Mielestäsi paras 9 mm pistooli ressulle ammuntaan ( ehkä SRA ) ?

No niin ampujat, kertokaas millä 9 mm aseella ammutte ja miksi juuri sillä tietyllä?

 

Glock 17 9mm Gen 4.

Halpa
Luotettava
Saatavilla viriosia ja varusteita runsaalti
patruunahuolto työnantajan toimesta
Luonnollinen kahvakulma
Matala piippulinja
Mieto rekyyli

 

S&W Military&Police. Luistissa on hyvä karhennus jonka takia virittäminen käy helposti paksuillakin hanskoilla. Lisäksi M&P sattuu minulle tuntumaan hyvältä kädessä, tähtäyslinja ja laukaisu sopivat myös minulle. Se on kivan pieni ja kevyt mutta saan silti siitä hyvä otteen. Liipasinvarmistin toimii hyvin.

 

Aikoinaan SIG Sauer P226. Kallis kuin mikä.
Muita kokeiltuja:
- Glock 17
- H&K USP
- parikin SIG P226 kopiota

Voisin suositella hinta/laatusuhteeltaan tätä (415,00 € !!!):



https://www.hantaurus.fi/pgc/125/Pistoolit

Tämä itselataava ysimillinen on Norincon kopio SIG Sauer P226 pistoolista.
Ase on saavuttanut lyhyessä ajassa suuren suosion hyvän viimeistelynsä ja toimintavarmuutensa takia.

• Runko mustaksi eloksoitua alumiinia ja muut osat sinistettyä terästä.

• Karhenettu tukeva kahvalevy on takaosan ympäri kiertyvä ns. wrap around malli.

• Kaksikätinen vaihdettava lippaan vapautin.

• Molemmissa tähtäimissä valkotäplät hämäräammuntaa varten.

• Kuuden rihlan palkkirihlaus 254 mm rihlannousulla.

• Viidentoista patruunan lipas. Varalipas sisältyy hintaan.

• Piippu 11.2 cm ja kokonaispituus 19.6 cm.

• Paino 890 g.

Erä-lehti 7/2000.
Rekyylilehti nro 4/2009, suuri perusysimillisten testi: Norinco yllätti positiivisesti ennakkoluuloisen testiryhmän viimeistelyllään ja ampumaominaisuuksillaan ja keskinkertaista paremmalla hinta-laatusuhteellaan.

Suosittelen omien kokemusten perusteella. Kahvalevyt olivat paskat (helppo vaihtaa), mutta muuten vähän karkeammasta viimeistelystä huolimatta hyvä pistooli.

 

Komppaan Sardaukauria, pelkkiä hyviä kokemuksi Kinuski SIG:stä. Edullinen, toimintavarma ja SIG:n tuunausosat käy 1/1.

 

Minä en tiedä mikä nyt on paras. Itse ostin nimismiesten aikaan edellisen itselataavan kertatulipistoolini. Siihen aikaan reserviläisammunnoissa oli toimintahäiriöt erittäin yleisiä. Ostin aseen jota pidettiin toimintavarmana. Nyt tuhansia ja taas tuhansia laukauksia myöhemmin voin todeta, että valintani ei ollut huono. Yhtenä kriteerinä oli lupaus ampua kovempia ns. konepistoolipaukkuja. Yhtään toimintahäiriötä ei ole ollut vuosikymmenten aikana. Ei yhtään käyntiä asesepällä. Aseella on tapettu siat ja porot, lehmät ja loukkuun menneet pienpedot. Sitä on kannettu luolilla ja hirvijahdissa lopetusaseena.

Nykyisin aseelleni sra- kisoissa hymyillään ja onpa joskus ihan pilkattukin.

Aseeni on CZ75.

Halusin sotkeutua tähän(kin) ketjuun kertoakseni, että aina kaikista hienoin ja kallein ei ole paras sotakäytössä. Hyvän sotilaspistoolin on oltava toimintavarma ja kestävä. Vasa sen jälkeen tulee muut ominaisuudet kuten tarkkuus yms.
Saatan ostaa tänä vuonna uuden pistoolin, mutta en tuon CZ:n tilalle. Meinasin Desert Eaglea ja viimeaikoina suosimaani .44 rem mag kaliberia.

Paras reserviläispistooli on tietysti kaliberissa 9mm. Ja varmaan joku malli jota on useiden länsimaiden viranomaiset viime vuosikymmeninä ostaneet.

