Erilaiset paikallisjoukotkin tarvitsevat pst-vermeet, pimeänäkö- ja viestivarustuksen, suojausvarustuksen, ajoneuvot ym. Taisteluarvo nyt ei ole kummoinen manööverijoukkoja vastaan mutta haittaa toki paljon maahanlaskujoukkojen ja erityisjoukkojen käyttöä. Tulee muistaa myös etteivät nämäkään joukot ilmaisia ole, niihinkin pitää sijoitta kantahenkilökuntaa ja ylläpitää suurempaa varusmiesvahvuutta.
Tuohan riippuu täysin siitä, mitä niillä joukoilla halutaan tehdä. Jos paikallisjoukoille jaetaan Spiket, Pasit, ryhmäradiot, henkilökohtaiset pimeänäkölaitteet ja luotiliivit, niin ne eivät ole enää paikallisjoukkoja, vaan operatiivisia joukkoja. Ainakin de facto.
Ajoneuvot m/Otto, PST-aseet mallia KES, epäsuora mallia KRH, radiot mallia "vanha" taas eivät paljoa maksa. Eikä ne pimeänäkölaitteetkaan ihan mahdottomasti maksa, enemmän on kyse halusta.
Kaipa parilla 209 miljoonalla eurolla jo jotakin saa? (Ei nyt muisteta, että varaa oli vain 13 miljoonan verran ja suuri summa oli optio.)
Hetken aikaa vielä näin, tosin pianhan Suomen perinnevarustus poistuu käytöstä eikä laajamittaisista investoinnesta ole tietoja.
Patria 6X6? Arktinen liikkuvuus? Ilmatorjunnan suurhankkeet? Noita varmaan voi pitää laajamittaisina. Lisäksi tulee mieleen epäsuorasta esim. K9-option lunastus (tippahan sitä jo lunastettiinkin) ja RSRAKH:n ampumatarvikkeet (summasta/tyypistä ei toki tietoa, mutta PrSM voisi olla mahdollisuus).
Ja onhan noita muitakin:
Paljonkos BMP-2:n MLU 10-luvun lopulla jatkoi käyttöikää? 2030-luvulle, ei sen enempää. Muistaakseni olen aiemmin ihmetellyt, miksi ko. toimenpide jätettiin niin myöhäiseksi, mutta niin tehtiin. Mikä olisi ensi vuosikymmenenä hyvä kandidaatti BMP-2:n korvaajaksi? Mietin itse, että logistiikan...
maanpuolustus.net
Suomi ei varaudu sotimaan Ruotsia vaan Venäjää vastaan. Ruotsilla on tuolloin 2030 - tai milloin lienee Pohjanmaat kokonaisuudessaan rivissä - merkittävästi suorityskykyisemmät merivoimat SUTO- ja PTO -tehtävissä, Suomessa vahvemmat miinoituksessa ja mahdollisesti ilmatorjunnassa. Myös liikkuvien rannikkotaistelujoukkojen määrä on Ruotsissa suurempi (2 taisteluosastoa vs 1).
Mitäs Ruotsin merivoimilla on tuolloin? Nykyisestä kalustosta on pinnanalla 3 kpl Gotland ja pinnalla 5 kpl Visby. Suomella taas pinnanalla ei mitään ja pinnalla 4 kpl Hamina ja 4 kpl Pohjanmaa.
Ruotsin asevoimien toiveissa pinnanalle saadaan vielä 2 kpl A26, mutta en pidätä henkeä. Suklaritoimitusten piti alkujaan tapahtua viimeistään 2022, sitten 2024 ja nyt 2027-2028. Pinnalle saadaan Saabin haaveissa 2-4 uutta korvettia Göteborg-luokan tilalle, mutta niitä ei ole vielä edes tilattu, joten aika nopeasti saavat ruotsalaiset saada kaluston toimintaan.
No, ruotsalaisilla on tietysti SUTO-helikopterit tuohon vielä päälle ja meritorjunta-Gripenit Gungnirilla. Suomella taas on rannikko-Gabrielit ja meritorjunta-HX:t monipuolisella aseistuksella.
Veikkaankin, että Ruotsi on 2030 edellä sukellusveneentorjunnassa, mutta pintamaalien torjunnassa ollaan melko lailla tasoissa Suomen kanssa. Samoin Ruotsin Visbyt voivat häiveestä (ja mahdollisista it-ohjuksista) huolimatta olla hieman alttiita avomerellä, siinä missä suomalainen rannikkolaivasto voi nauttia enemmän saariston suojasta ja säilyä pidempään pinnalla.
