostuksen kanssa mitä napapiirin pohjoispuolella aijotaan käyttää...
Ja hävittäjilla vaan sattuu olemaan tarvittaessa kyky siirtyä Rovaniemeltä vaikka Suomenlahden ylle nopeammin kuin yksikään veturi on edes liikahtanut kohti Kymenlaaksoa.

Rovaniemeltä käsin toimittaessa hävittäjä ei montaa varttia hengaa Suomenlahdella ja mihinkään aikakriittiseen ei tietenkään kyetä vaikuttamaan, jos maasta lähdetään 700 kilometrin päästä. Noilta etäisyyksillä toimimiseen ei ole mitään järkevää syytä, kun tukikohta ei edes ole yhtään paremmin suojassa hyökkäyksiltä kuin vaikkapa Tikkakoski tai Tampere-Pirkkala, oikeastaan päin vastoin.

Sen sijaan ilmavoimien päätukikohdalla ei ole edes hävittäjän kaltaista kykyä siirtyä Suomenlahdelle. Tukikohdassa on materiaalia aika jumalattomasti, ja sen paketoiminen, siirtäminen ja purkaminen voi kestää tovin jos toisenkin. Koko tämän ajan ko. kapasiteetti on luonnollisesti poissa käytöstä.
 
Samalla tavalla Itämerelle saattaa ilmestyä venäläistä maihinnousukapasiteettia merellisessä kriisissä. Jos niin käy, jätetäänkö kauppamerenkulku oman onnensa nojaan ja aletaan odottaa maihinnousua "taisteluajatuksena" fleet-in-being? Maihinnousua, jota ei ehkä koskaan tule.

Pikkaisen ontuva vertaus laittaa vastakkain kauppamerenkulku ja Etelä-Suomeen kohdistuvan yllätyksellisen maahyökkäyksen puolustuksen kulmakivi... kummasta on vara luopua tilapäisesti tiukan paikan tullen, siis kauppamerenkulusta vai itsenäisyydestä?:cautious: Kauppamerenkulku startannee muitta mutkitta kun kriisi on ohi, itsenäisyyden kanssa voi olla vähän heikompaa...
Maihinnousun torjunta nojaa vielä kaiken lisäksi niin moneen muuhunkin palikkaan kuin merivoimien aluskapasiteettiin ettei tuossa olisi edes mitään kauhean dramaattista vaikka merivoimat pysyttelisi jossain Hki-Hanko linjan länsi/eteläpuolella vaikka neukut pörräisi kuinka "omassa päässään" merellä!
Eihän vertauksessasi ollut oikeen mtn järkeä(n)

Puolustusvoimien tulee voida käyttää tosiasiallista voimaa koko maassa. Kriiseissä väistämättä syntyy painopisteitä, mutta on huonoa puolustuspolitiikkaa julistaa jokin alue etukäteen puolustuskelvottomaksi ja laiminlyödä kaikki suunnittelu ja varautuminen sen puolustamiseksi. Kasakka tarttuu mielellään juuri tällaisiin repaleisiin.

Sotilaspoliittiset realiteetitkin ovat kovin erinäköiset kuin vielä 30 vuotta sitten. Suomi on vahvistunut itänaapuriin nähden, Ruotsi taas on heikentynyt. Suomen potentiaali ja rooli pohjoisen puolustamisessa on merkittävämpi kuin aikaisemmin. Ajatusleikkinä: Jos Venäjä saa edetä Tornionjoelle ilman mainittavia tappioita, niin mikä estää sitä etenemästä saman tien Tukholmaan asti?

No missä kohtaa mitään aluetta on julistettu ennakkoon puolustuskelvottomaksi ja laiminlyödä kaikki suunnittelu? Minä totesin vaan että maan iskukyisimmän/raskaimman (ja vielä eteläisimmän) mekanisoidun joukon siirtäminen napapiirin pohjoispuolelle on täyttä utopiaa! Pohjoiseen on varattu omat joukkonsa joilla on varmasti kapasiteettia tuottaa hyökkääjälle tappiota erityisesti kun tieverkon vähäisyys suosiin panssaroimatontakin puolustajaa. Mitä tulee Tornioon, niin jos sinne lähdetään puskemaan ns. tappioista välittämättä, niin ensinnäkin ei olla enää napapiirin pohjoispuolella ja toiseksi olettaisin että avuksi tulee siinä vaiheessa Kainuun prikaatin perustamia joukkoja, Karjalan Prikaatin vaunuja ei missään edes realismin rajoja hipovassa ajatusleikissä.

