Mikä on todennäköisin sotilaallinen konflikti Suomen lähialueilla

juhapar

Kenraali
miheikki kirjoitti:
Sosiaaliturvan romahtaessa jengiytyy suomalaisetkin muodostaen omat "etnojenginsä".

Tuon Etnon jättäisin tuosta jengistä pois, mutta tuo jengiytyminen on kieltämättä huolestuttavaa, jos (~kun) siihen liittyy rikollisuus (Huom! Sosiaaliturvan varassa eläminen ei Suomessa ole rikollista.)

Jos sosiaaliturvan romahtaminen on syy jengiytymiseen ja mahdolliseen rikolliseen toimintaan, niin eikö sosiaaliturva pidä pitää mahdollisimman pitkään yllä?

Itse olen ehkä ennemminkin sitä mieltä, että säällinen toimeentulo ja hyödyllinen osaltaan pitää ihmiset irti laittomuuksista.
 

KorpiSISSI

Kenraali
juhapar kirjoitti:
miheikki kirjoitti:
Sosiaaliturvan romahtaessa jengiytyy suomalaisetkin muodostaen omat "etnojenginsä".

Tuon Etnon jättäisin tuosta jengistä pois, mutta tuo jengiytyminen on kieltämättä huolestuttavaa, jos (~kun) siihen liittyy rikollisuus (Huom! Sosiaaliturvan varassa eläminen ei Suomessa ole rikollista.)

Jos sosiaaliturvan romahtaminen on syy jengiytymiseen ja mahdolliseen rikolliseen toimintaan, niin eikö sosiaaliturva pidä pitää mahdollisimman pitkään yllä?

Itse olen ehkä ennemminkin sitä mieltä, että säällinen toimeentulo ja hyödyllinen osaltaan pitää ihmiset irti laittomuuksista.
Korttelijengit on luonnollinen selviytymiskeino ihmisille. Tämä nähtiin mm. entisen Jugoslavian alueella kun kriisi syveni. Siinä kyseenalaistuu myös se, mikä on rikollista, mikä moraalisesti oikein (moraali kriisissä?) ja mikä soveltamista. Saako nälkäänsä varastaa? Saako suojella läheisten henkeä ja omaisuutta? Kenen kanssa kannattaa liittoutua ja kenen kanssa sotia, kun tilanne on jo päällä?

Onko parempi pitää moraalia yllä jakamalla rahaa ilman vastiketta niin pitkään kuin sitä on, vai siirtyä nälkäpalkattuun (ruoka palkkana) pakolliseen työvelvollisuuteen jo hyvissä ajoin ennen tilanteen kärjistymistä?
 

miheikki

Greatest Leader
Kun asekuntoisilta ja työttömiltä miehiltä häviää toimeentulo -> arabikevät
 

juhapar

Kenraali
KorpiSISSI kirjoitti:
juhapar kirjoitti:
miheikki kirjoitti:
Sosiaaliturvan romahtaessa jengiytyy suomalaisetkin muodostaen omat "etnojenginsä".

Tuon Etnon jättäisin tuosta jengistä pois, mutta tuo jengiytyminen on kieltämättä huolestuttavaa, jos (~kun) siihen liittyy rikollisuus (Huom! Sosiaaliturvan varassa eläminen ei Suomessa ole rikollista.)

Jos sosiaaliturvan romahtaminen on syy jengiytymiseen ja mahdolliseen rikolliseen toimintaan, niin eikö sosiaaliturva pidä pitää mahdollisimman pitkään yllä?

Itse olen ehkä ennemminkin sitä mieltä, että säällinen toimeentulo ja hyödyllinen osaltaan pitää ihmiset irti laittomuuksista.
Korttelijengit on luonnollinen selviytymiskeino ihmisille. Tämä nähtiin mm. entisen Jugoslavian alueella kun kriisi syveni. Siinä kyseenalaistuu myös se, mikä on rikollista, mikä moraalisesti oikein (moraali kriisissä?) ja mikä soveltamista. Saako nälkäänsä varastaa? Saako suojella läheisten henkeä ja omaisuutta? Kenen kanssa kannattaa liittoutua ja kenen kanssa sotia, kun tilanne on jo päällä?

Onko parempi pitää moraalia yllä jakamalla rahaa ilman vastiketta niin pitkään kuin sitä on, vai siirtyä nälkäpalkattuun (ruoka palkkana) pakolliseen työvelvollisuuteen jo hyvissä ajoin ennen tilanteen kärjistymistä?

On.
 