 

H&K USP on tähän mennessä pärjännyt olosuhteissa ja panoksilla jotka ovat saaneet kaksi eri Glokkia jumittamaan. Laukaisu ja käsiteltävyys on myös oikein hyvä.
Miinuksena hinta ja ei niin hyvä lisäosien saatavuus.

 

Kaikki kaapissa ja ampumakokemuksia sen verran, että aika vankat näkemykset näiden osalta. Kaikki mainitut ovat hyviä pistooleja ja niissä on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Glockissa on mielestäni vähiten heikkouksia ja se on kokonaisuutena paras. Ja se noista lähteekin sitten perkkiin mukaan.

 

Glock 17 RTF2 tai Gen4. Varma, helppo, käy yleensä hyvin, on firman käytössä, sopii kisaamiseenkin jos innostuu. Jos ei Glock miellytä, niin sitten nuo muut ysit joita mainittu ovat nekin varsin käypäisiä. Ja loppujen lopuksi, vaikka kiertopalkinto-FEG on kuitenkin rajusti parempi kuin ei mitään.

 

Yhdenmukaisuussyistä ottaisin. Sitten saman puolen kaverikin olisi heti sinut sen kanssa, jos oma kynsi kylmenisi.

Muuten ysimillisistä CZ 75 SP-01 on ameriikan ampujilla nyt kuumin nimi.

http://alltoptens.com/top-ten-9mm-pistols-of-2014/

 

CZ 75B

Tuon ja Glockin välillä piti vuosikymmen sitten valita, muista ei ollut kokemusta ja hinnoiltaan olivat mahdollisuuksien rajoissa. Glock maksoi muistaakseni vajaan seitsämänsataa euroa ja cetori neljä ja puoli. Se ja Glockin outo laukaisu sitten ratkaisivat. Olisin kyllä varmasti oppinut sen laukaisunkin, mutta se raha...

Nykyisin on varmasti parempia vehkeitä saatavilla inhimilliseen hintaan. Ei CZ huono ole, ikä näkyy tietysti painossa, varustekiskon ja vaihdettavien kahvapalojen puutteena ja vanhahtavana vireen poistona. Lipaskapasiteetti on riittävä, namiskuukkelit käyttökelpoisia. Kahvaa olen teipillä karhennellut. Vähän kuin Mora tai AK, ei huippu, mutta ajaa asiansa. B-mallissa on pudotusvarmistus, eli ase ei laukea vahingossa iskusta tms. ellei liipaisin ole pohjassa.

 

Entä minkä varaat omaan käyttöön?

 

H&K USP.

Itse asiassa noita on meidän kodissa kaksi kappaletta, isännän ja emännän. Isäntä on ampunut omallaan 15- 20 000 laukausta, emäntä ehkä 5000. Molemmat ovat edelleen kuin uusia, mitä nyt isännän aseesta on nurkat vähän kuluneet tuhansien kotelointien jäljiltä. Yhtäkään ainutta syöttöhäiriötä ei ole kummassakaan aseessa vielä ollut, pari laukeamatonta on ollut mutta rohkenen väittää niiden johtuneen patruunoista, ei aseesta. Päädyin aikoinaan tähän aseeseen koska olen ampunut paljon 1911- tyyppisillä aseilla, ja USPin kahvakulma on täsmälleen sama kuin satavuotisessa sotaratsussa, joten se tuntui luontevalta kädessä. Lihasmuisti jne...
Samoin pidän peukalovarmistimesta. Esim. Glock on muuten kyllä kaikin puolin hyvä ase, mutta sen käyttämä liipaisinvarmistin on todellinen abominaatio. En ole vielä ampunut Glockilla jossa olisi hyvä liipaisu, ja jo pelkkä ajatus siitä että aseen ainoa manuaalinen varmistus poistuu liipaisinta painamalla on jotenkin, öh, idioottimainen. Maailmalla on ollut aseenriistotilanteita, joissa viranomaiselta on riistetty ase, mutta peukalovarmistin on estänyt sen käytön omistajaansa vastaan. Kuvitelkaaa tuo sama tilanne Glockilla. En ole viranomainen enkä usko joutuvani ihan heti moiseen tilanteeseen, mutta kuitenkin...

