Ja see syy miksi uskon, ettei yhdelläkään kandidaatilla todennäköisesti päästä 64 hävittäjään vaan määrä tulee jonkun verran putoamaan.
Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?
- Viestiketjun aloittaja Huhta
- Aloitus PVM
Laskukaava ei tuollaisenaan toimi. Eiväthän kaikki perushankinnan jälkeiset elinkaarikulut suinkaan siirry tasajaolla vuosikustannuksiin. MLU:t ja vaikkapa aseiden täydennykset ovat omia hankkeitaan jotka nappaavat elinkaaren kustannuksista merkittävän siivun ja niistävät vuosikulungit yhtäkkiä lähemmäs toivottua tasoa. Kikkailullekin jää erilaisia vaihtoehtoja.
Sinällään 48kpl on varmasti ihan mahdollinen hankintamäärä.
Kustaanmiekka
Kenraali
Näinhän se on. Sinällään oli mielenkiintoinen ajatusleikki.
Jos Belgia laski koko elinkaarikustannukseksi F-35:lle ja 34 kpl:n määrälle 12,4 miljardia euroa 40 vuodelle, niin siitä miinustettuna 4 miljardia hankintaa, niin se on 8,4 miljardia euroa 40 vuodelle ja meille 30 vuodelle 6,3 miljardia euroa. Ja meillä juurikin sanottiin tässä ketjussa että elinkaarikustannukset on ilmavoimien toimesta rajattu 10 miljardiin sisältäen kaksi miljardin arvoista MLU:ta.
Eli 10/6,3x34=noin 54 F-35. Tämä luku kuulostaa realistiselta. Ja vielä pyöristellen niin 55 F-35:n hankinta niin hallitus voi sanoa korvanneensa nykyisten Hornettien suorituskyvyn korvaamalla käytettävissä olevat yksipaikkaiset täysin ja kaksipaikkaisia ei ole tarve korvata F-35:n kaksipaikkaisen mallin puutteen vuoksi.
Sinänsä itse uskon, että todennäköinen lopputulema on 57 F-35.
Eli 10/6,3x34=noin 54 F-35. Tämä luku kuulostaa realistiselta. Ja vielä pyöristellen niin 55 F-35:n hankinta niin hallitus voi sanoa korvanneensa nykyisten Hornettien suorituskyvyn korvaamalla käytettävissä olevat yksipaikkaiset täysin ja kaksipaikkaisia ei ole tarve korvata F-35:n kaksipaikkaisen mallin puutteen vuoksi.
Sinänsä itse uskon, että todennäköinen lopputulema on 57 F-35.
kaislajääkäri
Eversti
Einomies1
Respected Leader
Tämä tarkoittaisi että luovutaan kahdesta parvesta koneita, jotka muutenkin ovat kortilla. Kuinka hyväksi tuo F-35 oikein kuvitellaan suhteessa muihin kandeihin? Konemäärälläkin on merkitystä, koska ei F-35 ole välttämättä se helpoin huollettava ja vaikka olisikin, ne ovat tehokkaita vain taivaalla.
Noista ei ole mikään helppo huoltaa. Ranskanpottu etenkään, aivan totaalinen huoltajan painajainen. Gripukassa on kuulemma samaa vikaa, osien hinta ei päätä huimaa, mutta jos alat vaihtamaan happigentsun primäärisyötön sisäputkea otetaan ensin irti vasen siipi tyvestä... Vittu.
ajs178
Respected Leader
Tässä on tehtävä myös riskiarviointia koneiden käyttöarvosta esim vuonna 2055. Voi olla F-35 ainoa käytössä oleva kone silloin ja siten ainoa vaihtoehto
Hirvee vääntö joku aika sitten 60 koneesta... 