KorpiSISSI

Kenraali
juhapar kirjoitti:
KorpiSISSI kirjoitti:
juhapar kirjoitti:
miheikki kirjoitti:
Sosiaaliturvan romahtaessa jengiytyy suomalaisetkin muodostaen omat "etnojenginsä".

Tuon Etnon jättäisin tuosta jengistä pois, mutta tuo jengiytyminen on kieltämättä huolestuttavaa, jos (~kun) siihen liittyy rikollisuus (Huom! Sosiaaliturvan varassa eläminen ei Suomessa ole rikollista.)

Jos sosiaaliturvan romahtaminen on syy jengiytymiseen ja mahdolliseen rikolliseen toimintaan, niin eikö sosiaaliturva pidä pitää mahdollisimman pitkään yllä?

Itse olen ehkä ennemminkin sitä mieltä, että säällinen toimeentulo ja hyödyllinen osaltaan pitää ihmiset irti laittomuuksista.
Korttelijengit on luonnollinen selviytymiskeino ihmisille. Tämä nähtiin mm. entisen Jugoslavian alueella kun kriisi syveni. Siinä kyseenalaistuu myös se, mikä on rikollista, mikä moraalisesti oikein (moraali kriisissä?) ja mikä soveltamista. Saako nälkäänsä varastaa? Saako suojella läheisten henkeä ja omaisuutta? Kenen kanssa kannattaa liittoutua ja kenen kanssa sotia, kun tilanne on jo päällä?

Onko parempi (1) pitää moraalia yllä jakamalla rahaa ilman vastiketta niin pitkään kuin sitä on, vai (2) siirtyä nälkäpalkattuun (ruoka palkkana) pakolliseen työvelvollisuuteen jo hyvissä ajoin ennen tilanteen kärjistymistä?

On.
..joo.. mutta KUMPI OMPI PAREMPI: (1) vai (2) ?
.. jompikumpi?
..vai.. molempikumpi?

Entä kun yhteiskunnalta/valtiolta loppuu raha edes siihen jaettavaan ruokaan?
Jossain vaiheessa tulee eteen TYÖVELVOLLISUUS, ilman "lakisääteistä" ja "ammattijärjestöjen" neuvottelemaa minimipalkaa. Tarvitseeko sen olla julistettu sotatila, vai käykö perustaksi "taloudellinen kriisi"? Sosialisoidaanko ensin rikkaiden (tai ylensä niiden kenellä jotain rahanarvoista on) varat yhteisen edun nimissä? Tuota jäkimäsitähän on Suomessa tehty jo pidemmän aikaa, paitsi ei ehkä kaikkein varakkaimpien.. ;)
 

setämies

Kenraali
Yksi perusta suomalaisuudelle on mielestäni toisista huolehtiminen. Sosiaaliturva on yksi keino jolla pidetään huolta myös niistä joiden eväät elämiseen ja toimimiseen eivät ole samat kuin itsellä. Toki voidaan järjestää vaikka minkälaista työleiriä, mutta puhutaanko silloin enään toisista huolehtimisesta vai onko kyseessä kaikki pitävät huolta itsestään järjestelmästä?
 

juhapar

Kenraali
KorpiSISSI kirjoitti:
juhapar kirjoitti:
KorpiSISSI kirjoitti:
juhapar kirjoitti:
miheikki kirjoitti:
Sosiaaliturvan romahtaessa jengiytyy suomalaisetkin muodostaen omat "etnojenginsä".

Tuon Etnon jättäisin tuosta jengistä pois, mutta tuo jengiytyminen on kieltämättä huolestuttavaa, jos (~kun) siihen liittyy rikollisuus (Huom! Sosiaaliturvan varassa eläminen ei Suomessa ole rikollista.)

Jos sosiaaliturvan romahtaminen on syy jengiytymiseen ja mahdolliseen rikolliseen toimintaan, niin eikö sosiaaliturva pidä pitää mahdollisimman pitkään yllä?

Itse olen ehkä ennemminkin sitä mieltä, että säällinen toimeentulo ja hyödyllinen osaltaan pitää ihmiset irti laittomuuksista.
Korttelijengit on luonnollinen selviytymiskeino ihmisille. Tämä nähtiin mm. entisen Jugoslavian alueella kun kriisi syveni. Siinä kyseenalaistuu myös se, mikä on rikollista, mikä moraalisesti oikein (moraali kriisissä?) ja mikä soveltamista. Saako nälkäänsä varastaa? Saako suojella läheisten henkeä ja omaisuutta? Kenen kanssa kannattaa liittoutua ja kenen kanssa sotia, kun tilanne on jo päällä?

