Miksi kansalaiset vastustavat Natoa?

[vastarannankiiski]

Edustuksellisessa demokratiassa on puolensa, mutta niin on suorassakin.

Monesti näkee edustuksellisuudesta puhuttaessa tämän väitteen perehtymisestä ja "faktoilla" vs. "tunteella" päättämisestä. Tällöin vain jää kaksi asiaa huomioimatta.

1. Faktojen illuusio. Puhutaan faktoilla päättämisestä ja kuvitellaan, että ne faktat ovat edes olemassa. Nato-jäsenyys on hyvä joskaan ei ainoa esimerkki tästä. Ei ole olemassa mitään sellaisia "faktoja" joiden perusteella voidaan sanoa yksiselitteisesti jommankumman puolen olevan oikeassa. Ei kukaan pysty sanomaan "faktana" autetaanko meitä vai ei. Sen enempää kuin sitäkään, mitä jäsenyys maksaa, mikä on naapurin reaktio tai edes onko Natoa tai Venäjää nykymuodossa olemassa 20-30 vuotta tästä eteenpäin. Kaikki kannat noihin ja moniin vastaaviin kysymyksiin ovat puhtaasti mielipiteitä joissa annetaan painoa oman maailmankuvan mukaisesti eri näkökulmille. Faktoja ei ole kenelläkään. Ja koska kyseessä on siis arvokysymys eikä faktakysymys on kansanäänestys täysin perusteltavissa.

Se on totta että Naton jäsenyys ei automaattisesti takaa apua. Se on myös mitä suurimmalla todennäköisyydellä totta, että Nato-jäsenyys ei missään tapauksessa huononna mahdollisuutta saada apua.

Sen lisäksi jäsenyys mitä todennäköisimmin nostaa rimaa sotilaallisiin interventioihin suomea kohtaan.

Puhumattakaan know-how yhteistyöhyödyistä ennen mahdollista kriisiä. Sisäpiirin tieto sekä mahdolliset edullisemmat kalustohankinnat päälle.

Sitten spekulointiin. Putinin silovikkohallinnosta muodostuu gerontokratia, joka lopettaa nykyvenäjän kaltaisen meiningin viimeistään suuren johtajan kuollessa. Viimeistään tässä vaiheessa alkaa uusi perestroika ja glasnost parhaimmillaan, huonoimmillaan sisällissota.

Toinen suuri kysymysmerkki on "Mitä Putinin jälkeen?" Lähtökohtainen oletus on aina että jotain parempaa ja länsimielisempää. Todellisuudessa kukaan ei tiedä. Riskinä on aina myös se että valtaan nousee joku kansanvillitsijä, militantti panslavisti ja russofiili joka tomeruudessaan vetää vertoja "Linzin suuren pojan" ekspansiiville voimapolitiikalle.

 

[baikal]

Toinen suuri kysymysmerkki on "Mitä Putinin jälkeen?" Lähtökohtainen oletus on aina että jotain parempaa ja länsimielisempää. Todellisuudessa kukaan ei tiedä. Riskinä on aina myös se että valtaan nousee joku kansanvillitsijä, militantti panslavisti ja russofiili joka tomeruudessaan vetää vertoja "Linzin suuren pojan" ekspansiiville voimapolitiikalle

No tätäkään ei kannata kysyä joka seurassa. Täällä möllistellään, niinkuin olisimme jo nähneet pahimman. Phah. Edessä voi olla vielä loistavampi tulevaisuus rinnakkaiselon saralla.

 

[JR49]

Pöh, lukekaas uusi Ruotuväki, sen viimeinen sivu ja mitä Martti J. Kari asiasta toteaa.
Mitään parempaa ei ole luvassa ainakaan seuraavaan kymmeneen vuoteen Venäjältä, vaikka hallitsija vaihtuisikin. Turha odotella mitään suojasäätä. Nykymalli pysyy, tai hommat menee vieläkin pahempaan suuntaan.

 

[vastarannankiiski]

No tätäkään ei kannata kysyä joka seurassa. Täällä möllistellään, niinkuin olisimme jo nähneet pahimman. Phah. Edessä voi olla vielä loistavampi tulevaisuus rinnakkaiselon saralla.

Nimenomaan ja omaan nimeen.

 

[miikkaj]

Se on totta että Naton jäsenyys ei automaattisesti takaa apua. Se on myös mitä suurimmalla todennäköisyydellä totta, että Nato-jäsenyys ei missään tapauksessa huononna mahdollisuutta saada apua.