Tulevien hävittäjien testikierros alkamassa, Paras teho käytössä olevilla rahoilla voidaankin saada vähentämällä ostettavien koneiden määrää
www.talouselama.fi
Tulevien hävittäjien testikierros alkamassa, Paras teho käytössä olevilla rahoilla voidaankin saada vähentämällä ostettavien koneiden määrää
Tulevien hävittäjien testikierros alkamassa – Paras teho käytössä olevilla rahoilla voidaankin saada vähentämällä ostettavien koneiden määrää
Hintakatto saattaa osoittautua konevalmistajille sangen tiukaksi.
www.talouselama.fi
atanos
Kersantti
Hiljattain Ranskasta tuli tietoa, että Rafalen elinkaarta aiotaan jatkaa 2070-luvulle asti:
Janes | Latest defence and security news
Janes | The latest defence and security news from Janes - the trusted source for defence intelligence
www.janes.com
Gripen on todella iso kysymysmerkki, samoin Typhoon koska tuleva Tempest. Itse jaksan uskoa siihen, että molemmat kyllä joutuvat pakostikin jatkamaan 1960-luvun lähistölle koska Tempest ei ole vielä pitkään aikaan operaatiokykyinen laajamittaisesta valmistuksesta puhumattakaan. Entäpä sitten Super Hornet? Iso kysymysmerkki, mutta US Navy tilasi hiljattain lisää ko. koneita ja sopimus vanhempien päittämisestä uusimpaan standardiin. Tuskin siis aikovat ihan äkkiä niistä luopua, F/A-xx on tiettävästi vasta täysin konseptitasolla ja Growleria ei ole vara kuopata.
Gyllis1
Respected Leader
Referenssiä voi hakea muualta tässäkin tapauksessa.
Voi toki olla hakematta jos ajattelee että muualla tehdyt päätökset ovat olleet poliittisia, leikitään sitten yhdessä yllättynyttä kun lopputulos on sama.
Super Hornet käytiin juuri läpi. US Navyn tämän hetkinen suunnitelma on laittaa 2040 mennessä paaliin sekä E/F että G.
atanos
Kersantti
Äh, aivan. Tämä Navyn suunnitelma pääsi kokonaan unohtumaan, en ole itse tosiaan ollut tuon toteutumiseen erityisen luottavainen. Millähän tämän suunnitelman mukaan aikovat koneensa korvata, kolmefemmoilla?
Gyllis1
Respected Leader
Ei, F/A-XX:llä. Toki, sehän voi olla vaikka kolmefemman tai superhönön johdannainen. Nykyisillä hankinnoilla ovat korvanneet loppuun lennettyjä Block 1 -koneita.
HX-kontekstissa luulen että Boeingin mahdollisuuksiin tuo aikainen poistuminen jonkin verran vaikuttaa on suunnitelma sitten meidän mielestämme realistinen tai ei. Jos pääkäyttäjä sanoo nyt että loppu tulee 2040, eiköhän tuolla vuosiluvulla mennä kun kustannuksia räknätään ja kehityspotentiaalia arvioidaan.
Onko nämä anekdootit omien kanavien kautta kuultuja vai jostain julkisemmasta lähteestä? Tuon jälkimmäisen tarkkuus erityisesti kiinnostaa siksi, että eikös 39:n siipi ole pääosin yhtä kantavaa kappaletta keskirungon kanssa? Vai meinataanko tässä jotain siivekeasetelman irrottamista? Näitä juttuja lisää kiitos (vaikka ko. koneiden threadeihin), jos takataskusta löytyy.
Viimeksi muokattu:
Tässä jälkiviisaana voi sanoa surkuhupaisasti nyt, kun 64 koneen vaatimuksesta on luovuttu, ja sieltä voi tulla ihan mitä vain valmistajilta, että poliitikkojen äänekäs uhriutuminen ja 64 pyhän luvun sivuuttavien mieltäminen Putleristeiksi ja kaikki tämä älämölö pyhästä luvusta 64 tai bust oli aikamoista teatteria.
Vaaleissa kaikkein lähinnä PV:n mielipidettä mukaillut SDP sai niin paljon lunta tupaansa.
Jos HX menee lävitse kymppimiljardina, niin tuossa kohtaa kyllä muiden puolueiden tulisi jopa pyydellä anteeksi demareilta.
Vaaleissa kaikkein lähinnä PV:n mielipidettä mukaillut SDP sai niin paljon lunta tupaansa.
Jos HX menee lävitse kymppimiljardina, niin tuossa kohtaa kyllä muiden puolueiden tulisi jopa pyydellä anteeksi demareilta.
Odottelemme kenraali Ala-Sankilan twiittaisua siitä että Lauri Purasella ” ei ole realistista kuvaa itsenäisen puolustuksen tarpeista”.
Kansanedustaja Timo Heinonen taas voisi moittia Puolustusvoimia siitä että se ”on luopunut pitkäaikaisesta yhteisestä periaatteesta että koko maata puolustetaan”.