Sen verran vielä haluan sanoa, että USP on monen ampujan silmissä hieman väärinymmärretty. Moni on sanonut minulle, että hyvä pyssy, mutta inhoan tuota lippaan vapautinsalpaa. Ja perseestä se onkin, jos sitä yrittää käyttää perinteiseen tapaan peukalolla. Silloin joutuu muuttamaan otetta kahvasta yltääkseen siihen, ja peukalon liikerata on outo koska vapautinta ei painetakaan asetta vasten vaan alaspäin. Mutta mutta, saksalaiset insinöörit ovatkin innovoineet jotain erinomaista, sillä salpaa onkin tarkoitus käyttää etusormella, siis liipaisinsormella. Silloin se onkin kerrassaan erinomaisen yksinkertainen, helppo ja nopea. Lipas tyhjenee, sormi otetaan pois liipaisimelta, siirretään sitä sentin verran taaksepäin ja painetaan salpaa alaspäin. Tämä on oikeasti nopeampi ja ergonomisempi, ja myös turvallisempi tapa vaihtaa lipas, sillä silloin sormi on takuulla pois liipaisimelta kun asetta käsitellään. Samoin tämä sopii pienikätisille käyttäjille paremmin. Emäntä on aika pienikokoinen ihminen, ja perinteisillä peukalokäyttöisillä vapauttimilla hän joutuu vaihtamaan otetta kahvasta. Etusormikäyttöisellä sitä ongelmaa ei ole...

 

Toisaalta Glockin varmisimet ovat ns. idioottivarmat. Varmistimen tehtävähän on estää aseen tahaton laukeaminen ampujan käsitellessä asetta oikein ja hyvä varmistin toteuttaa tuon olematta kuitenkaan liian monimutkainen käyttää. Eihän se peukalolla käytettävä varmistin kovin monimutkainen ole, mutta esim. CZ pistoolien kanssa olen todistanut sitä, että ampuja vahingossa varmistaa aseen ampumisen aikana ilman tarkoitusta. Glock laukeaa vain puristamalla liipaisin pohjaan kuitenkin siten, että ulkoista varmistusta ei tarvitse poistaa, vaan kaikki varmistukset poistuvat luonnollisia teitä osana oikeaoppista aseenkäsittelyä. Siinä on siis tahattoman laukeamisen estävät ja mahdollisimman yksinkertaiset varmistimet = hyvät varmistimet. Minun mielestäni parhaat.

Ainakin minä pidän suuresti siitä, että vedon jälkeen ase on ampumavalmis kunhan vain sormi puristaa liipaisimen pohjaan ja kaikkein tärkeintä tuo on silloin, jos joutuu vetämään tukikädellä, koska harvoissa pistooleissa on kaksipuoleisia hallintalaitteita. Vaikka on se kyllä muutenkin erinomaisen stressivarma ratkaisu. Varmistimen tehtävähän ei ole estää aseen laukaisua aseenriiston jälkeen, sillä muutenhan aseet todennäköisesti suunniteltaisiin siten, että ne lukevat ampujan sormenjäljet tai DNA:n, jotka ominaisuudet tosin estäisivät käsineet kädessä ampumisen...

Aseenriiston vaikeuttamiseksi pistoolia voi kantaa turvakotelossa ja sijoittaa kotelon siten, että se ei ole ainakaan helpoimmassa mahdollisessa paikassa riistää. Toki jos aseenriisto silti onnistuu ja riistetty ase on Glock tai sellainen, jota todennäköisesti kannetaan ladattuna, mutta virittämättömänä ilman manuaalista varmistusta, (kuten esim intin FN tai Sig Sauer P226) niin ase laukeaa, kun liipaisimesta puristetaan.

Mahdollisen aseenriiston ja sen jälkeisen oman aseen maaliksi joutumisen osalta pidän lähtökohtana sitä, että mikäli aseenriisto onnistuu, niin olen saanut jo sen verran pahasti turpaani, että koulutettu mies kyllä laukaisee turvakotelosta riistetyn pistoolin ihan riippumatta peukalolla käytettävästä varmistimesta. Ja kouluttamaton ei sitä riistä vain ottamalla kahvasta kiinni ja nykäisemällä.