Sen lisäksi jäsenyys mitä todennäköisimmin nostaa rimaa sotilaallisiin interventioihin suomea kohtaan.

Puhumattakaan know-how yhteistyöhyödyistä ennen mahdollista kriisiä. Sisäpiirin tieto sekä mahdolliset edullisemmat kalustohankinnat päälle.

Sitten spekulointiin. Putinin silovikkohallinnosta muodostuu gerontokratia, joka lopettaa nykyvenäjän kaltaisen meiningin viimeistään suuren johtajan kuollessa. Viimeistään tässä vaiheessa alkaa uusi perestroika ja glasnost parhaimmillaan, huonoimmillaan sisällissota.

Toinen suuri kysymysmerkki on "Mitä Putinin jälkeen?" Lähtökohtainen oletus on aina että jotain parempaa ja länsimielisempää. Todellisuudessa kukaan ei tiedä. Riskinä on aina myös se että valtaan nousee joku kansanvillitsijä, militantti panslavisti ja russofiili joka tomeruudessaan vetää vertoja "Linzin suuren pojan" ekspansiiville voimapolitiikalle.

Eikö tuo seuraava, Putinin jälkeinen vaihe ole jo pitkän aikaa ollut vauhdissa ortodoksisen kirkon vetämänä. Kun valtion/yhteiskunnan maallistuminen saavuttaa lakipisteensä niin silloin hengellisyys paikkaa muodostuvaa tyhjiötä. Palataan takaisin wanhojen hyvien aikojen pariin kun piispat ja muut uskonmiehet lähtevät liikkeelle kultaisten sotavaunujen saattelemana levittämään ilosanomaa laupiaasta Jumalasta, jolla on tarjolla pyhää sanaa vastineeksi sokealle tottelevaisuudelle ja runsaskätisille lahjoituksille.

En usko, että kestä kauaa kun Venäjällä uusi setti oligarkkeja on valmiina uusiin koitoksiin ja tätä varten Islam on melko hyvä ja hyödyllinen kilpakumppani. Joku fiksumpi voi kyhätä aasinsillan tästä NATO:n toimintaperiaatteisiin. Olen jo maininnut toisaalla, että maailmaan alkaa pikku hiljaa muodostumaan kuninkaita, ruhtinaita, tsaareja, keisareita, jne jotka johtavat oikeutuksen hallitsemiseen jonkin valheellisen ylivertaisuuden perusteella (divine right of kings).

 

[inscout]

Mielestäni olen koko ajan tuonut esiin sitä miten edustuksellisen demokratian PITÄISI toimia, enkä ole väittänyt että se siten toimii.
Ongelma on se, vähän rumasti sanottuna, että on ihmisiä jotka äänestävät "kaikenmaailmanhakkaraisiajahalmeita" edustamaan itseään. Toisin sanoen siis edustajia joilla ei ole aikomustakaan hoitaa edustajantehtävää sillä vakavuudella kuin sitä kuuluisi hoitaa tai joiden kapasiteetti ei yksinkertaisesti vain riitä tehtävän vaatimuksiin. Kansanedustajan työ on niitä harvoja töitä jotka ovat suhteellisen vaativia töitä mutta johon ei ole minkäänlaisia pätevyysvaatimuksia.
Ei edustuksellinen demokratia ole ongelmaton, ei alkuunkaan. Jopa valiokuntatyössä, jossa pyritään erityisesti paneutumaan oman alan asioiden yksityiskohtiin asiantuntijoiden kuulemisella jne, tehdään välillä karkeitakin virheitä. Aselain valmistelu on tästä hyvä esimerkki ja lähes koko järjestelmän irvikuva. Valiokunnan jäsenet kuulevat asiantuntijoita, joista osa on enintään "asiantuntijoita" ja osaa ei ehkä pitäisi asiassa kuulla lainkaan (kuten rauhanpuolustajat ja sadankomitea joita myös kuultiin aselain valmistelussa - enkä vieläkään ymmärrä miksi).
Eli edes se ei aina auta vaikka edustajat aidosti pyrkisivätkin perehtymään asiaan, jos/kun heille asiaa avaavat "asiantuntijat" eivät täysin tiedä mistä puhuvat TAI haluavat lobata omia etujaan.
Suora demokratia taas ei toimi sitäkään vähää.
Tämä ei ole helppo eikä yksiselitteinen kysymys. Eikä tähän taida olla edes yhtä oikeata vastausta.

Ps. Nato-jäsenyyden kustannukset ovat varsin hyvin tiedossa, se on selvimpiä asioita mitä aiheeseen liittyy.