Rovaniemeltä käsin toimittaessa hävittäjä ei montaa varttia hengaa Suomenlahdella ja mihinkään aikakriittiseen ei tietenkään kyetä vaikuttamaan, jos maasta lähdetään 700 kilometrin päästä. Noilta etäisyyksillä toimimiseen ei ole mitään järkevää syytä, kun tukikohta ei edes ole yhtään paremmin suojassa hyökkäyksiltä kuin vaikkapa Tikkakoski tai Tampere-Pirkkala, oikeastaan päin vastoin.

Sen sijaan ilmavoimien päätukikohdalla ei ole edes hävittäjän kaltaista kykyä siirtyä Suomenlahdelle. Tukikohdassa on materiaalia aika jumalattomasti, ja sen paketoiminen, siirtäminen ja purkaminen voi kestää tovin jos toisenkin. Koko tämän ajan ko. kapasiteetti on luonnollisesti poissa käytöstä.


Hävittäjävoiman siirtäminen etelämmäs ihan tukikohtakäyttöön on luokkaa tsiljoona kertaan nopeampaa riittävine tukimateriaaleineenkin kuin PS-yhtymän vastaava manööveri. Kaiken lisäksi hävittävistä on merkittävää iloa ihan parvi kokoluokasta lähtien ja ne pystyvät muitta mutkitta tukeutumaan mihin tahansa aktiiviseen tukikohtaan välittömästi jopa pelkällä kone+lentäjä siirrolla, kumpikaan ei toteudu ps-kaluston osalta alkuunkaan. Aika heikko vertaus tämäkin(n)
 
--

No missä kohtaa mitään aluetta on julistettu ennakkoon puolustuskelvottomaksi ja laiminlyödä kaikki suunnittelu? Minä totesin vaan että maan iskukyisimmän/raskaimman (ja vielä eteläisimmän) mekanisoidun joukon siirtäminen napapiirin pohjoispuolelle on täyttä utopiaa! Pohjoiseen on varattu omat joukkonsa joilla on varmasti kapasiteettia tuottaa hyökkääjälle tappiota erityisesti kun tieverkon vähäisyys suosiin panssaroimatontakin puolustajaa. Mitä tulee Tornioon, niin jos sinne lähdetään puskemaan ns. tappioista välittämättä, niin ensinnäkin ei olla enää napapiirin pohjoispuolella ja toiseksi olettaisin että avuksi tulee siinä vaiheessa Kainuun prikaatin perustamia joukkoja, Karjalan Prikaatin vaunuja ei missään edes realismin rajoja hipovassa ajatusleikissä.

En tiedä, ohittiko arvon Ohjus-tiedustelija sen kontekstin, jossa pohdin KARJPR:n kaluston käyttökelpoisuutta eri olosuhteissa... (On kylläkin hienoa nähdä teikäläinen täällä pitkän tauon jälkeen, tiedän teikäläisen olleen aikanaan hyvinkin aktiivinen!)

hyökkäykseen kykenevien joukkojen määrä kavennee väistämättä tulevaisuudessa

Tällä hetkellä on olemassa mekanisoidut taisteluosastot ja moottoroidut taisteluosastot. Ne ovat kuitenkin, itänaapurin terminologiaa käyttääkseni, perspektiivittömiä kokoonpanoja. Massiivista määrää itävaunuja ei ole varaa korvata, vaan kyseiset kokoonpanot siirtyvät hiljalleen kohti auringonlaskua. Se ei tapahdu nyt, mutta 5-10-15 vuoden kuluessa. Juuri nyt meillä on vahvasti teloihin nojaavia kokoonpanoja, joita voidaan ainakin teoriassa käyttää myös Pohjois-Suomessa. Pitäisikö saman olla todellisuutta myös tulevaisuudessa? Miksi lie mekanisoituihin taisteluosastoihin ei ole sotkettu massoittain Paseja, vaikka KARJPR:n kohdalla se nähtiin järkeväksi ja hyödylliseksi?

Kun KARJPR aikanaan ottaa kantaakseen valtakunnan ainoan ykkösnyrkin manttelin, niin pitäisikö sen myös kyetä sellaiseen?

