Mikä mättää puolustusministerimme toiminassa?

Ei tämä ennen huomista julkistusta ainakaan yhtään paremmalta näytä.

"Outo käänne kansliapäällikkönimityksessä: Alkuperäistä esittelymuistiota peukaloitiin viime metreillä
Kummalliset käänteet puolustusministeriön kansliapäällikkönimityksessä jatkuvat. Alkuperäistä, Arto Rädyn ansiota vähätellyttä muistioita on muutettu viime hetkillä.
http://yle.fi/uutiset/outo_kaanne_k...muistiotapeukaloitiin_viime_metreilla/8292201
9.9.2015 klo 12:18

Kohu ja oudot operaatiot puolutusministeri Jussi Niinistön (ps) johtaman ministeriön kansliapäällikkönimityksen valmistelussa jatkuvat.

Rajun kritiikin kohteeksi joutunutta alkuperäistä esittelymuistiota, jossa osastopäällikkö Jukka Juusti todistettiin pätevämmäksi kuin virkaa edellisen viisivuotiskauden hoitanut kansliapäällikkö Arto Räty, on viime hetkillä korjailtu. Alkuperäistä muistiota pidettiin puutteellisena ja tarkoitushakuisena. Nyt pahimpia puutteita on korjailtu, mutta loppupäätelmä on edelleen sama: Juustin väitetään olevan pätevämpi kansliapäälliköksi kuin Räty.

Hallitus päättänee kansliapäällikön nimityksestä torstaina. Siksi muutettu muistio on päivätty jo etukäteen 10.9., kun alkuperäisen muistion päiväys oli 25.8. Vaikka muutoksiin on päädytty, puolustusministeri Jussi Niinistö ilmoitti jo edellisen – ja nyt siis puutteelliseksi havaitun – muistion perusteella Rädylle, että häntä ei tulla nimittämään kansliapäälliköksi seuraavalle viisivuotiskaudelle. Ilmoituksensa Niinistö teki ministeriönsä korkeimmalle virkamiehelle tekstiviestillä.

Kaksi eri muistiota
Yle uutisten haltuunsa saamien molempien muistioiden vertailu osoittaa, että uutta muistiota on muutettu eniten dokumentin seitsemännessä luvussa, jossa nimenomaan vertaillaan kahta kärkiehdokasta Juustia ja Rätyä. Uudessa muistiossa korostetaan muun muassa sitä, että puolustusministeriön kansliapäällikön virka on siviilivirka. Kenraaliluutnantti Räty on taustaltaan pitkän linjan ammattisotilas, kun taas Juusti on insinööritaustainen.

Edellisessä muistiossa korostettiin Juustin ansioita suuren organisaation johdossa. Esimerkkinä mainittiin hänen johtaneen puolustusvoimien Elektroniikkakeskuskorjaamoa. Uudesta muistiosta korjaamon edestä on poistettu väite, että kyseessä olisi ollut suuri organisaatio. Vanha muistio vähätteli Rädyn kokemusta valtioneuvostotason tehtävistä toteamalla, että hänen kokemuksensa olisi "jonkin verran" pidempi ja monipuolisempi kuin Juustin. Uudesta muistiosta määre "jonkin verran" on poistettu.

Uuteen muistioon on lisätty myös yksityiskehotaisemmin tietoja Rädyn tehtävistä erilaisten sotilasorganisaatioiden johdossa, kuten tehtävät puolustusvoimien operaatiopäällikkönä, maavoimien esikuntapäällikkönä ja Porin prikaatin komentajana. Lisäksi hänen ansionsa kyberturvallisuuden kehittämisessä noteerataan.

Uusikin muistio on kuitenkin arvostelijoiden mukaan edelleen puutteellinen Rätyn ansioiden osalta. Kriitikoiden mukaan se vähättelee perusteettomasti Rädyn budjettiosaamista. Uudessakin versiossa Juustin suurimmaksi vahvuudeksi nostetaan hänen teknologinen osaamisensa edessä olevien puolustusvoimien suurten materiaalihankintojen takia. Johtamiskokemus on myös osa-alue, joka arvostelijoiden mukaan nostetaan täysin perusteettomasti molemmissa muistioissa Juustin osalta vahvemmaksi kuin Rädyllä.