Maavoimien osalta Ruotsi lienee tuolloin suorituskykyisempi kaikilla muilla sektoreilla paitsi erilaisten huonosti varustettujen paikallisjoukkojen määrässä. Ruotsihan kasvattaa maavoimiaan, Suomessa edessä on supistusten tie kun kenttätykistön vanha kalusto poistuu rivistä. 2030 tienoilla Ruotsilla on neljä prikaatia (jotka ovat siis kukin noin neljäsosan suomalaisia suurempia) ja 21 alueellista pataljoonaa joiden varustus on eri luokkaa kuin Suomen paikallisjoukoilla (kärkeä lukuun ottamatta). Suomella on toki tuolloinkin varmaan rivissä 200 000 - 2 000 000 reserviläistä selonteoissa mutta varsinaisesti varustettuja joukkoja sitten hiukan vähemmän...
Aika näyttää.
Epäsuorassahan Suomella on jokatapauksessa yli 150 putkea vedettävää 155 mm kalustoa neuvostokalustosta luopumisen jälkeenkin, kun taas Ruotsi stenasi omansa ikuisen rauhan laskeuduttua. Itseliikkuvan tykistön puolella Ruotsissa on tällä hetkellä hankittu/tilattu yhteensä 72 kpl Archer, Suomessa taas 58 kpl K9, mutta ehkäpä viimeisin 10 tykin option lunastus ei jää viimeiseksi. KRH:n puolella Suomella on aika kivasti kyvykkyyttä vedettävissä, Ruotsista en tiedä. Itseliikkuvissa kranaatinheittimissä Suomella on AMOS, Ruotsilla taas Amoksen vähempilahjainen mutta moninkertaisesti lukuisampi Mjölnir. Lisäksi Suomella on MLRS.
Mitä tulee vahvuuteen yleisemmin, niin Suomellahan voi laskea olevan pari mekanisoitua kärkiprikaatia. Mekanisoidut taisteluosastot muodostavat yhden, KARJPR toisen. Sitten tulee porilaisten ja kainuulaisten pumput siihen päälle sekä niitä alueellisia joukkoja, joiden varustus lienee paranemassa eikä heikkenemässä. D-30:n poistuma sattuu, mutta vedettäviä putkia riittää yhä aika mukavasti. Patria 6X6:n hankintojen on viitattu mahdollistavan Pasien työntämistä alueellisille joukoille, eli ajoneuvotilanne paranee, ja jossakin määrin sama ehkä toteutuu myös Arktisen liikkuvuuden hankkeen myötä. PST on nykyisellään Suomessa paljon paremmassa jamassa kuin Ruotsissa, Ruotsi luopui Billeistä jo aikaa sitten, kun taas Suomella on Spiket ja TOW-kalustoakin hankittiin lisää Tanskasta - tosin Ruotsin ei ihan hirveän montaa sataa miljoonaa tarvitse investoida päästäkseen tasoihin.
Ilmavoimien osalta Gripen E passaa Ruotsille ihan hyvin, vaikka varmaan Flygvapnet mielummin F-35:n valitsisi. Maa on meren takana eikä etulinjassa kuten Suomi. AEW-koneita ja tankkereita voi hyödyntää täysimääräisesti kun ei tarvitse pohtia niiden haavoittuvuutta ilmatorjunnalle. Etäisyys tuo varoitusaikaa. Lisäksi Ruotsin ilmavoimien kokohan tulee olemaan suurempi kun 60:n E:n lisäksi ainakin vuoteen 2030 asti olisi tarkoitus käyttää muutamaa kymmentä C/D:tä kokonaisvahvuuden pyöriessä sadan tienoilla.
Mutta se olennainen ero näkyy tässä:
2021: 66,1 mrd SEK (6,4mrd Eur) vs 5,1 MRD Eur - vaikka meneillään Suomessa on poikkeusbudjetit Pohjanmaiden ja HX:n toteuttamiseksi.
Vuodelle 2025 Ruotsin budjetin olisi tarkoitus olla 85 mrd SEK = 8,27 mrd Eur, Suomen taas julkisen talouden suunnitelman mukaan 3,7 mrd Eur. Ero siis kasvaa merkittävästi läpi tämän vuosikymmenen.
Toisaalta Ruotsi maksaa Gripen E:n, A26:n jne. kotimaisen teollisuuden tekohengitysprojektien kehityskuluja. Niihin saa uppoamaan kruunun poikineen.
www.politico.com
