Miehistön kuljetus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja noska
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Kunhan spekuloin, varsinkin kun tykit siirrettiin uusin torneihin. Lisäksi tuo vanhan tornin yläkoro (35-37 astetta?) vähän vaatimaton tulevaisuutta ajatellen (dronentorjunta)?

Suurempi kysymys droonintorjunnassa on mielestäni, millä sensoreilla se drooni havaitaan ja saadaan seurantaan alasampumista varten. Sen jälkeen voi sitten pohtia koron riittävyyttä - tosin jos Wikipedian taulukkoon luotetaan, niin ei se yläkoro ole kuin 50 astetta ruotsalaisten ilmatorjuntapanssarivaunussakaan.
 
Suurempi kysymys droonintorjunnassa on mielestäni, millä sensoreilla se drooni havaitaan ja saadaan seurantaan alasampumista varten. Sen jälkeen voi sitten pohtia koron riittävyyttä - tosin jos Wikipedian taulukkoon luotetaan, niin ei se yläkoro ole kuin 50 astetta ruotsalaisten ilmatorjuntapanssarivaunussakaan.
Juuri näin. Uusimmilla vaunuilla havainnointi- ja torjuntakyky on mahdollista saada joukkuetasalle (EO/IR, tutka, akustinen, EW, ABM, APS). Pari ITPSV mekanisoitua pataljoonaa kohti ei enää riitä.
 
millä sensoreilla se drooni havaitaan ja saadaan seurantaan alasampumista varten
Spexer 2000/AMMR -tyyppiset pienikokoiset AESA-tutkat tulevat varmasti yleistymään myös "normaaleissa" vaunuissa. Esimerkkinä tästä suunnasta vaikkapa K2 Black Panther ja sen EHF tutka (ei nyt ihan sama juttu mutta menkööt).

Skyrangerin tornista näkee aika hyvin, miten pieneen tilaan tuollaisen melko suorituskykyisen pikkututkan saa nykyään integroitua ja ihan parilla paneelillakin tuo mahdollistaisi erittäin tehokkaan maalinosoittamisen 35 bushmasterille tai esimerkiksi paksun katolla olevalle 30mm RWS:lle.
 
Lisäksi tuo vanhan tornin yläkoro (35-37 astetta?) vähän vaatimaton tulevaisuutta ajatellen (dronentorjunta)?

Linkkaamani Suomen Sotilaan torni-artikkelin mukaan nykytornin koro on 32 astetta. Sitä artikkeli ei mainitse saavutetaanko tuo koro 30mm vai 35mm kanuunalla. Artikkelin mukaan D-tornissa asetta on viety eteenpäin ja parempi koro saavutettu sillä.
 
Juuri näin. Uusimmilla vaunuilla havainnointi- ja torjuntakyky on mahdollista saada joukkuetasalle (EO/IR, tutka, akustinen, EW, ABM, APS). Pari ITPSV mekanisoitua pataljoonaa kohti ei enää riitä.

Spexer 2000/AMMR -tyyppiset pienikokoiset AESA-tutkat tulevat varmasti yleistymään myös "normaaleissa" vaunuissa. Esimerkkinä tästä suunnasta vaikkapa K2 Black Panther ja sen EHF tutka (ei nyt ihan sama juttu mutta menkööt).

Skyrangerin tornista näkee aika hyvin, miten pieneen tilaan tuollaisen melko suorituskykyisen pikkututkan saa nykyään integroitua ja ihan parilla paneelillakin tuo mahdollistaisi erittäin tehokkaan maalinosoittamisen 35 bushmasterille tai esimerkiksi paksun katolla olevalle 30mm RWS:lle.

Miten rynnäkkövaunun varsinaisen tehtävän suorittamisen käy nykyisessä uhkaympäristössä jos pääase osoittaa suurimman osaa aikaa taivaalle? APS on tietysti yksi tapa ulkoistaa drone-uhkan torjunta automatisaatiolle, jotta vaunu ja miehistö voivat keskittyä varsinaiseen tehtävään.
 
Miten rynnäkkövaunun varsinaisen tehtävän suorittamisen käy nykyisessä uhkaympäristössä jos pääase osoittaa suurimman osaa aikaa taivaalle?
Tämä tulee melko nopeasti ihan oikeaksi ongelmaksi. Taivaalle katsominen pitäisi kyllä jyvittää lähtökohtaisesti pääaseesta erilliselle vehkeelle tai dedikoidulle ajoneuvolle.

Tietysti myös tutkajärjestelmiin ja muihin on saatavilla reilusti automaatiota, joilla kyetään tunnistamaan joitain kriittisimpiä maaleja ja pakon edessä suuntaamaan juuri kohti tulevaa suristinta vastaan "kaikki paukut". Hienoahan tietysti olisi, että ne dronet tippuisi taivaalta jonkun muun toimesta tätä ennen. Tulevaisuudessa (jopa lähempänä kuin uskommekaan) joku 10-30kW laseri voi sitten pyöriä itsenäisesti katolla, samalla kun vaunu keskittyy ydintehtäväänsä.
 