Kansainvälisen kokemuksen osalta Juustin ansioksi luetaan hänen osallisuutensa Euroopan puolustusviraston perustamisessa. Arvostelijoiden mukaan Rätyä vastaavaa kansainvälistä kokemusta ei löydy puolustushallinnosta keneltäkään muulta.

Varapuhemies kummasteli
Puolustusministeri Niinistön johtama kansliapäällikön valintaprosessi on herättänyt kummastusta puolustushallinnon sisällä sekä ulko- ja turvallisuuspoliitiikan nykyisten ja entisten päättäjien keskuudessa. Viimeksi entinen puolustusministeri Stefan Wallin (r) totesi Ylen politiikkaradion haastatelussa tiistaina, että Rätyä ollaan selvästi savustamassa ulos tehtävistään. Wallin totesi, että ministeri Niinistö on asiassa selityksen velkaa.

Myös eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk) totesi samassa haastattelussa prosessin näyttävän enemmänkin poliittiselta. "Paradoksi tässä on se, että etukäteen ei kerrota perusteluja – ja nimityksen jälkeenhän se on myöhäistä." Ministeri Niinistö ei ole juurikaan suostunut kommentoimaan julkisuudessa kansaliapäällikkönimitystä. Viimeksi maanantaina hän uhkasi kävellä ulos Ylen A-studion suorasta lähetyksestä, jos kansliapäällikkönimityksestä kysyttäisiin enempää.

Nimitys piti ratkaista valtioneuvostossa jo kaksi viikkoa sitten, mutta kokoomus pyysi tuolloin asian pöydälle voidakseen tutusta esittelymuistoon tarkemmin. Yle uutisten tietojen mukaan Niinistö esittää Juustia kansliapäälliköksi tämän viikon valtioneuvoston istunnossa torstaina."
 
Ei tämä ennen huomista julkistusta ainakaan yhtään paremmalta näytä.

"Outo käänne kansliapäällikkönimityksessä: Alkuperäistä esittelymuistiota peukaloitiin viime metreillä
Kummalliset käänteet puolustusministeriön kansliapäällikkönimityksessä jatkuvat. Alkuperäistä, Arto Rädyn ansiota vähätellyttä muistioita on muutettu viime hetkillä.
http://yle.fi/uutiset/outo_kaanne_k...muistiotapeukaloitiin_viime_metreilla/8292201
9.9.2015 klo 12:18

Kohu ja oudot operaatiot puolutusministeri Jussi Niinistön (ps) johtaman ministeriön kansliapäällikkönimityksen valmistelussa jatkuvat.

Rajun kritiikin kohteeksi joutunutta alkuperäistä esittelymuistiota, jossa osastopäällikkö Jukka Juusti todistettiin pätevämmäksi kuin virkaa edellisen viisivuotiskauden hoitanut kansliapäällikkö Arto Räty, on viime hetkillä korjailtu. Alkuperäistä muistiota pidettiin puutteellisena ja tarkoitushakuisena. Nyt pahimpia puutteita on korjailtu, mutta loppupäätelmä on edelleen sama: Juustin väitetään olevan pätevämpi kansliapäälliköksi kuin Räty.

Hallitus päättänee kansliapäällikön nimityksestä torstaina. Siksi muutettu muistio on päivätty jo etukäteen 10.9., kun alkuperäisen muistion päiväys oli 25.8. Vaikka muutoksiin on päädytty, puolustusministeri Jussi Niinistö ilmoitti jo edellisen – ja nyt siis puutteelliseksi havaitun – muistion perusteella Rädylle, että häntä ei tulla nimittämään kansliapäälliköksi seuraavalle viisivuotiskaudelle. Ilmoituksensa Niinistö teki ministeriönsä korkeimmalle virkamiehelle tekstiviestillä.

Kaksi eri muistiota
Yle uutisten haltuunsa saamien molempien muistioiden vertailu osoittaa, että uutta muistiota on muutettu eniten dokumentin seitsemännessä luvussa, jossa nimenomaan vertaillaan kahta kärkiehdokasta Juustia ja Rätyä. Uudessa muistiossa korostetaan muun muassa sitä, että puolustusministeriön kansliapäällikön virka on siviilivirka. Kenraaliluutnantti Räty on taustaltaan pitkän linjan ammattisotilas, kun taas Juusti on insinööritaustainen.