Onko parempi (1) pitää moraalia yllä jakamalla rahaa ilman vastiketta niin pitkään kuin sitä on, vai (2) siirtyä nälkäpalkattuun (ruoka palkkana) pakolliseen työvelvollisuuteen jo hyvissä ajoin ennen tilanteen kärjistymistä?

On.
..joo.. mutta KUMPI OMPI PAREMPI: (1) vai (2) ?
.. jompikumpi?
..vai.. molempikumpi?

Entä kun yhteiskunnalta/valtiolta loppuu raha edes siihen jaettavaan ruokaan?
Jossain vaiheessa tulee eteen TYÖVELVOLLISUUS, ilman "lakisääteistä" ja "ammattijärjestöjen" neuvottelemaa minimipalkaa. Tarvitseeko sen olla julistettu sotatila, vai käykö perustaksi "taloudellinen kriisi"? Sosialisoidaanko ensin rikkaiden (tai ylensä niiden kenellä jotain rahanarvoista on) varat yhteisen edun nimissä? Tuota jäkimäsitähän on Suomessa tehty jo pidemmän aikaa, paitsi ei ehkä kaikkein varakkaimpien.. ;)

Ks. Setämiehen teksti.
 

KorpiSISSI

Kenraali
setämies kirjoitti:
Yksi perusta suomalaisuudelle on mielestäni toisista huolehtiminen. Sosiaaliturva on yksi keino jolla pidetään huolta myös niistä joiden eväät elämiseen ja toimimiseen eivät ole samat kuin itsellä. Toki voidaan järjestää vaikka minkälaista työleiriä, mutta puhutaanko silloin enään toisista huolehtimisesta vai onko kyseessä kaikki pitävät huolta itsestään järjestelmästä?
Näin on, mutta.. Kun tulee ÄÄRIMMÄINEN KRIISI - Taloudellinen tai sotilaallinen.
Mikä on se raja, kun sosiaalista turvallisuutta ei kyetä ylläpitämään?
Mitkä ovat vaihtoehdot, kun vaihtoehtoja ei enää ole?

Jo nyt on osa kansastamme (etenkin nuorista) pudonnut jo jonkinlaiseen toivottomuuden tasoon, jossa ei edes oikeutettuja apuja jakseta hakea. Eikä tässä ole kyse edes "siivellä elämisestä", enempikin ylpeydestä ja menetetystä itsekunnioituksesta. Suomessa kun elämä pyerii talouden, saavutettujen etujen ja työn ympärillä. Kun siitä leiristä itseään ja arvojaan kunnioittava ihminen tipahtaa, voi tipahtaa melko syvälle. Mitä korkeampaa tippuu, sitä kovemmin kolahtaa.

Joka tapauksessa säästöjä ja leikkauksia tullaan näkemään, mutta entä jos ne ei riitä vaan "syrjäytymistä" ja "väliin putoamista" nähdään nykyistä huomattavasti enemmän. Onko syytä varautua jo ennakkoon tähän todelliseen "sosiaaliturvavajeeseen" ja löytyykö siihen inhimillisiä keinoja?

Sanotaan että "hätä keinot keksii", mutta minkälaiset? Hyvätkö vai Pahat, se lienee itse kustakin kiinni. Hyväntekeväisyyttä ja hyväntahtoisuutta riittää tuntemattomia kohtaan siihen saakka, kunnes omalta taloudelta lähtee pohja. Silloin alkaa todellinen SELVIYTYJÄT, myös parempiosaisten kohdalta --- ei väliä koulutuksesta tai geeniperimästä. Myös tästä on eurooppalaistakin näyttöä sotaoloissa entisessä Jugoslaviassa, kun yhteiskunnan tarjoama infra petti.
 

KorpiSISSI

Kenraali
juhapar kirjoitti:
KorpiSISSI kirjoitti:
juhapar kirjoitti:
KorpiSISSI kirjoitti:
juhapar kirjoitti:
Tuon Etnon jättäisin tuosta jengistä pois, mutta tuo jengiytyminen on kieltämättä huolestuttavaa, jos (~kun) siihen liittyy rikollisuus (Huom! Sosiaaliturvan varassa eläminen ei Suomessa ole rikollista.)

Jos sosiaaliturvan romahtaminen on syy jengiytymiseen ja mahdolliseen rikolliseen toimintaan, niin eikö sosiaaliturva pidä pitää mahdollisimman pitkään yllä?