Miten rynnäkkövaunun varsinaisen tehtävän suorittamisen käy nykyisessä uhkaympäristössä jos pääase osoittaa suurimman osaa aikaa taivaalle? APS on tietysti yksi tapa ulkoistaa drone-uhkan torjunta automatisaatiolle, jotta vaunu ja miehistö voivat keskittyä varsinaiseen tehtävään.
Voisin kuvitella, että esim. yksi joukkueen vaunuista on vähän taaempana, eo/ir sensori pyörii ja voi olla kiinteät pikkututkat tornin kulmissa. Tarkoituksena dronejen havainnointi ja torjunta, johon muut verkottuneet vaunut tilanteen salliessa yhtyvät. Ko. vaunussa voi olla neljäs miehistön jäsen (dronetorjunta-au), jotta vaununjohtaja voi keskittyä omaan hommaansa. PSVJ vastaavasti yhdessä vaunussa voi olla sopivilla sensoreilla varustettu RWS tätä varten. APS sitten viimeisenä keinona. Siipivaununa oleva dronentorjunta UGV on myös vaihtoehto; kun miehitetyt vaunut peruutetaan kuusten alle, voi UGV sijoittua parempiin torjunta-asemiin.
 
Voisin kuvitella, että esim. yksi joukkueen vaunuista on vähän taaempana, eo/ir sensori pyörii ja voi olla kiinteät pikkututkat tornin kulmissa. Tarkoituksena dronejen havainnointi ja torjunta, johon muut verkottuneet vaunut tilanteen salliessa yhtyvät. Ko. vaunussa voi olla neljäs miehistön jäsen (dronetorjunta-au), jotta vaununjohtaja voi keskittyä omaan hommaansa. PSVJ vastaavasti yhdessä vaunussa voi olla sopivilla sensoreilla varustettu RWS tätä varten. APS sitten viimeisenä keinona. Siipivaununa oleva dronentorjunta UGV on myös vaihtoehto; kun miehitetyt vaunut peruutetaan kuusten alle, voi UGV sijoittua parempiin torjunta-asemiin.
Tai sitten paljoonan panssari IT-joukkuetta kasvatetaan ja sieltä löytyy se kalusto ja osaaminen. Komentaja sitten alistaa tarvittavat resurssit.
 
Tai sitten paljoonan panssari IT-joukkuetta kasvatetaan ja sieltä löytyy se kalusto ja osaaminen. Komentaja sitten alistaa tarvittavat resurssit.
Pitikin laittaa että lisäksi ITPSVJ nelivaunuiseksi. ITPSVJ torjuu myös helikoptereita ja korkeammalla lentäviä Tied. droneja. Ilma-ammuntaa harrastettiin jo omana PSJ aikanani 80-luvulla, nykytekniikalla se vaan on helpompaa ja tehokkaampaa. Oma idea oli tuoda torjuntakykyä joukkuetasalle vaunumäärää lisäämättä, ei ilmatorjuntaa korvaamaan.
 
Miten rynnäkkövaunun varsinaisen tehtävän suorittamisen käy nykyisessä uhkaympäristössä jos pääase osoittaa suurimman osaa aikaa taivaalle? APS on tietysti yksi tapa ulkoistaa drone-uhkan torjunta automatisaatiolle, jotta vaunu ja miehistö voivat keskittyä varsinaiseen tehtävään.
Joku kauko-ohjattu kattokonekivääri jossa lämppäri, laser ja ballististen tietokone joka antaa ampujalle ennakkopisteen?
Menisi tosin yksi istuin vaunun kuljetuskyvystä.
 
Joku kauko-ohjattu kattokonekivääri jossa lämppäri, laser ja ballististen tietokone joka antaa ampujalle ennakkopisteen?
Tähän kykenee varmaan jokainen markkinoilla oleva moderni RWS.

Isompi ongelma on saada joku oikeasti pätevä dronejen havainnointijärjestelmä (tutka) ja saada kauko-ohjattu konekivääri sitten lukittamaan tutkasignaaliin. Se vaatii hieman enemmän "rautaa" taakseen. Pelkkä optinen sensori ei välttämättä riitä, vaikka kyseessä olisi joku massiivinen EO/IRST tilannekuvajärjestelmä.
 
Tähän kykenee varmaan jokainen markkinoilla oleva moderni RWS.