Edellisessä muistiossa korostettiin Juustin ansioita suuren organisaation johdossa. Esimerkkinä mainittiin hänen johtaneen puolustusvoimien Elektroniikkakeskuskorjaamoa. Uudesta muistiosta korjaamon edestä on poistettu väite, että kyseessä olisi ollut suuri organisaatio. Vanha muistio vähätteli Rädyn kokemusta valtioneuvostotason tehtävistä toteamalla, että hänen kokemuksensa olisi "jonkin verran" pidempi ja monipuolisempi kuin Juustin. Uudesta muistiosta määre "jonkin verran" on poistettu.

Uuteen muistioon on lisätty myös yksityiskehotaisemmin tietoja Rädyn tehtävistä erilaisten sotilasorganisaatioiden johdossa, kuten tehtävät puolustusvoimien operaatiopäällikkönä, maavoimien esikuntapäällikkönä ja Porin prikaatin komentajana. Lisäksi hänen ansionsa kyberturvallisuuden kehittämisessä noteerataan.

Uusikin muistio on kuitenkin arvostelijoiden mukaan edelleen puutteellinen Rätyn ansioiden osalta. Kriitikoiden mukaan se vähättelee perusteettomasti Rädyn budjettiosaamista. Uudessakin versiossa Juustin suurimmaksi vahvuudeksi nostetaan hänen teknologinen osaamisensa edessä olevien puolustusvoimien suurten materiaalihankintojen takia. Johtamiskokemus on myös osa-alue, joka arvostelijoiden mukaan nostetaan täysin perusteettomasti molemmissa muistioissa Juustin osalta vahvemmaksi kuin Rädyllä.

Kansainvälisen kokemuksen osalta Juustin ansioksi luetaan hänen osallisuutensa Euroopan puolustusviraston perustamisessa. Arvostelijoiden mukaan Rätyä vastaavaa kansainvälistä kokemusta ei löydy puolustushallinnosta keneltäkään muulta.

Varapuhemies kummasteli
Puolustusministeri Niinistön johtama kansliapäällikön valintaprosessi on herättänyt kummastusta puolustushallinnon sisällä sekä ulko- ja turvallisuuspoliitiikan nykyisten ja entisten päättäjien keskuudessa. Viimeksi entinen puolustusministeri Stefan Wallin (r) totesi Ylen politiikkaradion haastatelussa tiistaina, että Rätyä ollaan selvästi savustamassa ulos tehtävistään. Wallin totesi, että ministeri Niinistö on asiassa selityksen velkaa.

Myös eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk) totesi samassa haastattelussa prosessin näyttävän enemmänkin poliittiselta. "Paradoksi tässä on se, että etukäteen ei kerrota perusteluja – ja nimityksen jälkeenhän se on myöhäistä." Ministeri Niinistö ei ole juurikaan suostunut kommentoimaan julkisuudessa kansaliapäällikkönimitystä. Viimeksi maanantaina hän uhkasi kävellä ulos Ylen A-studion suorasta lähetyksestä, jos kansliapäällikkönimityksestä kysyttäisiin enempää.

Nimitys piti ratkaista valtioneuvostossa jo kaksi viikkoa sitten, mutta kokoomus pyysi tuolloin asian pöydälle voidakseen tutusta esittelymuistoon tarkemmin. Yle uutisten tietojen mukaan Niinistö esittää Juustia kansliapäälliköksi tämän viikon valtioneuvoston istunnossa torstaina."

Niin, eikös se Niinistö sanonut A-studiossa, ettei toimittajalla voi olla oikeaa nimitysmuistiota. Kai hänellä on piilossa vielä pari uutta versiota :eek:
 
Niin, eikös se Niinistö sanonut A-studiossa, ettei toimittajalla voi olla oikeaa nimitysmuistiota. Kai hänellä on piilossa vielä pari uutta versiota :eek:

Ja pitääkö tämä tulkita niin, että on jälleen tapahtunut asiakirjavuoto, koska muuten ei YLE:llä pitäisi olla tästä korjausliikkeestä tietoa? Ja jos näin on, niin Niinistön ministeriössä tai PV:ssa perälaita vuotaa kuin seula. Onko asiakirjojen vuotaminen protesti, jota nähdään pitkin vaalikautta, onkin sitten mielenkiintoista nähdä.

Niinistö varmaankin huomenna ottaa kantaa myös tähän vuotoasiaan.
 
