Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Huhta
  • Aloitus PVM Aloitus PVM

Mikä konetyyppi on mielestäsi todennäköisin valinta Hornetin korvaajaksi?


  • Äänestäjiä yhteensä
    599
  • Äänestys suljettu .
Tästä jutusta tuli mieleen pohtia hieman mikä on liiankin ilmiselvän USA-vaihtoehdon järjestelmäriski. Kaikilla on munat samassa korissa. Tosin onko Meteorin (pieni tuotantokapasiteetti) tai oikeastaan ainoan todella muista erottuvan Rafalen vaihtoehto? Onko se senkään vertaa uskottava edes pakotettuna vaihtoehtona? Hyvä sentään, että edes isohko aseiden varastointi ennakkoon on ollut esillä HX-pohdinnoissa.
Asiaahan voi toisaalta katsoa siltäkin kantilta että amerikkalaiskoneissa toimii vain yksi ohjus joka toimii yhdessä maassa. Vaikka Meteorin tuotantokapasiteetti onkin AMRAAMiin verrattuna pieni, niin kaikki se on etiäpäin...
 
Asiaahan voi toisaalta katsoa siltäkin kantilta että amerikkalaiskoneissa toimii vain yksi ohjus joka toimii yhdessä maassa. Vaikka Meteorin tuotantokapasiteetti onkin AMRAAMiin verrattuna pieni, niin kaikki se on etiäpäin...
Juu. Italia ja Britit maksoi Meteor-integroinnin F-35:een. Tosin saako sitä Typhooniton tai F-35B:tön maa (tai haluaako)? HX:ssä tietävät enemmän tuosta jatkosta JATM/AIM-260:ineen.
 
Itse kyllä tavallaan ymmärrän HX-kritiikin kun ottaa huomioon, että meillä ei ole varaa antaa edes poliisille niiden tarvitsemia määrärahoja. Mutta eihän näiden välillä kaiketi voi valita.
On meillä varaa: "Vuonna 2021 kehitysyhteistyöhön budjetoidut määrärahat – 1 257 miljoonaa euroa".
 
On meillä varaa: "Vuonna 2021 kehitysyhteistyöhön budjetoidut määrärahat – 1 257 miljoonaa euroa".
Pelkästään Afganistanille on vuodessa maksettu yli 20 miljoonaa. Sen määrän käyttäminen poliisilta puuttuvan rahan korvaamiseen olisi ratkaissut nykyongelman, mutta eri ihmisillä on eri prioriteetit.
 
Itse kyllä tavallaan ymmärrän HX-kritiikin kun ottaa huomioon, että meillä ei ole varaa antaa edes poliisille niiden tarvitsemia määrärahoja. Mutta eihän näiden välillä kaiketi voi valita.
Viime vuosina meillä ei ole ollut varaa noin 8 miljardin edestä mutta silti ne rahat on käytetty. Jos lainattua rahaa käyttää, se pitäisi kohdentaa tuottavaan tarkoitukseen. Poliisin työ on tuottavaa koska se vakauttaa yhteiskuntaa ja rikoksen ehkäisymielessä myös säästää yhteiskunnan varoja. Nykyisen hallituksen arvomaailmassa se ei vain tuohon miljardilainoitukseen mahtunut. Useista tuhansista miljoonista poliisille ei liiennyt sen pyytämää 40.

Suomen kuvalehden artikkeli puolestaan keinotteli hx-budjetin oman argumettinsa tueksi eikä argumentoinut itse budjettia. Se kun jakautuu usealle vuosikymmenelle jolloin sen osuus lainarahasta onkin jotain ihan muuta - eikä lainkaan niin vakuuttavaa. Kuvalehti siis vääristi budjetin vertaillessaan sitä kertasummana valtionhallinnon muihin vuosittaisiin panostuksiin.