Hävittäjävoiman siirtäminen etelämmäs ihan tukikohtakäyttöön on luokkaa tsiljoona kertaan nopeampaa riittävine tukimateriaaleineenkin kuin PS-yhtymän vastaava manööveri. Kaiken lisäksi hävittävistä on merkittävää iloa ihan parvi kokoluokasta lähtien ja ne pystyvät muitta mutkitta tukeutumaan mihin tahansa aktiiviseen tukikohtaan välittömästi jopa pelkällä kone+lentäjä siirrolla, kumpikaan ei toteudu ps-kaluston osalta alkuunkaan. Aika heikko vertaus tämäkin(n)

Suonet anteeksi, että epäilen tätä. Kun yksi varatukikohta vaatii jo useamman kymmenen kuorma-autollista materiaalia, niin miten lie, kun aletaan liikutella kokonaista päätukikohtaa? Kaikkine huoltovälineineen ym. arkikäytössä olevine materiaaleineen, joita ei voida valmiiksi varastoida hygieenisiin 20 jalan kontteihin. Puhumattakaan esimerkiksi polttoainevarastojen siirtelystä, Hornet on tässä suhteessa ihan eri luokkaa kuin panssarivaunu.
 
Pikkaisen ontuva vertaus laittaa vastakkain kauppamerenkulku ja Etelä-Suomeen kohdistuvan yllätyksellisen maahyökkäyksen puolustuksen kulmakivi... kummasta on vara luopua tilapäisesti tiukan paikan tullen, siis kauppamerenkulusta vai itsenäisyydestä?:cautious: Kauppamerenkulku startannee muitta mutkitta kun kriisi on ohi, itsenäisyyden kanssa voi olla vähän heikompaa...
Maihinnousun torjunta nojaa vielä kaiken lisäksi niin moneen muuhunkin palikkaan kuin merivoimien aluskapasiteettiin ettei tuossa olisi edes mitään kauhean dramaattista vaikka merivoimat pysyttelisi jossain Hki-Hanko linjan länsi/eteläpuolella vaikka neukut pörräisi kuinka "omassa päässään" merellä!
Eihän vertauksessasi ollut oikeen mtn järkeä(n)

--

Kommentoitakoon tähän vielä, että miksi tilanne olisi tilapäinen? Venäjä on pitänyt Makarovin piippua viitisen vuotta Ukrainan ohimolla. Meillä on sama riski, näännytystaisteluun joutuminen. Venäjän on helpompi pitää kolme prikaatia korkeassa valmiudessa kuin meidän yksi prikaati.

Ymmärrän toki sen, että joku uskoo parin rannikolle sijoitetun Gabriel-patterin ratkaisevan kaikki ongelmat. Teoriassa ne ovat äärimmäisen tehokkaita, ne ovat vaikeita löytää ja tuhota. Vaan miksi muualla maailmassa ei uskota tähän? Miksi Saksan liittotasavalta koki tarpeelliseksi ylläpitää useita kymmeniä ohjusveneitä kylmän sodan loppuvuosina, vaikka maalla oli vain muutama sata kilometriä rantaviivaa Itämerellä? Kenties asiat eivät olekaan niin yksioikoisia kuin moni kuvittelee?
 
Voisiko olla että Sodankylän perustamisvastuut kalustoineen ja erityisesti ps-määrineen siellä on ihan linjassa sen panostuksen kanssa mitä napapiirin pohjoispuolella aijotaan käyttää...
Ja hävittäjilla vaan sattuu olemaan tarvittaessa kyky siirtyä Rovaniemeltä vaikka Suomenlahden ylle nopeammin kuin yksikään veturi on edes liikahtanut kohti Kymenlaaksoa.
Ihan lentäjiä kiusatakseenko Ilmavoimat pitää toista päätukikohtaansa sitten Rovaniemellä? On meinaan aika huono vetovoimatekijä henkilöstölle verrattuna vaikkapa Tampere-Pirkkalaan.

Miksi Venäjällä on Suomen rajoja vasten olevasta voimasta valtaosa Kuolan niemimaalla, Alakurtti-Kantalahti -linjasta lähtien pohjoiseen? Etenkin lentokoneita siellä on runsaasti.