Tämänkin keissin käsittelyn etenemistä aikani seurattuani olen huomioinut erityisesti kuinka suuren kohun se on aiheuttanut. Kohu on toki vain myrsky vesilasissa, mutta silti se viestii omaa korutonta kertomaansa siitä, kuinka sinänsä yhteiskunnan kannalta toisarvoiseen aiheeseen liittyy runsaasti intohimoja ja intressejä, joista osa on nyt joutunut ristiriitaan tai tullut jollain tavalla loukatuksi. Ilman intohimoja mitään kohua ei koko asiasta olisi missään vaiheessa syntynyt eikä se olisi saanut mediassakaan huomiota.

En voi välttyä muodostamasta käsitystä, että asiassa erityisiä intohimoja tai mielipahaa herättävät ainakin seuraavat kolme pääkohtaa, jotka eivät ole hierarkisessa tärkeysjärjestyksessä:

1) Jukka Juusti on sotilastaustaltaan erikoisupseeri. Tämä hiertää kadettiupseereita vähintään yhtä kipeästi kuin opistoupseeri perusyksikön päällikkönä. Sotilaiden henkilöstöryhmien väliset jännitteet ovat selkeästi havaittavissa mm. käytetyssä retoriikassa, jossa nämä kaksi kenraalia asetetaan vastakkain.

2) Nato-jäsenyys. Räty on ollut tunnettu Nato-jäsenyyden kannattaja, jonka vaihtuminen kansliapäällikön tehtävästä voidaan tulkita Suomen natohaaveilijoille ainakin jonkin asteiseksi takaiskuksi. Tämä harmittaa selvästi myös natomyönteiseksi profiloitunutta ministeri Alexander Stubbia, minkä vuoksi hän on ymmärrettävästi suhtautunut nimitysesitykseen hieman negatiivisesti. Tämä ei tietenkään tarkoita, että Juusti olisi millään tavalla Nato-vastainen, mutta jäsenyyden edistämisen kannalta hänen merkityksensä lienee Rätyä vähäisempi.

Kuluneen vuoden aikana kaikesta uutisoinnista päätellen Suomen mediassa on käynnissä mielipiteenmuokkaus, jonka tavoite on kääntää kansan enemmistön kanta myönteiseksi Nato-jäsenyydelle, mikä on myös jäsenyyden hyväksymisen ehto. Ministeri Niinistö on puolestaan natovastaiseksi profiloituneen puolueen ministeri, jota on hassulla tavalla maalattu maamiinojen, varuskuntien, vanhojen rynnäkkökiväärien ja muutenkin menneiden aikojen haikailijaksi. Siitäkin huolimatta, että ministerit perehdytetään tehtäviinsä ja heillä on käytössään hallinnonalansa tilannekuva kaikkine ajankohtaisine asioineen, jotka viimeistään karistavat kaiken turhanpäiväisen huuhastelun agendalistalta. Tämän vuoksi aihe lienee saavuttanut myös mediassa saamansa suosion.

3) Ministeri Jussi Niinistön voimakas henkilöhahmo ja korkean profiilin vallankäyttö, varsinkin jos se ravistelee, hmm... konsensusta. Tällaisesta toiminnasta moni konsensuksen kannattaja pahoittaa mielensä, koska se on hänelle epäedullista.

Asian käsittely ja sen tuoma julkisuus on varmaan kummallekin kenraalille aika ikävää. Molemmat ovat kuitenkin koko kohussa keskipisteen lähelle joutuneita ulkopuolisia ja huonossa tapauksessa heille lankeaa pelinappulan rooli.
 
Suurin ongelma on ilmiselvä mielikuva, jonka mukaan Niinistö teki ensin päätöksen ja keksi perustelut jälkikäteen.
Tai siis keksii siihen mennessä kun vastaa kysymykseen. Ei tuossakaan muistiossa ole osoitettu suoraan sellaista.
 
Huolestuttavinta kai tässä on, että nimenomaisesti turvallisuusasioita käsittelevässä Puolustusministeriössä on asiakirjoja vuotava myyrä, kutsuttakoon häntä tässä vaikka nimellä "Tora Tyrä" (mahdolliset viittaukset todellisiin henkilöihin, paikkoihin tai tapahtumiin ovat täysin sattumanvaraisia).