Itse olen ehkä ennemminkin sitä mieltä, että säällinen toimeentulo ja hyödyllinen osaltaan pitää ihmiset irti laittomuuksista.
Korttelijengit on luonnollinen selviytymiskeino ihmisille. Tämä nähtiin mm. entisen Jugoslavian alueella kun kriisi syveni. Siinä kyseenalaistuu myös se, mikä on rikollista, mikä moraalisesti oikein (moraali kriisissä?) ja mikä soveltamista. Saako nälkäänsä varastaa? Saako suojella läheisten henkeä ja omaisuutta? Kenen kanssa kannattaa liittoutua ja kenen kanssa sotia, kun tilanne on jo päällä?

Onko parempi (1) pitää moraalia yllä jakamalla rahaa ilman vastiketta niin pitkään kuin sitä on, vai (2) siirtyä nälkäpalkattuun (ruoka palkkana) pakolliseen työvelvollisuuteen jo hyvissä ajoin ennen tilanteen kärjistymistä?

On.
..joo.. mutta KUMPI OMPI PAREMPI: (1) vai (2) ?
.. jompikumpi?
..vai.. molempikumpi?

Entä kun yhteiskunnalta/valtiolta loppuu raha edes siihen jaettavaan ruokaan?
Jossain vaiheessa tulee eteen TYÖVELVOLLISUUS, ilman "lakisääteistä" ja "ammattijärjestöjen" neuvottelemaa minimipalkaa. Tarvitseeko sen olla julistettu sotatila, vai käykö perustaksi "taloudellinen kriisi"? Sosialisoidaanko ensin rikkaiden (tai ylensä niiden kenellä jotain rahanarvoista on) varat yhteisen edun nimissä? Tuota jäkimäsitähän on Suomessa tehty jo pidemmän aikaa, paitsi ei ehkä kaikkein varakkaimpien.. ;)

Ks. Setämiehen teksti.
OK. mutta katso myös KorpiSISSI:n teksti :a-cool:
 

KorpiSISSI

Kenraali
setämies kirjoitti:
Yksi perusta suomalaisuudelle on mielestäni toisista huolehtiminen. Sosiaaliturva on yksi keino jolla pidetään huolta myös niistä joiden eväät elämiseen ja toimimiseen eivät ole samat kuin itsellä. Toki voidaan järjestää vaikka minkälaista työleiriä, mutta puhutaanko silloin enään toisista huolehtimisesta vai onko kyseessä kaikki pitävät huolta itsestään järjestelmästä?
Setämies varmaan tarkoittaa nykytilaa, kun asiat ovat vielä suhteellisen siedettävällä tasolla.. vai mitä SETÄ?
 

KorpiSISSI

Kenraali
Jotta jollain tavalla saisin tuotua ymmärretyksi kirjoittamani ajatuksenjuoksun, yksinkertaistan hieman vertauskuvallisesti..

Onko parempi hypätä rikkimenneestä koneesta laskuvarjolla vai ilman?

Tai hieman ajankohtaisempi (tosin sumeampi) vertaus: onko hyvä että Hornettiin hankitaan heittoistuimen heittopanokseksi toimivampi, vai luotetaanko nykyisiin jo epävarmoiksi havaittuihin ajatuksena "vanhassa vara parempi"?
 

setämies

Kenraali
KorpiSISSI kirjoitti:
setämies kirjoitti:
Yksi perusta suomalaisuudelle on mielestäni toisista huolehtiminen. Sosiaaliturva on yksi keino jolla pidetään huolta myös niistä joiden eväät elämiseen ja toimimiseen eivät ole samat kuin itsellä. Toki voidaan järjestää vaikka minkälaista työleiriä, mutta puhutaanko silloin enään toisista huolehtimisesta vai onko kyseessä kaikki pitävät huolta itsestään järjestelmästä?
Setämies varmaan tarkoittaa nykytilaa, kun asiat ovat vielä suhteellisen siedettävällä tasolla.. vai mitä SETÄ?

Melkolailla. Kannattaa kuitenkin muistaa että sosiaaliturva on vain yksi keino pitää huolta ja tasavertaistaa ihmisiä. Toki voidaan hakea sitä että kriisin sattuessa tingitään valtion antamasta tuesta, mutta ei työ ole tässäkohtaa autuaaksi tekevä. Jos työpaikkoihin on jo valmiiksi vaikea päästä, ei esimerkiksi työtä ruokaavastaan -järjestely oikeen toimi. Puhumattakaan sen työn järkkäämisestä. Miten voidaan olettaa että valtio kykenisi järjestämään sen työn (lue: maksamaa ruoat, suunnittelemaan projektit) jos ei ole varaa maksaa sosiaaliturvaakaan? Mielestäni tuossa on se iso ongelmakyssäri. Ei työtä synny sillä että joku päättää että parannamme koko suomen tieverkon tai rakennamme rautatien jäämerelle. Se vaatii fyffeä ja ammattitaitoakin.