Ja hx-budjetti on sekin investointi. Uskottava ja kyllin suuren kynnyksen luoma puolustus vähentää maariskiä jonka naapurissa oleva roistovaltio väistämättä alueellemme asettaa. Vakaa yhteiskunta - sen rauha ja ennustettavuus sekä toimiva rakenne on edellytys investointeihin - niin ulkomaisiin kuin kotimaisiinkin. Ja niiden investointien ja toimivan demokraattisen valtionhallinnon myötä näitä lainattuja miljardeja voi joskus maksaa takaisinkin.

Jos ajatellaan vaikka Belgian sijaintia omaamme niin meidän maariski huomioiden se, että Venäjä on naapurissamme - se maksaa meille useita miljardeja vuodessa.
 
Viimeksi muokattu:
Viime vuosina meillä ei ole ollut varaa noin 8 miljardin edestä mutta silti ne rahat on käytetty. Jos lainattua rahaa käyttää, se pitäisi kohdetaa tuottavaan tarkoitukseen. Poliisin työ on tuottavaa koska se vakauttaa yhteiskuntaa ja rikoksen ehkäisymielessä myös säästää yhteiskunnan varoja. Nykyisen hallituksen arvomaailmassa se ei vain tuohon miljardilainoitukseen mahtunut. Useista tuhansista miljardeista poliisille ei liiennyt sen pyytämää 40.

Suomen kuvalehden artikkeli puolestaan keinotteli hx-budjetin oman argumettinsa tueksi eikä argumentoinut itse budjettia. Se kun jakautuu usealle vuosikymmenelle jolloin sen osuus lainarahasta onkin jotain ihan muuta - eikä lainkaan niin vakuuttavaa. Kuvalehti siis vääristi budjetin vertaillessaan sitä kertasummana valtionhallinnon muihin vuosittaisiin panostuksiin.

Ja hx-budjetti on sekin investointi. Uskottava ja kyllin suuren kynnyksen luoma puolustus vähentää maariskiä jonka naapurissa oleva roistovaltio väistämättä alueellemme asettaa. Vakaa yhteiskunta - sen rauha ja ennustettavuus sekä toimiva rakenne on edellytys investointeihin - niin ulkomaisiin kuin kotimaisiinkin. Ja niiden investointien ja toimivan demokraattisen valtionhallinnon myötä näitä lainattuja miljardeja voi joskus maksaa takaisinkin.

Jos ajatellaan vaikka Belgian sijaintia omaamme niin meidän maariski huomioiden se, että Venäjä on naapurissamme - se maksaa meille useita miljardeja vuodessa.
Tämä.

Laittaisiko Google tänne mitään serveritilojaan, jos täällä olisi maanpuolustuksen taso retuperällä? Tuskin.
 
Itse kyllä tavallaan ymmärrän HX-kritiikin kun ottaa huomioon, että meillä ei ole varaa antaa edes poliisille niiden tarvitsemia määrärahoja. Mutta eihän näiden välillä kaiketi voi valita.
Eikös kehitysavun portaitaittain nostamista 7 miljardiin vuoteen 30 mennessä ole ollut viimeaikoina tapetilla. Vois luulla että poliisille ja puolustusvoimille saisi tuolla rahalla vastaavasti sellaisen kaluston että menis tarvittaessa vaikka uralillle asti.
 
Asko Eho muistelee Hornet-hankintaa. Yhtymäkohtia myös HX-hankkeeseen.



AHO NOSTAA Suomen hävittäjävalinnassa keskeiseen rooliin Aimo Pajusen, jo lähes myyttisen maineen saavuttaneen kenraalin ja puolustusministeriön kansliapäällikön.

”Aimo Pajusesta tuli asemansa, kokemuksensa ja henkilökohtaisten ominaisuuksiensa ansiosta hävittäjähankinnan kapellimestari”, Aho kirjoittaa.

Pajunen veti puheenjohtajana sotilaista ja keskeisten ministeriöiden korkeista virkamiehistä koottua hävittäjätyöryhmää, joka koordinoi hävittäjähankintaa. Ahon mukaan nämä linjaukset vaikuttivat hankkeeseen ratkaisevasti, vaikka työryhmällä ei ollutkaan varsinaista päätösvaltaa.