'Kahta eri ehdokasta vertailevien esittelymuistioiden sisällöstä on jo tihkunut tietoja julkisuuteen. Sitä Niinistö piti valitettavana. "Nyt on kyse asiakirjavuodosta. Luulisi, että toimittajat haluaisivat selvittää sitä." Niinistön mukaan vuotoa on jo selvitetty ministeriössä.'
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015090820315573_uu.shtml
 
Huolestuttavinta kai tässä on, että nimenomaisesti turvallisuusasioita käsittelevässä Puolustusministeriössä on asiakirjoja vuotava myyrä, kutsuttakoon häntä tässä vaikka nimellä "Tora Tyrä" (mahdolliset viittaukset todellisiin henkilöihin, paikkoihin tai tapahtumiin ovat täysin sattumanvaraisia).

'Kahta eri ehdokasta vertailevien esittelymuistioiden sisällöstä on jo tihkunut tietoja julkisuuteen. Sitä Niinistö piti valitettavana. "Nyt on kyse asiakirjavuodosta. Luulisi, että toimittajat haluaisivat selvittää sitä." Niinistön mukaan vuotoa on jo selvitetty ministeriössä.'
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015090820315573_uu.shtml

Näitä vuotojahan oli jo viime hallituksen aikana. Nyt on kuitenkin kierrätetty monta puoluetta ministereineen ja avustajineen ulos, mutta silti ne jatkuvat. Ei rakenna luottamusta.
 
Näitä vuotojahan oli jo viime hallituksen aikana. Nyt on kuitenkin kierrätetty monta puoluetta ministereineen ja avustajineen ulos, mutta silti ne jatkuvat. Ei rakenna luottamusta.

Mitenkäs on, salliiko laki ansan rakentamisen vuotojen löytämiseksi?
 
Sikäli kun sanan "impivaaralaisuus" ymmärrän, niin sitä kuvaa paremmin se, että virkamiehet sanovat "koska me voimme", kuin yksittäinen ministeri. Etenkin jos se on jokin virkamiesten kuppikunta. Ja siitähän tässä nyt on kyse, virkamiehet (ja näiden poliittiset kontaktit) natisevat, kun yhtä kuppikunnan jäsentä ei valittukaan tehtävään.
Voi sen varmasti noinkinpäin kääntää. Kyllä sitä "koska mä voin - mentaliteettia" varmasti löytyy muualtakin.
Erityisen ongelmallista siitä tekee Puolustusvoimissa se, ettei meillä yksinkertaisesti toimi se Talvisota -leffan "mene sinne ja sanot notta terve" (koska mä olen päällikkö ja käsken sut sinne) tai Tuntemattoman "kyllä herra, kyllä herra ja pyöreät kivet polunvarsille".
Meillä se ei vaan tässä armeijassa toimi ja se täytyy jokaisen pomon alikersantista kenraaliin ja puolustusministeriin asti ymmärtää.
Suomalainen reserviläinen heittäytyy siinä kohtaa pirun hankalaksi, samoin käy ammattikapteenin ja kenraalinkin kanssa jos eteen tulee se "koska mä voin". Vastineeksi sitten se reserviläisjääkäri, aktiivikapteeni ja kenraali ja kaikki siltä väliltä ovat valmiita tarvittaessa tekemään tai ainakin yrittämään vaikka mahdottomia jos pomo on kohdellut häntä oikealla tavalla.
Sanotaan mitä sanotaan, niin tuo on aivan avainasia ymmärtää suomalaisten sotilaiden johtamisessa ja heidän kanssaan toimimisessa. Moni sitä asiaa on yrittänyt murtaa ja muuttaa - yksikään ei ole vielä onnistunut.
 
Mitenkäs on, salliiko laki ansan rakentamisen vuotojen löytämiseksi?

Tietääkseni juuri sillä tavoin myyriä koetetaan metsästää: laitetaan liikkeelle ansa-asiakirja, joka vaikuttaa menevän laajaan jakeluun. Sen sijaan, se meneekin huomattavasti pienemmälle porukalle, jolloin on aika paljon helpompi saada syyllinen kiinni. Ja tämä siis perustuu siihen, että myyrä kokee olevansa turvassa, koska jakelu on laaja ja syyllisehdokkaita runsaasti.
 