EDIT: ja siis huomatkaa. Puhun vain työllistymiskykyisistä jotka tukeutuvat sosiaaliturvaan. Tottakai pelottaa esimerkiksi espanian tilanne jossa nuoret maleksivat rannalla ja baareissa koska kellää ei ole enää TARJOTA duunia.
 

KorpiSISSI

Kenraali
Itse otsikkoon vastaisin.. Todennäköisin sotilaallinen konflikti lähialueella on: RUOTSIN ILMATILAN LOUKKAUS VENÄJÄN TOIMESTA

Perusteena: Läheltäpiti oli jo, Ruotsi ajaa alas puolustuksellisia valmiuksiaan ja säästää muutoinkin puolustusmenoissa. Venäjä testaa toiminnallisia rajojaan, kuinka pitkälle voi mennä ilman että Ruotsi reagoi ja miten se yleensäkkään pystyy reagoimaan nopeisiin tapahtumiin.
 

KorpiSISSI

Kenraali
setämies kirjoitti:
KorpiSISSI kirjoitti:
setämies kirjoitti:
Yksi perusta suomalaisuudelle on mielestäni toisista huolehtiminen. Sosiaaliturva on yksi keino jolla pidetään huolta myös niistä joiden eväät elämiseen ja toimimiseen eivät ole samat kuin itsellä. Toki voidaan järjestää vaikka minkälaista työleiriä, mutta puhutaanko silloin enään toisista huolehtimisesta vai onko kyseessä kaikki pitävät huolta itsestään järjestelmästä?
Setämies varmaan tarkoittaa nykytilaa, kun asiat ovat vielä suhteellisen siedettävällä tasolla.. vai mitä SETÄ?

Melkolailla. Kannattaa kuitenkin muistaa että sosiaaliturva on vain yksi keino pitää huolta ja tasavertaistaa ihmisiä. Toki voidaan hakea sitä että kriisin sattuessa tingitään valtion antamasta tuesta, mutta ei työ ole tässäkohtaa autuaaksi tekevä. Jos työpaikkoihin on jo valmiiksi vaikea päästä, ei esimerkiksi työtä ruokaavastaan -järjestely oikeen toimi. Puhumattakaan sen työn järkkäämisestä. Miten voidaan olettaa että valtio kykenisi järjestämään sen työn (lue: maksamaa ruoat, suunnittelemaan projektit) jos ei ole varaa maksaa sosiaaliturvaakaan? Mielestäni tuossa on se iso ongelmakyssäri. Ei työtä synny sillä että joku päättää että parannamme koko suomen tieverkon tai rakennamme rautatien jäämerelle. Se vaatii fyffeä ja ammattitaitoakin.
Hätäaputyöt valtion toimesta, kuten entisaikojen TVL:n oli tapana tarjota, tulevat jossain vaiheessa ajankohtaisiksi. Ei siinä sen kummempia rojekteja tarvita suunnitella, välttämättömimpiä hommia hoidetaan kunhan työnjohto pelaa. Kun tehdään käsivoimin tai yksinkertaisempia koneita ja laitteita käyttäen, toinen toistaan tukien ja tekemällä oppien (vrt. nais-, vanhus- ja lapsityövoiman käyttö sotien aikana ja jälleenrakennus). Ruoka on siinä vaiheessa jo muutoinkin säännöstelyn alla että helpompaa on pistää jakolinjastot pystyyn työpäivän päätteksi. Ruokavarastojen/varmuusvarastojen toimivuus tulee turvata kaikissa oloissa. Nyt taitaa olla hieman vaiheessa.. Mikäli haluttaisiin turvata kansakunnan olemassaolon jatkuvuus, kannattaisi edes välttämättömin varmuusvarasto ylläpitää. Niin kauan kun vettä, ruokaa ja lämpöä riittää, on elämisen edellytykset olemassa. Itsenäisyyskin taitaa perimmillään olla riippuvainen omavaraisuuden riittävyydestä? Vaikka sanottasiin että itsenäisyydestä taistellaan niin kauan kuin henki pihisee, taitaa todellisuus olla aivan muuta? Periksi annetaan kun mukavuusraja alittuu. Riittääkö SIETOa riittävän pitkään ja mikä on riittävää?