Tällä hetkellä on olemassa mekanisoidut taisteluosastot ja moottoroidut taisteluosastot. Ne ovat kuitenkin, itänaapurin terminologiaa käyttääkseni, perspektiivittömiä kokoonpanoja. Massiivista määrää itävaunuja ei ole varaa korvata, vaan kyseiset kokoonpanot siirtyvät hiljalleen kohti auringonlaskua. Se ei tapahdu nyt, mutta 5-10-15 vuoden kuluessa. Juuri nyt meillä on vahvasti teloihin nojaavia kokoonpanoja, joita voidaan ainakin teoriassa käyttää myös Pohjois-Suomessa. Pitäisikö saman olla todellisuutta myös tulevaisuudessa? Miksi lie mekanisoituihin taisteluosastoihin ei ole sotkettu massoittain Paseja, vaikka KARJPR:n kohdalla se nähtiin järkeväksi ja hyödylliseksi?
Jos muistan oikein sitä, mitä @CV9030FIN kirjoitti, niin MT-LB(V):t ovat erittäinkin hyvässä kunnossa keskimäärin. Ruotsista vuosikymmenen alkupuolella hankitut ex-DDR-vaunut olivat kuulemma vain sisäänajettuja.

Mitä sanotte muuten siitä pohdinnasta, että BMP-2:n korvaajaksi hankittaisiin peruskunnostettuja ja päivitettyjä CV9040:ia Ruotsista? Heillähän on niitä varastoituna reilusti ylimäärin, eikä tavoitetaso ole siellä niin korkealla uusien puolustussuunnitelmienkaan suhteen, etteikö 100 tai jopa 200 vaunua liikenisi. Toki ruotsalaisten CV9040 on vanhempaa tekniikkaa kuin meillä, mutta päivitettynä se ajaisi asiansa varmasti, liikkuvuuskin olisi BMP-2:ta parempi.
 
Jos muistan oikein sitä, mitä @CV9030FIN kirjoitti, niin MT-LB(V):t ovat erittäinkin hyvässä kunnossa keskimäärin. Ruotsista vuosikymmenen alkupuolella hankitut ex-DDR-vaunut olivat kuulemma vain sisäänajettuja.

Ruotsista hankituista olen lukenut samaa Ylilaudalta. Tiedä sitten, missä määrin pitää paikkansa, mutta sinänsä kohtuu loogista. DDR ilmeisesti hankki vaunuja melkein Saksojen yhdistymiseen asti, ja ruotsalaiset eivät varmaankaan montaa saapumiserää ehtineet kouluttamaan.


Mitä sanotte muuten siitä pohdinnasta, että BMP-2:n korvaajaksi hankittaisiin peruskunnostettuja ja päivitettyjä CV9040:ia Ruotsista?
Heillähän on niitä varastoituna reilusti ylimäärin, eikä tavoitetaso ole siellä niin korkealla uusien puolustussuunnitelmienkaan suhteen, etteikö 100 tai jopa 200 vaunua liikenisi. Toki ruotsalaisten CV9040 on vanhempaa tekniikkaa kuin meillä, mutta päivitettynä se ajaisi asiansa varmasti, liikkuvuuskin olisi BMP-2:ta parempi.

Me likes!

Ongelmaksi voi tosin nousta se, ettei Ruotsi ole ollut halukas luopumaan niistä tähän asti. Vuosia sitten luin edesmennneestä Militaryphotosista, kuinka joku baltti tutkija kirjoitti, että Ruotsin pitäisi sijoittaa ko. Neuvostoliittoa/Venäjää vastaan hankittua kalustoa Baltiaan myymällä/liisaamalla sitä edullisesti. No, ei ole tapahtunut... Pessimistinä en jaksa uskoa, että Suomikaan olisi siinä poikkeus. Jos realistinen mahdollisuus olisi, siihen olisi tartuttu BMP-2:n päivittämisen sijaan. Vaan miten kävi?

Kyseisiä vaunuja voidaan saada BMP-2:n tilalle vain siinä tapauksessa, että joudumme sotilaalliseen kahnaukseen Venäjän kanssa ja Ruotsi kokee Venäjän ärsyyntymisen hyväksyttävänä seurauksena meidän aseistamisesta.
 
Kun yksi varatukikohta vaatii jo useamman kymmenen kuorma-autollista materiaalia, niin miten lie, kun aletaan liikutella kokonaista päätukikohtaa? Kaikkine huoltovälineineen ym. arkikäytössä olevine materiaaleineen, joita ei voida valmiiksi varastoida hygieenisiin 20 jalan kontteihin. Puhumattakaan esimerkiksi polttoainevarastojen siirtelystä, Hornet on tässä suhteessa ihan eri luokkaa kuin panssarivaunu.