Tämänkin keissin käsittelyn etenemistä aikani seurattuani olen huomioinut erityisesti kuinka suuren kohun se on aiheuttanut. Kohu on toki vain myrsky vesilasissa, mutta silti se viestii omaa korutonta kertomaansa siitä, kuinka sinänsä yhteiskunnan kannalta toisarvoiseen aiheeseen liittyy runsaasti intohimoja ja intressejä, joista osa on nyt joutunut ristiriitaan tai tullut jollain tavalla loukatuksi. Ilman intohimoja mitään kohua ei koko asiasta olisi missään vaiheessa syntynyt eikä se olisi saanut mediassakaan huomiota.

En voi välttyä muodostamasta käsitystä, että asiassa erityisiä intohimoja tai mielipahaa herättävät ainakin seuraavat kolme pääkohtaa, jotka eivät ole hierarkisessa tärkeysjärjestyksessä:

1) Jukka Juusti on sotilastaustaltaan erikoisupseeri. Tämä hiertää kadettiupseereita vähintään yhtä kipeästi kuin opistoupseeri perusyksikön päällikkönä. Sotilaiden henkilöstöryhmien väliset jännitteet ovat selkeästi havaittavissa mm. käytetyssä retoriikassa, jossa nämä kaksi kenraalia asetetaan vastakkain.

2) Nato-jäsenyys. Räty on ollut tunnettu Nato-jäsenyyden kannattaja, jonka vaihtuminen kansliapäällikön tehtävästä voidaan tulkita Suomen natohaaveilijoille ainakin jonkin asteiseksi takaiskuksi. Tämä harmittaa selvästi myös natomyönteiseksi profiloitunutta ministeri Alexander Stubbia, minkä vuoksi hän on ymmärrettävästi suhtautunut nimitysesitykseen hieman negatiivisesti. Tämä ei tietenkään tarkoita, että Juusti olisi millään tavalla Nato-vastainen, mutta jäsenyyden edistämisen kannalta hänen merkityksensä lienee Rätyä vähäisempi.

Kuluneen vuoden aikana kaikesta uutisoinnista päätellen Suomen mediassa on käynnissä mielipiteenmuokkaus, jonka tavoite on kääntää kansan enemmistön kanta myönteiseksi Nato-jäsenyydelle, mikä on myös jäsenyyden hyväksymisen ehto. Ministeri Niinistö on puolestaan natovastaiseksi profiloituneen puolueen ministeri, jota on hassulla tavalla maalattu maamiinojen, varuskuntien, vanhojen rynnäkkökiväärien ja muutenkin menneiden aikojen haikailijaksi. Siitäkin huolimatta, että ministerit perehdytetään tehtäviinsä ja heillä on käytössään hallinnonalansa tilannekuva kaikkine ajankohtaisine asioineen, jotka viimeistään karistavat kaiken turhanpäiväisen huuhastelun agendalistalta. Tämän vuoksi aihe lienee saavuttanut myös mediassa saamansa suosion.

3) Ministeri Jussi Niinistön voimakas henkilöhahmo ja korkean profiilin vallankäyttö, varsinkin jos se ravistelee, hmm... konsensusta. Tällaisesta toiminnasta moni konsensuksen kannattaja pahoittaa mielensä, koska se on hänelle epäedullista.

Asian käsittely ja sen tuoma julkisuus on varmaan kummallekin kenraalille aika ikävää. Molemmat ovat kuitenkin koko kohussa keskipisteen lähelle joutuneita ulkopuolisia ja huonossa tapauksessa heille lankeaa pelinappulan rooli.

Joko luin huolimattomasti, tai sitten et maininnut tätä valittavan henkilön pätevyysulottuvuutta. Yleinen käsitys lienee, että kukaan tässä valtakunnassa ei ole parempi hoitamaan tuota postia, kuin Räty. Jos paikalle väen väkisin runnotaan Juusti, joka on tosin pätevä, muttei yhtä pätevä kuin Räty, on käsissä ongelma. On tietysti täysin subjektiivinen näkemys kuka on pätevä, kun mitään objektiivista mittaria asiasta ei ole.

Muuten olen pääosin samaa mieltä noista kohdista - ne ovat jollain tavalla tässä koko sopassa mausteena, ja voi toki olla, että siellä on myös sellaisia yrttejä, että niistä ei (vielä) ole kuultu mitään.
 
Näitä vuotojahan oli jo viime hallituksen aikana. Nyt on kuitenkin kierrätetty monta puoluetta ministereineen ja avustajineen ulos, mutta silti ne jatkuvat. Ei rakenna luottamusta.