Suomi oli 1990-luvun alussa syvässä talouskriisissä, ja valtiontalous oli kuralla. Ei ollut kirkossa kuulutettu, että Suomella olisi varaa tai edes poliitikoilla halua hankkia uusia hävittäjiä.

”Aimo Pajusen verkosto pelasti vuoden 1992 budjetin valmistelussa hävittäjähankinnan punakynältä. Budjettipäällikkö Raimo Sailas osallistui innokkaasti hävittäjätyöryhmän kokouksiin. Hän tunsi hankkeen ja antoi sille vankkumattoman tukensa. Valtiovarainministeriksi noussut Iiro Viinanen edusti samaa linjaa”, Aho kirjoittaa.

HÄVITTÄJIEN oston rahoitus tuli eduskunnassa äänestykseen tammikuussa 1992. Lopputulos oli, että 99 kannatti, 68 vastusti ja 17 äänesti tyhjää.

Ostoa vastustivat muun muassa vasemmistoliitto, vihreät ja Sdp:n enemmistö. Samat puolueet joutuvat nyt hallitusvastuussa tekemään Hornetin seuraajavalinnan. Tämä kertoo paljon Suomen turvallisuuspolitiikan muutoksesta.

Aho muistuttaa kirjassaan myös silloisen kansanedustajan ja nykyisen ulkoministerin Pekka Haaviston (vihr) ehdotuksesta, jossa puolustusmäärärahoja olisi leikattu vuosittain kymmenen prosenttia ja varat ohjattu ympäristöministeriölle.

”Tuo ehdotus kaatui äänin 121–16”, Aho kuittaa.
 

AHO luetteloi kirjassaan Hornetin valintakriteerit.

Näiden syiden vuoksi Suomi siis päätyi Hornetiin: 1. Tarjolla olevista vaihtoehdoista sillä oli paras suorituskyvyn ja hinnan suhde. 2. Kone oli jatkuvassa sarjatuotannossa, joten toimitusvarmuus on suuri. 3. Yhdysvaltain hallituksen ollessa sopijaosapuolena Suomi sai suuren ostajan tuen. 4. Suuri valmistusmäärä ja laaja käyttäjäkunta takasivat edullisesti varaosat ja tuotetuen. 5. Konetyyppi oli moderni ja sen kehittämispotentiaali on suuri. 6. Kilpailijoihin verrattuna laajin toimintasäde sekä suurin ohjuskuorma. 7. Kone soveltui hyvin Suomen olosuhteisiin. 8. Kaksimoottorisuus lisäsi koneen luotettavuutta, ja korkeammat polttoainekustannukset kompensoituivat edullisella huoltojärjestelmällä.''


Ja täällä on hyvä pointti ja yhtymäkohta tuohon miksi samalla tapaa myös F-35 on vahvoilla Suomen kisassa:

VALITSEEKO Suomi tälläkin kertaa yhdysvaltalaisen koneen, jota pidetään kalliina? Ja joka ehkä samaan aikaan on ilmavoimien suosikki? Tämä vaihtoehto olisi F-35A.

Verrataanpa Hornetin valintakriteereihin. F-35A voitti Sveitsin tarjouskilpailun kustannustehokkuudeltaan parhaana vaihtoehtona. Valinta oli monelle yllätys. Kohdat 2, 3 ja 5 voi laskea F-35:n eduksi. Kohtaan 7 voi puolestaan laittaa kysymysmerkin, ja kohdan 8 jättää huomiotta. F-35A on yksimoottorinen.

Ja ainakin vielä kohdan 4 voi laskea vielä myös Suomen eduksi.


Joten tässä vaiheessa F-35:lla alkaa olla voittokäsi kohdillaan.
 
Ilmavoimien evp-kentsujen suusta on jo aikaisemmin kerrottu että se mitä ilmavoimat esitti, myös meni läpi ilman vastalausetta valtioneuvostossa.

