Itse olen onneksi onnistunut ryssimään kaikki romanttiset ihmissuhteet. Viisi vuotta ehdoton maksimi. Nyt yksinään niin saa olla rauhassa. Lapsia tietysti on. Ja niistä pidetään huoli.Pitkässä suhteessa tulee erilaisia kausia käsittääkseni. Ei sille oikein voi mitään. Niistä ei kannata rakentaa mörköä. Sanoisin, että kohtele häntä korostetun huomaavaisesti ja kohteliaasti. Älä murjota. Arjen pikku teot on se. Huumoria kehiin. Pelleilyä ja hömppää. Palstan naiset voisivat kommentoida tätä paremmin.
Veikkaan, että kaikissa pitkissä suhteissa on näitä samoja vaiheita. Eivät ne ole ongelmia vaan kuuluvat elämään kuin tyrä nivuseen. Mitta pitää saada täytenä.