Juu, mutta virkamies istuu kuin tatti hänessä. Vuotajat eivät välttämättä aina ole pahamaineisia poliitikkoja tai heidän perverssejä avustajiaan, kyllä virkaihminenkin osaa vuotaa kuin vanha Mevan rihun vene.
 
Voi sen varmasti noinkinpäin kääntää. Kyllä sitä "koska mä voin - mentaliteettia" varmasti löytyy muualtakin.
Erityisen ongelmallista siitä tekee Puolustusvoimissa se, ettei meillä yksinkertaisesti toimi se Talvisota -leffan "mene sinne ja sanot notta terve" (koska mä olen päällikkö ja käsken sut sinne) tai Tuntemattoman "kyllä herra, kyllä herra ja pyöreät kivet polunvarsille".
Meillä se ei vaan tässä armeijassa toimi ja se täytyy jokaisen pomon alikersantista kenraaliin ja puolustusministeriin asti ymmärtää.
Suomalainen reserviläinen heittäytyy siinä kohtaa pirun hankalaksi, samoin käy ammattikapteenin ja kenraalinkin kanssa jos eteen tulee se "koska mä voin". Vastineeksi sitten se reserviläisjääkäri, aktiivikapteeni ja kenraali ja kaikki siltä väliltä ovat valmiita tarvittaessa tekemään tai ainakin yrittämään vaikka mahdottomia jos pomo on kohdellut häntä oikealla tavalla.
Sanotaan mitä sanotaan, niin tuo on aivan avainasia ymmärtää suomalaisten sotilaiden johtamisessa ja heidän kanssaan toimimisessa. Moni sitä asiaa on yrittänyt murtaa ja muuttaa - yksikään ei ole vielä onnistunut.


Ja mitä ministerin pitäisi tehdä, kun kenraalikunta alkaa jakamaan nimityksiä keskenään oman mielensä mukaan, vaikka sen tekeminen ei ole heidän tehtävä? Se, että kiista on jatkunut niinkin pitkään ja kiivaana kuin on, on minusta selvä merkki siitä että siellä on kansliapäällikön vaihduttava. Ei Niinistö voi enää perääntyä tai hän ei voi tehdä tehtäviään uskottavasti. Enkä oikein voi uskoa, että ministerin vaihtaminenkaan auttaisi. Se olisi ihan toisen vakavuusluokan tapaus, jos hallitus alkaisi vaihtamaan ministeriä, jotta yksi alempi virkamies saisi jatkaa tehtävissään!
 
Voi sen varmasti noinkinpäin kääntää. Kyllä sitä "koska mä voin - mentaliteettia" varmasti löytyy muualtakin.
Erityisen ongelmallista siitä tekee Puolustusvoimissa se, ettei meillä yksinkertaisesti toimi se Talvisota -leffan "mene sinne ja sanot notta terve" (koska mä olen päällikkö ja käsken sut sinne) tai Tuntemattoman "kyllä herra, kyllä herra ja pyöreät kivet polunvarsille".
Meillä se ei vaan tässä armeijassa toimi ja se täytyy jokaisen pomon alikersantista kenraaliin ja puolustusministeriin asti ymmärtää.
Suomalainen reserviläinen heittäytyy siinä kohtaa pirun hankalaksi, samoin käy ammattikapteenin ja kenraalinkin kanssa jos eteen tulee se "koska mä voin". Vastineeksi sitten se reserviläisjääkäri, aktiivikapteeni ja kenraali ja kaikki siltä väliltä ovat valmiita tarvittaessa tekemään tai ainakin yrittämään vaikka mahdottomia jos pomo on kohdellut häntä oikealla tavalla.
Sanotaan mitä sanotaan, niin tuo on aivan avainasia ymmärtää suomalaisten sotilaiden johtamisessa ja heidän kanssaan toimimisessa. Moni sitä asiaa on yrittänyt murtaa ja muuttaa - yksikään ei ole vielä onnistunut.

Oli kyllä niin asiaa, kuin olla voi.
 