Naapurin ongelmat ovat meidän, kun taloudellinen toiminta on verkostoitunut? ..toisaalta hyvä "rauhan turvaaja" mutta kaventaa itsenäisyyttä ja talousvaltaa johtava alistaa muut.
 

baikal

Supreme Leader
setämies kirjoitti:
Yksi perusta suomalaisuudelle on mielestäni toisista huolehtiminen. Sosiaaliturva on yksi keino jolla pidetään huolta myös niistä joiden eväät elämiseen ja toimimiseen eivät ole samat kuin itsellä. Toki voidaan järjestää vaikka minkälaista työleiriä, mutta puhutaanko silloin enään toisista huolehtimisesta vai onko kyseessä kaikki pitävät huolta itsestään järjestelmästä?

+
 

KorpiSISSI

Kenraali
setämies kirjoitti:
Yksi perusta suomalaisuudelle on mielestäni toisista huolehtiminen. Sosiaaliturva on yksi keino jolla pidetään huolta myös niistä joiden eväät elämiseen ja toimimiseen eivät ole samat kuin itsellä. Toki voidaan järjestää vaikka minkälaista työleiriä, mutta puhutaanko silloin enään toisista huolehtimisesta vai onko kyseessä kaikki pitävät huolta itsestään järjestelmästä?

Tuotapa tarkoitinkin.. "työleirillä" tuotetaan välttämättömintä yhteiseksi/yleiseksi eduksi ja siten saadaan mahdollisuus ruokailuunkin. Toki talkootkin, huonompiosaisten eduksi tulisi herättää henkiin (vrt. apu sotainvalideille sotien jälkeen). Kyse on kaikkea muuta kuin "kaikki pitävät huolta itsestään" -järjestelmästä. Todellisuus vaan on ollut toista nykykriiseissä. Suomeen toivottavasti ei koskaan moista tule.
 

Väijyttäjä

Korpraali
KorpiSISSI kirjoitti:
juhapar kirjoitti:
miheikki kirjoitti:
Euroopan talouden huonontuessa ja sosiaaliturvan heiketessä alkaa etnojengien uhka olemaan sitä luokkaa, jossa poliisi tarvitsee jokapäiväistä tukea asevoimilta. Tämä uhka on mielestäni todennäköisin konflikti
lähitulevaisuudessa.

Kun talous sakkaa riittävästi, epätoivo saa aikaan kaikennäköistä.

30 prosenttia kreikkalaisista haluaa sotilasdiktatuurin!
http://juhahamalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/138419-30-prosenttia-kreikkalaisista-haluaa-sotilasdiktatuurin

Etnojengi? Olet siis löytänyt syyllisen Euroopan talouden huononemiseen ja sosiaaliturvan heikentymiseen? Heureka!

.........

Kyllä tuo on paljolti mahdollista. Syrjäytyneet maahanmuuttajat ovat jo nyt varsin korkealla mm. rikostilastoissa ja elävät isoilta osin sosiaaliturvan varassa. Tämä suhteellisen osuuden suuruus rikollisuudessa vaikuttaa rasismin nousuun valtaväestön keskuudessa. Tämä taas syrjäyttää rikosten tekijät ja heihin stereotyyppisesti liitettävät maahanmuuttajat entistäkin enemmän..Kierre on valmis. Kun taloustilanne vielä nykyisestään kiristyy, heitä on entistäkin helpompi johdatella mm. ääri-liikkeiden toimesta.

Otsikkoon liittyen tämä kaaostuminen tapahtuuko a) Ruotsissa, b) Norjassa, c) Venäjälä vai d) Virossa?
..lähialueiden sotilaallista konfliktia kun kysytään..

Vaihtoehdot A ja B: Ruotsissa ja Norjassa on nämä kaaostumisen siemenet kylvetty jo niin hedelmälliseen maaperään että kunnon rytinät ovat vain ajan kysymys.
C: Venäjälläkin voisi olla varsin mainiot edellytykset laajempiin etnisiin levottomuuksiin. Ei nykyäänkään tavan venäläiset katso toimettomana sitä mitä esim. Kaukasian alueelta tulee, eivätkä oikein tunnu keskiaasialaisistakaan tykkäävän. Sotilaat vedetään kuitenkin mukaan loppuvaiheissa, eli voidaan puhua jotenkin sotilaallisista konflikteista.