Mitä huollon tehtäviä on varauduttu tekemään päätukikohdassa ja mitä varatukikohdassa? Jälkimmäiset on varustettu kaiketi lähinnä lennonjohtoa ja täydennyksiä varten? Kun julkisesti on kerrottu kaluja olevan 3 päätukikohtaa ja 15 varatukikohtaa varten niin kauanko voidaan lentää pelkkiin varatukikohtiin tukeutuen? Korjaamotoiminta lienee olennaisin ero? Raskaampia huoltoja ja vauriokorjauksia ei voi tehdä kuusen alla. Päätukikohdan toiminnoista pitäisi pystyä kohtuullisella aikavälillä hajauttamaan ainakin tuo osa sopiviin teollisuushalleihin tms. niiden varatukikohtien tuntumaan olivatpa ne sitten maakuntien lentoasemia tai maantietukikohtia. Polttoaineen varastointi on toivottavasti hoidettu muuten kuin keräämällä kaikki menovesi päätukikohtiin.
 
Mitä huollon tehtäviä on varauduttu tekemään päätukikohdassa ja mitä varatukikohdassa? Jälkimmäiset on varustettu kaiketi lähinnä lennonjohtoa ja täydennyksiä varten? Kun julkisesti on kerrottu kaluja olevan 3 päätukikohtaa ja 15 varatukikohtaa varten niin kauanko voidaan lentää pelkkiin varatukikohtiin tukeutuen? Korjaamotoiminta lienee olennaisin ero? Raskaampia huoltoja ja vauriokorjauksia ei voi tehdä kuusen alla. Päätukikohdan toiminnoista pitäisi pystyä kohtuullisella aikavälillä hajauttamaan ainakin tuo osa sopiviin teollisuushalleihin tms. niiden varatukikohtien tuntumaan olivatpa ne sitten maakuntien lentoasemia tai maantietukikohtia. Polttoaineen varastointi on toivottavasti hoidettu muuten kuin keräämällä kaikki menovesi päätukikohtiin.
Vieläköhän Kauhavan lentosotakoulun sulkemisen ja tilojen myymisen jälkeen Ilmavoimilla olisi valmius käyttää sitä tukikohtana halutessaan? Maantieteellisen sijaintinsa vuoksi se olisi turvallinen paikka käyttää päätukikohtana sen takia, että se on kauempana rajasta kuin Rissala, Tikkakoski tai Pirkkala. Tein vähän laskelmia että se on sata kilometriä kauempana itärajasta kuin Pirkkala. Tällä etäisyydellä saataisiin muutamia minuutteja enemmän aikaa reagoida, jos tutkat havaitsevat vihollisen hyökkäyksen tukikohtaa kohtaan.
 
En tiedä, ohittiko arvon Ohjus-tiedustelija sen kontekstin, jossa pohdin KARJPR:n kaluston käyttökelpoisuutta eri olosuhteissa... (On kylläkin hienoa nähdä teikäläinen täällä pitkän tauon jälkeen, tiedän teikäläisen olleen aikanaan hyvinkin aktiivinen!)

En ohittanut, totesin vaan että pohdinta kyseisen joukon käyttämisestä napapiirin pohjoispuolella on täyttä utopiaa ja vaatisi jonkun lapinsota/valvontakomissio tyylisen tilanteen jolloin pasien parjattu maastoliikkuvuus tiettömillä taipaleilla olisi pelkkää plussaa:sneaky:


Tällä hetkellä on olemassa mekanisoidut taisteluosastot ja moottoroidut taisteluosastot. Ne ovat kuitenkin, itänaapurin terminologiaa käyttääkseni, perspektiivittömiä kokoonpanoja. Massiivista määrää itävaunuja ei ole varaa korvata, vaan kyseiset kokoonpanot siirtyvät hiljalleen kohti auringonlaskua. Se ei tapahdu nyt, mutta 5-10-15 vuoden kuluessa. Juuri nyt meillä on vahvasti teloihin nojaavia kokoonpanoja, joita voidaan ainakin teoriassa käyttää myös Pohjois-Suomessa. Pitäisikö saman olla todellisuutta myös tulevaisuudessa? Miksi lie mekanisoituihin taisteluosastoihin ei ole sotkettu massoittain Paseja, vaikka KARJPR:n kohdalla se nähtiin järkeväksi ja hyödylliseksi?