Ja mitä ministerin pitäisi tehdä, kun kenraalikunta alkaa jakamaan nimityksiä keskenään oman mielensä mukaan, vaikka sen tekeminen ei ole heidän tehtävä? Se, että kiista on jatkunut niinkin pitkään ja kiivaana kuin on, on minusta selvä merkki siitä että siellä on kansliapäällikön vaihduttava. Ei Niinistö voi enää perääntyä tai hän ei voi tehdä tehtäviään uskottavasti. Enkä oikein voi uskoa, että ministerin vaihtaminenkaan auttaisi. Se olisi ihan toisen vakavuusluokan tapaus, jos hallitus alkaisi vaihtamaan ministeriä, jotta yksi alempi virkamies saisi jatkaa tehtävissään!
Käännät nyt tapahtumakehityksen päälaelleen.Eivät kenraalit ole ketään nimittämässä.

Kansliapäälliköt ovat virkamiehiä eivätkä poliittisia toimijoita. Kansliapäälliköllä voi olla mielipiteitä hallinnonalansa kehityksestä, mutta ministeri ja ministerin taustalla hallitus kävelee aina tällaisen mielipiteen yli, jos on tarve. Ministeriössä on paljon "ei-poliittisia" hallintotehtäviä.

Ministeriöissä voi myös olla määräaikaisia (poliittisia) valtiosihteerejä, jotka pitkälle vastaavat ministerien erityisavustajia. Nämä molemmat toimet ovat poliittisia virkamiehiä, eli valtio maksaa palkan. Huomionarvoista on että Niinistöllä on toinenkin erityisavustaja, eli Juha Martelius. Hänellä näyttää olevan tausta Supossa, Puolustusvoimissa ja puolustusvaliokunnan valiokuntaneuvoksena. Häntä ei kyllä julkisuudessa ole näkynyt eikä kuulunut, toisin kuin Leino.

Käsittääkseni persut ovat vuosikausia vastustaneet poliittisia virkanimityksiä. Nyt kuitenkin kun tulee eka kansliapäällikön nimitys, persuministeri toteuttaa poliittisen nimityksen (vaikkakin nähtävästi lähinnä nykyisen viranhaltijan torjumisena). Joku tässä ei nyt stemmaa.
 
Näitä vuotojahan oli jo viime hallituksen aikana. Nyt on kuitenkin kierrätetty monta puoluetta ministereineen ja avustajineen ulos, mutta silti ne jatkuvat. Ei rakenna luottamusta.

Esimerkkinä Eduskunnan puolustusvaliokunnan toiminnassa näyttää olevan aika selvästi sanottu, mitkä asiat ovat julkisia ja mistä pitää vaieta.

Esimerkiksi Esityslista PuVE 9 2015 vp:
https://www.eduskunta.fi/FI/lakiensaataminen/valiokunnat/puolustusvaliokunta/Sivut/default.aspx

"Todetaan perustuslain 50 §:n 3 momentin nojalla, että asian käsittelyyn osallistuvien valiokunnan jäsenten on noudatettava vaiteliaisuutta PLM:n muistion osalta."
"Todetaan perustuslain 50 §:n 3 momentin nojalla, että asian käsittelyyn osallistuvien valiokunnan jäsenten on noudatettava vaiteliaisuutta jaettujen TL-IV -luokiteltujen asiakirjojen osalta."


Jos myös kansliapäällikkönimityksen valmistelun julkisuus on samaan tapaan ilmaistu Eduskunnassa, PLM:ssä ja PV:ssa, niin ei pitäisi olla epäselvää mitkä asiat YLE:n kuuluisi tässä vaiheessa tietää ja mitkä ei.
 
Käännät nyt tapahtumakehityksen päälaelleen.Eivät kenraalit ole ketään nimittämässä.

No mistä ne sitten meteliä pitävät? Tai oikeammin pitäisi kysyä, että miksi tästä sitten on noussut meteli, jos ministeri tekee nimitykset ja joka kävelee kenraalien (ja kansliapäälliköiden) yli?

Käsittääkseni persut ovat vuosikausia vastustaneet poliittisia virkanimityksiä. Nyt kuitenkin kun tulee eka kansliapäällikön nimitys, persuministeri toteuttaa poliittisen nimityksen (vaikkakin nähtävästi lähinnä nykyisen viranhaltijan torjumisena). Joku tässä ei nyt stemmaa.

Näkisin nyt tässä olevan juuri se, että halutaan poistaa tuo edellisen hallinnon "lemmikki". Reaktio on toki tavallista rajumpi, johtuisiko siitä, että kadettiupseerit päättivät puolustaa omaansa ja juoksivat vanhojen kaveriensa luokse?
 
Back
Top