Huvittavana näyttäytyy myös Jussi Niinistön kommentti: ”Jos alamme tinkimään tästä 64 hävittäjästä, silloin meidän täytyy määritellä se alue, jota haluamme puolustaa. Mielestäni se on vastuutonta politiikkaa”.
Säälittävää. Niin kovin säälittävää.
Tähän osuu niin hyvin tuo Jussi Halla-ahon kommentti, että 64 ei ole mikään taivaalta pudonnut absoluuttinen luku ja totuus. Ja hänen kommentti siitä, että jos se 64 on absoluuttinen minimi että koko maata puolustetaan, ja nyt on enää 62 Hornettia riveissä, niin eikö se ole suorastaan vaarallista ja epäisänmaallista poliittiselta johdolta huudella näitä lehdistölle vihamielisten maiden tietoon.
Tämä on kohdistusjigi, johon laitetaan molemmat tyvipuoliskot jotta ne voidaan niitata samansuuntaisiksi.Onko nämä anekdootit omien kanavien kautta kuultuja vai jostain julkisemmasta lähteestä? Tuon jälkimmäisen tarkkuus erityisesti kiinnostaa siksi, että eikös 39:n siipi ole pääosin yhtä kantavaa kappaletta keskirungon kanssa? Vai meinataanko tässä jotain siivekeasetelman irrottamista? Näitä juttuja lisää kiitos (vaikka ko. koneiden threadeihin), jos takataskusta löytyy.
Ei ole aivan pelkkiä mielipiteitä perustuen ranskalaisten ajoneuvojen surkeudesta tullutta teknistä maineeseen, vaan myös ammatillista tietämystä n mukana. Ranskalaiset koneet ovat kyllä todella hyviä koneita olleet lentää aina. Gripukassa on muutamia kohtia jotka ovat isästä perkeleestä huollon osalta, puhumattakaan osanvaihdosta, joka edellyttää lähes kokoonpanon irrotusta.
Jossain laitehuollossa on kuulemma järkevää, jos koelauta irrotetaan. Ei tulisi mieleenkään alkaa jossain motarin pätkällä irrottelemaan tutkakartioita ja kääntöpään kiinnityksiä, kun pitää olla sovitusjigi, jolla ne laitetaan takaisin paikalleen. Ilmeisesti tukialuskoneeksi suunnitellut härpäkkeet ovat myös nopeaan ja helpoon huoltoon suunniteltuja.
Mutta onhan nämä luultavasti kaikki kohtuullisen hankalia huollettavia ainakin osittain; jos vertailukohtana on legacy Hornet, se (ja ehkä SH) on ehkä aikanaan saatu suunnitella poikkeuksellisen rauhassa tukialushuoltoystävälliseksi koneeksi kompromissien osalta. Toisaalta, kaikki Rafale M:t on kuitenkin kai saatu lennettyä pois Charles de Gaullelta ennen kotisatamaa. F-35:stä taasen pahat kielet kertoivat jossain lehtijutussa, että pintapaneelien kiinnityskappaleet pruukasivat vaurioitumaan käsiteltäessä, ja ongelma ratkaistiin siirtämällä asia suunnitteluvirhesarakkeesta huoltovirhesarakkeeseen.
(Autoista puheen ollen, Chrysler Grand Voyagerin puhallinmoottorin vaihto edellyttää huoltomanuaalin mukaan kojelaudan ja ilmastointiputkiston purkamista, koska joku keksi asetella yhden neljästä puhallinkotelon pultista tuliseinää vasten. Jos sen pultin kiinnitysmuovikannan raaskii murtaa väkivalloin, seuraavat vaihdot onnistuvat alakautta alle puolessa tunnissa. Tämmöistä sovellusta ei oikein lentokoneessa voi tehdä.)
Viimeksi muokattu:
Teräsvilla
Eversti
Kyllä teitä nyt jaksaa ahdistaa tämä hankinta. Onko se absoluuttinen lukumäärä teidän mielestä se ehdottomasti tärkein tekijä?
Jos ruvetaan taas purkamaan tuota hankkeen vaatimusmäärittelyä, niin otetaas seuraavat osa-alueet, joista Ilmavoimilla on joko omaa tai ostettavaa osaamista:
1. Ilmaoperaatiot kokonaisuutena. Tästähän on harjoitusmielessä paljonkin osaamista, sekä yksittäisinä huippuina että jatkuvana testaamisena. Redflad, Friisian Flag ja Cross border Training, nyt noin muutaman esimerkin kautta.. muitakin on, mutta tässä osa.