Se mikä tässä on Aholla kertomansa mukaan pointti, on se että pelkän puolustuspolitiikan ehdoilla ei voida mennä, kuten ei menty aikaisemminkaan. Kauppojen tuotos oli toki poliittiset yhteydet ja suhteet länteen, mutta ei päin vastoin että politiikka olisi ohjannut hankintaa.

Hyvä muistutus nykyisille poliitikoille (varsinkin vassareille ja vihreille), että luottoa pitää löytyä 6- vuotta jatkuneeseen HX-hankkeeseen ja siihen perinpohjaiseen työhön mitä puolustushallinnossa tehdään turvallisuutemme eteen. Kalkkiviivoilla ei voi ruveta enää tekemään äkkimuutoksia takavasemmalta, vaan luotetaa omaan asiantuntijaosaamiseen. Muuten koko projektilta, puolustuksen uskottavuudelta ja puolustuspolitiikalta sekä Suomen maineelta suurissa kilpailutuksissa putoaa pohja.
 
Pieleen mennyt sukellusvenekauppa saattaa maksaa Macronille kevään vaalit ja viran. Suomella olisi oiva tilaisuus antaa jatkoaikaa viranhoitoon valitsemalla Rafalet vuodenvaihteessa. Samalla voitaisiin torpata LePenin virkahaavet. Tästä saatu poliittinen pääoma voisi olla tarpeen monessa asiassa, eikä vähiten EU:ssa. Konekin systeemeineen ja aseineen lienee kelpo laite Suomen tarpeisiin.
 
Pieleen mennyt sukellusvenekauppa saattaa maksaa Macronille kevään vaalit ja viran. Suomella olisi oiva tilaisuus antaa jatkoaikaa viranhoitoon valitsemalla Rafalet vuodenvaihteessa. Samalla voitaisiin torpata LePenin virkahaavet. Tästä saatu poliittinen pääoma voisi olla tarpeen monessa asiassa, eikä vähiten EU:ssa. Konekin systeemeineen ja aseineen lienee kelpo laite Suomen tarpeisiin.
Ei meidän kannata lähteä oman puolustuksen kustannuksella pelastamaan jonkun maan demokratiaa. Se on kansalaisten tehtävä siellä maassa. Keskitytään nyt siihen tietoperusteiseen päätökseen ja koviin faktoihin eikä sotketa politiikkaa tähän.
 
Pieleen mennyt sukellusvenekauppa saattaa maksaa Macronille kevään vaalit ja viran. Suomella olisi oiva tilaisuus antaa jatkoaikaa viranhoitoon valitsemalla Rafalet vuodenvaihteessa. Samalla voitaisiin torpata LePenin virkahaavet. Tästä saatu poliittinen pääoma voisi olla tarpeen monessa asiassa, eikä vähiten EU:ssa. Konekin systeemeineen ja aseineen lienee kelpo laite Suomen tarpeisiin.
Joopa joo.

Aika lyhytnäköistä ajattelua kun HX kuitenkin on se suomen puolustuksen selkäranka seuraavat 40 vuotta.

Mikä siinä noin Ranskassa noin viehättää kun kaikki viestisi näyttävät tavalla tai toisella liittyvän siihen.
 
Kun puhutaan HX:n elinkaarikustannuksista ja kuinka Insinöörikenraalimajuri Kari Renko avasi sitä, että kuinka Suomessa päästään muita maita alempiin kustannuksiin mm. sillä, että meillä ei ole harjoitusalueille pitkiä siirtolentoja. Niin ovatko pidemmät siirtolennot sitten sellainen huomattava lisä oikeasti tuohon lopuuliseen laskuun? Ja tietty meillä lennetään hieman vähemmän myös kuin muissa maissa.
 
Nurmelta on tähänkin aiheeseen (Ahon kirjaan) uusi maailmanselitys:

On kyllä ainakin osin uskottavampi kuin Ahon. Esim. Ahon jutussa kerrottiin kuinka Holkerin hallituksen turpossa ei ollut mitään aiheesta. Joo ei varmaan jos koko hankinta käynnistettiin silloin...
 
Back
Top