Eurooppalaiset tuntuvat nousevan laajalti sotajalalle vasta kun heiltä on viety kaikki mukavuudet ja pehmeät oltavat, sekä se paljon puhuttu sosiaaliturva. Laajamittaista "heräämistä" onkin tapahtunut vasta Kreikassa (no ehkä hieman Espanjassakin), siellä asiat ovatkin oikeasti kurjasti ja maa on melkein sisällissodan partaalla.
 

juhapar

Kenraali
Väijyttäjä kirjoitti:
KorpiSISSI kirjoitti:
juhapar kirjoitti:
miheikki kirjoitti:
Euroopan talouden huonontuessa ja sosiaaliturvan heiketessä alkaa etnojengien uhka olemaan sitä luokkaa, jossa poliisi tarvitsee jokapäiväistä tukea asevoimilta. Tämä uhka on mielestäni todennäköisin konflikti
lähitulevaisuudessa.

Kun talous sakkaa riittävästi, epätoivo saa aikaan kaikennäköistä.

30 prosenttia kreikkalaisista haluaa sotilasdiktatuurin!
http://juhahamalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/138419-30-prosenttia-kreikkalaisista-haluaa-sotilasdiktatuurin

Etnojengi? Olet siis löytänyt syyllisen Euroopan talouden huononemiseen ja sosiaaliturvan heikentymiseen? Heureka!

.........

Kyllä tuo on paljolti mahdollista. Syrjäytyneet maahanmuuttajat ovat jo nyt varsin korkealla mm. rikostilastoissa ja elävät isoilta osin sosiaaliturvan varassa. Tämä suhteellisen osuuden suuruus rikollisuudessa vaikuttaa rasismin nousuun valtaväestön keskuudessa. Tämä taas syrjäyttää rikosten tekijät ja heihin stereotyyppisesti liitettävät maahanmuuttajat entistäkin enemmän..Kierre on valmis. Kun taloustilanne vielä nykyisestään kiristyy, heitä on entistäkin helpompi johdatella mm. ääri-liikkeiden toimesta.

Otsikkoon liittyen tämä kaaostuminen tapahtuuko a) Ruotsissa, b) Norjassa, c) Venäjälä vai d) Virossa?
..lähialueiden sotilaallista konfliktia kun kysytään..

Vaihtoehdot A ja B: Ruotsissa ja Norjassa on nämä kaaostumisen siemenet kylvetty jo niin hedelmälliseen maaperään että kunnon rytinät ovat vain ajan kysymys.
C: Venäjälläkin voisi olla varsin mainiot edellytykset laajempiin etnisiin levottomuuksiin. Ei nykyäänkään tavan venäläiset katso toimettomana sitä mitä esim. Kaukasian alueelta tulee, eivätkä oikein tunnu keskiaasialaisistakaan tykkäävän. Sotilaat vedetään kuitenkin mukaan loppuvaiheissa, eli voidaan puhua jotenkin sotilaallisista konflikteista.

Eurooppalaiset tuntuvat nousevan laajalti sotajalalle vasta kun heiltä on viety kaikki mukavuudet ja pehmeät oltavat, sekä se paljon puhuttu sosiaaliturva. Laajamittaista "heräämistä" onkin tapahtunut vasta Kreikassa (no ehkä hieman Espanjassakin), siellä asiat ovatkin oikeasti kurjasti ja maa on melkein sisällissodan partaalla.

Minusta näyttää siltä, että lähinnä osa alkuasukkaista Suomessa lietsoo niitä levottomuuksia. Mutta sitäkään kautta tuskin se todennäköisin kriisi tulee.
 

KorpiSISSI

Kenraali
juhapar kirjoitti:
Väijyttäjä kirjoitti:
KorpiSISSI kirjoitti:
juhapar kirjoitti:
miheikki kirjoitti:
Euroopan talouden huonontuessa ja sosiaaliturvan heiketessä alkaa etnojengien uhka olemaan sitä luokkaa, jossa poliisi tarvitsee jokapäiväistä tukea asevoimilta. Tämä uhka on mielestäni todennäköisin konflikti
lähitulevaisuudessa.

Kun talous sakkaa riittävästi, epätoivo saa aikaan kaikennäköistä.

30 prosenttia kreikkalaisista haluaa sotilasdiktatuurin!
http://juhahamalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/138419-30-prosenttia-kreikkalaisista-haluaa-sotilasdiktatuurin

Etnojengi? Olet siis löytänyt syyllisen Euroopan talouden huononemiseen ja sosiaaliturvan heikentymiseen? Heureka!

.........