2. Tekninen osaaminen. Hornet nykyisessä kuosissaan on nykyaikainen kone ja sen kautta on päästy kiinni modernien(huollettavuus ja ominaisuudet) koneiden pariin. Lisäksi kone tunnetaan viimeistä pulttia myöden. On jopa tehty parannusprojekteja esim.mootoreiden huollettavuuteen.
3. Oman toiminnan organisoiminen. Tätä lienee testattu ilmataistuluharjoituksissa, tukeutumisessa, koelentämisessä ja operatiivisessa johtamisessa. Ilmatilannekuvaamme haluaisivat monet muutkin ja ne kuvat Flankereista yössä kaartamassa pois Suomen ilmatilasta...
4. Kustannuaten hallinta. Tämä lienee yks isoimmista opeista Hornet -projektissa. Kantapään kauttakin on varmaan opittu. Mutta tämän uskon olevan kansainvälisesti yksi parhaiten mallinnettuja asioita HX hankkeen lopullisessa vertailussa. Tähän löytyy Suomesta monelta sektorilta pätevää osaamista. Ja kuten todettu, se on myös hankkeessa näkynyt. Täten uskoisin, että hankkeen myötä meillä on rauhan ja sodan välitilassakin vielä suorituskykyjä, jotka muuten tulisivat kalliiksi. Jos haluaa perehtyä kustannuslaskentaan, niin Activity based costing... Ja yllättäen Tampereella on paljon sen alan osaamista
Muitakin on, mutta tässä nyt epätoivoon vähän toivoa.
"Qualitas Potentia Nostra”, ”laadussa on voimamme”.
Ja ei, en ole hankkeessa mukana, enkä töissä missään sidosryhmissä. Kirjoitus perustuu julkisiin havaintoihin, joiden lähteitä en muista. Saa väittää vastaan
Jos ruvetaan taas purkamaan tuota hankkeen vaatimusmäärittelyä, niin otetaas seuraavat osa-alueet, joista Ilmavoimilla on joko omaa tai ostettavaa osaamista:
1. Ilmaoperaatiot kokonaisuutena. Tästähän on harjoitusmielessä paljonkin osaamista, sekä yksittäisinä huippuina että jatkuvana testaamisena. Redflad, Friisian Flag ja Cross border Training, nyt noin muutaman esimerkin kautta.. muitakin on, mutta tässä osa.
2. Tekninen osaaminen. Hornet nykyisessä kuosissaan on nykyaikainen kone ja sen kautta on päästy kiinni modernien(huollettavuus ja ominaisuudet) koneiden pariin. Lisäksi kone tunnetaan viimeistä pulttia myöden. On jopa tehty parannusprojekteja esim.mootoreiden huollettavuuteen.
3. Oman toiminnan organisoiminen. Tätä lienee testattu ilmataistuluharjoituksissa, tukeutumisessa, koelentämisessä ja operatiivisessa johtamisessa. Ilmatilannekuvaamme haluaisivat monet muutkin ja ne kuvat Flankereista yössä kaartamassa pois Suomen ilmatilasta...
4. Kustannuaten hallinta. Tämä lienee yks isoimmista opeista Hornet -projektissa. Kantapään kauttakin on varmaan opittu. Mutta tämän uskon olevan kansainvälisesti yksi parhaiten mallinnettuja asioita HX hankkeen lopullisessa vertailussa. Tähän löytyy Suomesta monelta sektorilta pätevää osaamista. Ja kuten todettu, se on myös hankkeessa näkynyt. Täten uskoisin, että hankkeen myötä meillä on rauhan ja sodan välitilassakin vielä suorituskykyjä, jotka muuten tulisivat kalliiksi. Jos haluaa perehtyä kustannuslaskentaan, niin Activity based costing... Ja yllättäen Tampereella on paljon sen alan osaamista
Muitakin on, mutta tässä nyt epätoivoon vähän toivoa.
"Qualitas Potentia Nostra”, ”laadussa on voimamme”.
Ja ei, en ole hankkeessa mukana, enkä töissä missään sidosryhmissä. Kirjoitus perustuu julkisiin havaintoihin, joiden lähteitä en muista. Saa väittää vastaan