Isompi ongelma on saada joku oikeasti pätevä dronejen havainnointijärjestelmä (tutka) ja saada kauko-ohjattu konekivääri sitten lukittamaan tutkasignaaliin. Se vaatii hieman enemmän "rautaa" taakseen. Pelkkä optinen sensori ei välttämättä riitä, vaikka kyseessä olisi joku massiivinen EO/IRST tilannekuvajärjestelmä.
Tutka tarvitsee oman generaattorin.
Sinänsä CV:n pohjalta on jo tehty IT vaunuja.
Patria voisi tehdä jonkun kotimaisen SPAAG tornin jonka saa sekä FAMOUS että AMV alustallen.
 
Konekivääriä järkevämpi vaihtoehto dronetorjuntaa tulevat olemaan energia-aseet, eli laser ja mikroaalto. Ainoa miinuspuoli on se että sitä tekniikkaa pitää jaksaa vielä pari vuotta odottaa. Mutta sen jälkeen niiden asentaminen ilmatorjuntavaunuun tulee olemaan suoraviivaista (Tai niin suoraviivaista kuin insinöörityö ikinä on). En lähtisi asentamaan tälläistä rynnäkköpanssarivaunuun, niissä on jo tarpeeksi hommaa ilmankin. Parempi laittaa sellaiseen vaunuun missä ukkojen ja akkojen koulutus keskittyy ilma/dronetorjuntaan.
 
Viimeksi muokattu:
Tutka tarvitsee oman generaattorin.
Miksi? Eikö vaunuissa ole sellainen kohtalaisen suuri ja sitä myöskin eteenpäin työntävä voimalähde takana, joka generoi myös ihan kohtalaisen määrän sähköä? Lisänä nykyään usein myös tietysti APU, ettei aina tarvitse pitää moottoria hönkimässä. Jos joku tietää itseäni paremmin miten sähkön generointi on suoritettu olemassa olevissa IT-vaunuissa, niin olen valmis seisomaan korjattuna!

Patria voisi tehdä jonkun kotimaisen SPAAG tornin jonka saa sekä FAMOUS että AMV alustallen.
Kotimainen SPAAG torni kuulostaa hieman turhaan helvetin kalliilta ja monimutkaiselta järjestelmältä, jolla ei sitten ole ketään muita käyttäjiä ja hankintamäärät jäävät ihan minimaalisiksi. Marksman on potenut useita uniikin järjestelmän ongelma + on määrällisesti lähennä hävettävä suoritus.

Euroopasta löytyy jo ihan kohtalaisesti tilattu Skyranger. Miksi ei vain osteta sitä jos ammus IT:tä tarvitaan? Jenkeilläkin useampi projekti joista aktiivikäytössä M-SHORAD Stryker ja ilmeisesti kohta sen päivitetty versio.

Konekivääriä järkevämpi vaihtoehto dronetorjuntaa tulee olemaan energia-aseet, eli laser ja mikroaalto. Ainoa miinuspuoli on se että sitä tekniikkaa pitää jaksaa vielä pari vuotta odottaa. Mutta sen jälkeen niiden asentaminen ilmatorjuntavaunuun tulee olemaan suoraviivaista (Tai niin suoraviivaista kuin insinöörityö ikinä on). En lähtisi asentamaan tälläistä rynnäkköpanssarivaunuun, niissä on jo tarpeeksi hommaa ilmankin. Parempi laittaa sellaiseen vaunuun missä ukkojen ja akkojen koulutus keskittyy ilma/dronetorjuntaan.
Tästä voi olla samaa mieltä kun seuraa olemassa olevien HELWS-järjestelmien hyvinkin ripeää kehitystä maailmalla. Jenkeillä on jo Polaris RZR alustalla ihan toimivia (joksenkin matalatehoisia) järjestelmiä käytössä, joissa "pintapuolinen" efektori on samaa kokoluokkaa Kongsbergin Protectorin kanssa. Tuollaisen voi muutaman vuoden sisällä integroida osaksi vaikka jokaista IT-vaunua, IT-patteria, tai jokin päivä autonomisena vaikkapa MBT:n katolle.

Luulisi että nyt odotellaan enää lastentautien fiksailua, sekä hinnan saamista alas järkevän kokoluokan (fyysiset mitat suhteessa tehoon) ratkaisuiden osalta.
 
Miksi? Eikö vaunuissa ole sellainen kohtalaisen suuri ja sitä myöskin eteenpäin työntävä voimalähde takana, joka generoi myös ihan kohtalaisen määrän sähköä? Lisänä nykyään usein myös tietysti APU, ettei aina tarvitse pitää moottoria hönkimässä. Jos joku tietää itseäni paremmin miten sähkön generointi on suoritettu olemassa olevissa IT-vaunuissa, niin olen valmis seisomaan korjattuna!


Kotimainen SPAAG torni kuulostaa hieman turhaan helvetin kalliilta ja monimutkaiselta järjestelmältä, jolla ei sitten ole ketään muita käyttäjiä ja hankintamäärät jäävät ihan minimaalisiksi. Marksman on potenut useita uniikin järjestelmän ongelma + on määrällisesti lähennä hävettävä suoritus.