Kyllä tuo on paljolti mahdollista. Syrjäytyneet maahanmuuttajat ovat jo nyt varsin korkealla mm. rikostilastoissa ja elävät isoilta osin sosiaaliturvan varassa. Tämä suhteellisen osuuden suuruus rikollisuudessa vaikuttaa rasismin nousuun valtaväestön keskuudessa. Tämä taas syrjäyttää rikosten tekijät ja heihin stereotyyppisesti liitettävät maahanmuuttajat entistäkin enemmän..Kierre on valmis. Kun taloustilanne vielä nykyisestään kiristyy, heitä on entistäkin helpompi johdatella mm. ääri-liikkeiden toimesta.

Otsikkoon liittyen tämä kaaostuminen tapahtuuko a) Ruotsissa, b) Norjassa, c) Venäjälä vai d) Virossa?
..lähialueiden sotilaallista konfliktia kun kysytään..

Vaihtoehdot A ja B: Ruotsissa ja Norjassa on nämä kaaostumisen siemenet kylvetty jo niin hedelmälliseen maaperään että kunnon rytinät ovat vain ajan kysymys.
C: Venäjälläkin voisi olla varsin mainiot edellytykset laajempiin etnisiin levottomuuksiin. Ei nykyäänkään tavan venäläiset katso toimettomana sitä mitä esim. Kaukasian alueelta tulee, eivätkä oikein tunnu keskiaasialaisistakaan tykkäävän. Sotilaat vedetään kuitenkin mukaan loppuvaiheissa, eli voidaan puhua jotenkin sotilaallisista konflikteista.

Eurooppalaiset tuntuvat nousevan laajalti sotajalalle vasta kun heiltä on viety kaikki mukavuudet ja pehmeät oltavat, sekä se paljon puhuttu sosiaaliturva. Laajamittaista "heräämistä" onkin tapahtunut vasta Kreikassa (no ehkä hieman Espanjassakin), siellä asiat ovatkin oikeasti kurjasti ja maa on melkein sisällissodan partaalla.

Minusta näyttää siltä, että lähinnä osa alkuasukkaista Suomessa lietsoo niitä levottomuuksia. Mutta sitäkään kautta tuskin se todennäköisin kriisi tulee.
juhapar: Suomi ei ole lähialuetta. Joku alkuasukkaista kylläkin lietsoo antirasisminsa kautta rasismia täällä ja nostattaa sitä myötä rasismia ja siten taas tukee maahan tulleiden ääriaineistojen rasismi-asetta, josta ei vielä ole puhuttu muutoin kuin itä-naapurin osalta. Se on sisäinen uhka, ei naapureista johtuva. Jos joku haluaa hajoittaa kansakunnan yhtenäisyyttä, Suomen osalta se on helpointa tukemalla anti-rasismia ja monikulttuurisuutta koska se saa kansan luontaisesti olevat eri kerrostumat vastakkain. Sama juttu myös toisinpäin. Siksi mielestäni ei ole mitään syytä ottaa kantaa rasismiin tai monikulttuurisuuteen.. eletään vaan ihmisiksi, siinä meidän voimavara on.
 

miheikki

Greatest Leader
Pitänee korjata tuota etnojengi sanaa ja puhua etnisistä jengeistä, niinkuin Paatero

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/92374-paatero-ylelle-etniset-jengit-ovat-vakava-uhka-%E2%80%93-kotouttakaa kirjoitti:
Paatero Ylelle: Etniset jengit ovat vakava uhka – kotouttakaa

Luotu: 14.5.2010 07:44
Päivitetty: 14.5.2010 07:46

Poliisiylijohtajaa huolettaa järjestäytyneen rikollisuuden ja muun muassa etnisten jengien lisääntyminen Suomessa.

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero pelkää järjestäytyneen rikollisuuden olevan leviämässä Suomeen toden teolla, kertoo Yle. Yksi merkki tästä on Paateron mukaan lisääntynyt poliisin ja viranomaisten uhkailu.

Paatero pitää "jopa todennäköisenä", vakavana uhkakuvana esimerkiksi etnisten rikollisjengien hivuttautumista muista pohjoismaista Suomeen maahanmuuttajaväestön kasvaessa. Muun muassa Ruotsissa maahanmuuttajien rikollisryhmät ovat iso ongelma.

Jengiytymisen riskiryhmää ovat Paateron mukaan erityisesti toisen polven maahanmuuttajat. Poliisiylijohtaja korostaakin maahanmuuttajien kotouttamisen merkitystä - sillä jengiytymistä voitaisiin vielä ehkäistä.
 
Top