Kun KARJPR aikanaan ottaa kantaakseen valtakunnan ainoan ykkösnyrkin manttelin, niin pitäisikö sen myös kyetä sellaiseen?

Tästäkin tuli jo avauduttua tuolla psv-ketjussa, en todellakaan lähde mukaan näihin 15v ennustuksiin koska tilanne on ollut tähänkin asti niin totaalisen erilainen mitä olisi voitu kuvitella lähtötilanteessa.
Edelleenkin todella vaikea nähdä tilannetta jossa maavoimien ykkösnyrkkiä siirrettäisiin pois pelipaikoiltaan sodanuhan leijuessa yllä, oli vahvuudet valtakunnan tasolla mitä tahansa. Jos joukot supistuvat foorumin esittämällä tavalla, niin meillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin liittyä Natoon (ja se on sitten taas ihan oma lukunsa), mutta kuten todettua asiat harvoin menevät samalla tangentilla siihen suuntaan kuin juuri nyt ehkä jonkun mielestä näyttää..
Eiköhän pasien jämät ole KarPr:ssa ihan Jpr90 peruja ja Parolassa kalustoa ei ole myllätty vastaavasti uusiksi.


Suonet anteeksi, että epäilen tätä. Kun yksi varatukikohta vaatii jo useamman kymmenen kuorma-autollista materiaalia, niin miten lie, kun aletaan liikutella kokonaista päätukikohtaa? Kaikkine huoltovälineineen ym. arkikäytössä olevine materiaaleineen, joita ei voida valmiiksi varastoida hygieenisiin 20 jalan kontteihin. Puhumattakaan esimerkiksi polttoainevarastojen siirtelystä, Hornet on tässä suhteessa ihan eri luokkaa kuin panssarivaunu.


Niin, en edelleenkään ollut siirtämässä koko päätukikohtaa etelään. Totesin vaan että hävittäjät kykenevät siirtymään ja tukeutumaan etelän tukikohtiin (ja tukikohta verkon laajentaminen on ensimmäisiä asioita mitä tässä maassa tapahtuu jos valmiutta nostetaan) todella nopeasti ja niistä on siellä merkittävää hyötyä ihan parvi tasoista lähtien. Kumppainenkin näistä seikoista toteutuu KarPr -> pohjoiseen skenaariossa todella heikosti ja altistaa maan ihan oikealle miehityksen uhalle. Hornet todellakin on aivan eriluokkaa psv verrattuna ja se on sitä nimenomaan liikuteltavuutensa ansiosta.
ps. oletko ihan tosissasi että polttoaine muodostaisi jonkun kynnyksen hävittäjien tukikohdan vaihdolle...:oops::sneaky:
 
Kommentoitakoon tähän vielä, että miksi tilanne olisi tilapäinen? Venäjä on pitänyt Makarovin piippua viitisen vuotta Ukrainan ohimolla. Meillä on sama riski, näännytystaisteluun joutuminen. Venäjän on helpompi pitää kolme prikaatia korkeassa valmiudessa kuin meidän yksi prikaati.

Mitä KarPr napapiirin pohjoispuolelle siirtäminen tähän auttaisi?? Siitähän tässä aluperin olisi kyse, mitä on voidaan / mitä on varaa siirrellä minnekkin suojaksi/tueksi jos uhka on päällä.


Ymmärrän toki sen, että joku uskoo parin rannikolle sijoitetun Gabriel-patterin ratkaisevan kaikki ongelmat. Teoriassa ne ovat äärimmäisen tehokkaita, ne ovat vaikeita löytää ja tuhota. Vaan miksi muualla maailmassa ei uskota tähän? Miksi Saksan liittotasavalta koki tarpeelliseksi ylläpitää useita kymmeniä ohjusveneitä kylmän sodan loppuvuosina, vaikka maalla oli vain muutama sata kilometriä rantaviivaa Itämerellä? Kenties asiat eivät olekaan niin yksioikoisia kuin moni kuvittelee?

Turha tähän on mitään kylmiä sotia tai Saksoja sotkea, Venäjän maihinnousukyky / edellytykset itämerellä ovat tänä päivänä niin totaalisen erilaiset kuin NL aikoihin + rannikko-ohjusten suorituskyvyn kehitys tähän päälle että se ei muodosta mitenkään päin samanlaista uhkaa verrattuna siihen että Viipurin-Laatokan välissä useampi prikaati lämmittelisi koneitaan.
 
Back
Top