Euroopasta löytyy jo ihan kohtalaisesti tilattu Skyranger. Miksi ei vain osteta sitä jos ammus IT:tä tarvitaan? Jenkeilläkin useampi projekti joista aktiivikäytössä M-SHORAD Stryker ja ilmeisesti kohta sen päivitetty versio.


Tästä voi olla samaa mieltä kun seuraa olemassa olevien HELWS-järjestelmien hyvinkin ripeää kehitystä maailmalla. Jenkeillä on jo Polaris RZR alustalla ihan toimivia (joksenkin matalatehoisia) järjestelmiä käytössä, joissa "pintapuolinen" efektori on samaa kokoluokkaa Kongsbergin Protectorin kanssa. Tuollaisen voi muutaman vuoden sisällä integroida osaksi vaikka jokaista IT-vaunua, IT-patteria, tai jokin päivä autonomisena vaikkapa MBT:n katolle.

Luulisi että nyt odotellaan enää lastentautien fiksailua, sekä hinnan saamista alas järkevän kokoluokan (fyysiset mitat suhteessa tehoon) ratkaisuiden osalta.
Tarvitaan tutka joka näkee pienempiä maaleja ja prosessoi enemmän dataa kuin perinteiset kylmänsodan aikaiset tutkat. Tuon pitää erottaa drone metsästä ja linnuista. Tämä vaatii enemmän tehoa.
Ideaalisti tuossa olisi myös tekoälyllä toimiva hätätulitus moodi joka torjuu parvia yksittäisen maalin sijaan.
Joku olemassa oleva torni on tietysti yksi vaihtoehto. Kallista mutta niin on myös mekanisoidun pataljoonan tuhoutuminen ennen jalkautumistasaa.
 
Miksi? Eikö vaunuissa ole sellainen kohtalaisen suuri ja sitä myöskin eteenpäin työntävä voimalähde takana, joka generoi myös ihan kohtalaisen määrän sähköä? Lisänä nykyään usein myös tietysti APU, ettei aina tarvitse pitää moottoria hönkimässä. Jos joku tietää itseäni paremmin miten sähkön generointi on suoritettu olemassa olevissa IT-vaunuissa, niin olen valmis seisomaan korjattuna!
IT-vaunun asejärjestelmän sähkönsyöttö on perinteisesti toteutettu erillisellä moottorigeneraattorilla. Esim. Gepardissa se on 3,8 litrainen 66 kW tehoinen, joka tekee kolmea erilaista sähköä, mm. 380 Hz AC hyrrien pyörittämiseen. 66 kW ei enää miltään apulaitehihakäyttöiseltä laturilta irtoa.

AESA-tutka ja strap-down INS poistavat suuritaajuisen vaihtovirran tarpeen, mutta edelleen ongelmaksi jää, että pääkonetta olisi pidettävä jatkuvasti korotetulla joutokäynnillä riittävän tehon takaamiseksi välittömästi ja polttoainetta kuluisi paljon. Kunnon akku tietty auttaisi.
 
Viimeksi muokattu:
Onko 2x30mm tykkillä+4 ohjuksella varusteetu torni sopiva? Koreasta vois saada Biho tornia kohtuu hintaan
Ehkä jos tuohon saadaan ammuksia jotka eivät tarvitse suoraa osumaa tai tilalle 35mm Oerlikon jonka toimivuus on jo nähty Ukrainassa.
 
Onko 2x30mm tykkillä+4 ohjuksella varusteetu torni sopiva? Koreasta vois saada Biho tornia kohtuu hintaan
Ei luulis olevan suurikaan homma integroida tuo 30MM AIR BURST MUNITION PROGRAMMING KIT Bihon aseisiin, jos Korealla ei oo omaa systeemiin.

Kyllä se on erittäin vaikea, jopa mahdoton homma!

Täytyy muistaa, että erilaisia 30 mm kalibereja on maailma puolillaan. Bihossa on kaksi SNT Dynamics KKCB 30×170 mm -konetykkiä, jos Wikipediaan on luottaminen. Rheinmetallin ABM-ohjelmointikitti taas on tarkoitettu 30x173 mm ampumatarvikkeille ja Mk44 tykinputkelle. Eli ei ole yhteensopiva laisinkaan.

Joko pitää vaihtaa Bihoon Mk44 Bushmaster II 30x173 mm konetykit tai sitten pitää kehittää uudet ABM-ampumatarvikkeet tuohon pienempään kaliberiin ja sellainen ohjelmointilaite, joka on fyysisesti yhteensopiva tuon SNT Dynamicsin konetykin kanssa. Päälle sitten vielä softaintegraatiot Bihon ohjelmistoon.
 
Back
Top