 

Samaa mieltä, kiinnittäisin enemmän huomiota koteloon kuin itse pistooliin. Varsinkin Maanpuolustus-ryhmässä oletan että pistooliteemaa käsitellään enemmän maanpuolutusnäkökulmasta, tällöin liipasinvarmistin on todella hyvä koska sotatilanteessa pistoolinkäyttö on 99% sen kantamista (näin olen elokuvista päätellyt ) ja jos sitä joutuu käyttämään niin jotain on mennyt pahasti pieleen ja silloin on kiire. Lisäksi mä aina näissä varustejutuissa mietin asiaa Suomalaisesta talvinäkökulmasta. Jos on talvi, paljon lunta ja kädessä paksut hanskat niin, ulkopuolisen varmistimen käyttö on hankalaa. Desert Eagelissa on talvihanskoille sopiva varmistin mutta se on muuten hidas käyttää (siinäkin helpompi on käyttää iskuria varmistimena).
Pistoolisuositusten kysyminen on vähän sama kuin kysyisi "millä tavalla haluatte tulla humalaan?". Riippuu vähän bileistä, kysyjän motiiveista, ruumiinrakenteesta, mieltymyksistä yms. Aikoinaan eräs tuttava oli vuosikausia henkivartijana eräässä maassa ja hän kovasti kehui CZ pistooleja. Kertoi kyseisten aseiden olevan kovassa huudossa heidän ammattikunnassa. Perusteluna oli se että CZ oli rungoltaan ohut ja sitä oli helppo pitää mukana kun oli pukeutunut valkoiseen paitaan, krakaan ja pukuun. Itse pistoolia valitessani en asiaa kovin paljoa pohdi koska se on lopulta vain back-up ase, kaikki ne ovat hyviä. Jos kyse on kilpailemisesta niin, se on toinen juttu ja silloin painottuu kilpailuvaatimukset. Toi liipasinvarmistin on hyvä juttu ja se että ase tuntuu itselle hyvältä. Lisäksi se että koska kyseessä on back-up ase niin, sen pitää olla pieni, kevyt ja pysyä poissa tieltä silloin kun sitä vaan kannetaan (siksi esim Desertti ei ole hyvä). Paras ase on lopulta kuitenkin se mikä kädessäsi kulloinkin sattuu olemaan kun asetta tarvitset.

 

Eli koska pistooli suurimmaksi osaksi "on vain kannossa", niin sen tulee olla mahdollisimman mukava kantaa! Tässä tuleekin sitten yksi niistä seikoista, joka tekee Glockista kaiketi parhaan palveluspistoolin tällä hetkellä. Glock 17 painaa 625 grammaa, CZ 75 1000 grammaa, Beretta M9 980 grammaa etc. Polymeerirunko pudottaa aseen painoa siis melkoisesti ja kevyempi on kivempi.

Jonkinlaiset hanskat tai sormikkaat taistelijalla on lähtökohtaisesti aina käsissä jo ihan kuumien pintojen takia. Pienet hallintalaitteet voivat siis aiheuttaa jossain määrin ongelmia, mutta esim. luistinvapautussalpaa ei tarvitse mihinkään jos räkkää liikkuvat taakse normiproseduurina lippaanvaihdon yhteydessä. Tuolloin yksi ja sama temppu kelpaa

• kun ase saatetaan toimintakuntoon esim. huollon jälkeen
• kun siihen vaihdetaan lipas
• kun siitä poistetaan häiriötä
  
• kun se saatetaan koulutuksessa tarkastuskuntoon tyhjäksi toteamista varten.

Yksinkertainen on kaunista ja jos asiat voi tehdä aina yhdellä tapaa, niin onko mielekästä rasittaa keskusyksikköä turhilla kikkailuilla?

DE painaa liikaa, on liian iso, lippaaseen menee liian vähän patruunoita ja ase on kallis. Varmasti ihan jees motivaatioammunnassa, ja onkin testilaukausten mukaan, mutta täysin kelvoton palveluspistoolina.

Maailmassa on paljon hyviä pistooleja ja lopun viimein oma kannattaa hankkia sen mukaan, että mikä sopii parhaiten omaan käteen. Sitten on toki muut vaatimukset ja varmaan siitä syystä Glock on murtanut suomalaistenkin urheiluampujien sydämet sekä noussut yleisemmäksi kuin CZ 75. Ja se on silti hyvä pistooli, kuten moni muukin.

 

Kiitokset kaikille hyvistä kommenteista tähän saakka! Homma kallistuu mulla nyt sinne Glockin suuntaan vaikka CZ75:llä olen ehkä eniten treenaillut..

 

Hieno juttu! Vaikka tuolla ylempänä vähän dissasinkin Glockia, haluan korostaa että se oli vain omista pitkäaikaisista tottumuksista johtuva mielipiteeni. Erinomainen asehan se on, ehdottomasti yksi parhaista!