Enkä myöskään minä tai kukaan muukaan ole väittänyt suoran demokratian olevan täydellinen.

Mielestäni hieman kierrät asiaa. Toinen väitteeni oli, että monissa asioissa "faktat" riippuvat tulkitsijasta. Itsekin olet tyytymätön aselaissa esitettyihin "faktoihin" Toki siitä syystä, että ne ovat sinun "faktojesi" vastaisia. Mutta ne ovat silti "faktoja" jollekin.

Tätä tarkoitin, kun sanoin aiemmin, että kuvitelma siitä, että on olemassa jotain faktoja, jotka tietämällä päädytään hyvään lopputulokseen on harhakuva. Sinulla on omat näkökulmasi ja asiantuntijasi joita pidät faktoina ja toisilla on omat kuvitelmansa jotka ovat faktoja heille. Tämä on maailman inhimillisin asia. Me kaikkihan olemme oikeassa omassa asiassamme.

Tästä syystä johtuen väitän, että joissain asioissa kansanäänestys on oikea tapa hoitaa asia. Koska ei ole olemassa sellaista "faktaa" jolla voidaan varmasti taata kaikille paras ratkaisu.

Itse asiassa tämä ajatus on koko demokraattisen prosessin perustulos. Koska jos olisi olemassa jokin absoluuttinen totuus, niin yksinvalta olisi silloin paras tapa lähestyä asiaa.

 

[miikkaj]

Enkä myöskään minä tai kukaan muukaan ole väittänyt suoran demokratian olevan täydellinen.

Mielestäni hieman kierrät asiaa. Toinen väitteeni oli, että monissa asioissa "faktat" riippuvat tulkitsijasta. Itsekin olet tyytymätön aselaissa esitettyihin "faktoihin" Toki siitä syystä, että ne ovat sinun "faktojesi" vastaisia. Mutta ne ovat silti "faktoja" jollekin.

Tätä tarkoitin, kun sanoin aiemmin, että kuvitelma siitä, että on olemassa jotain faktoja, jotka tietämällä päädytään hyvään lopputulokseen on harhakuva. Sinulla on omat näkökulmasi ja asiantuntijasi joita pidät faktoina ja toisilla on omat kuvitelmansa jotka ovat faktoja heille. Tämä on maailman inhimillisin asia. Me kaikkihan olemme oikeassa omassa asiassamme.

Tästä syystä johtuen väitän, että joissain asioissa kansanäänestys on oikea tapa hoitaa asia. Koska ei ole olemassa sellaista "faktaa" jolla voidaan varmasti taata kaikille paras ratkaisu.

Itse asiassa tämä ajatus on koko demokraattisen prosessin perustulos. Koska jos olisi olemassa jokin absoluuttinen totuus, niin yksinvalta olisi silloin paras tapa lähestyä asiaa.

Kansanäänestys ja demokratia toimii vain ja ainoastaan kun jokainen kansalainen operoi samasta tietämyksen ja kokemuksen piiristä ja demokratian tuotokset jakaantuvat tasan kaikkien osallisien kesken tasan. Tätähän ei pysty ainakaan pitkässä juoksussa takaamaan, koska ei tarvita kuin pienin pieni eroavaisuus kalkkiviivalla niin lopussa eroavaisuuksista muodostuu iso lumipallo.

Omasta puolestani jokainen saa operoida oman tietämyksen ja kokemuksen pohjalta niin kuin parhaaksi näkee, mutta demokratian piirissä tästä tulee ongelma mitä etenkin amerikassa luonnehditaan enemmistön tyranniaksi. Kuten jossain muualla tähän olen viitannut niin demokratiassa voi äänestää ihan mistä tahansa, vaikkapa omaisuuden uudelleen jaosta enemmistön turvin. Tällöin vilpittömän ja vilpillisen äänestyskäyttäytymisen ero on hiuksenhieno ja siinä annetaan eväät tietyn ryhmän ylivertaisuuden tavoittelulle kun oma halu pitää saada läpi. Tällöin käyttäytyminen optimoidaan esim. muiden työllä ratsastamiseen parempien faktojen perusteella.

Loppuen lopuksi, kuten sanoit, kukaan ei voi tietää absoluuttista totuutta mistään asiasta, koska silloin kyse olisi itse Kaikkivaltiaasta.

 

[Nuijamies]

Kyllä demokratia toimii ja on parhaiten pystynyt luomaan toimivia ja menestyviä yhteisöjä. Tämä on helppo todeta, kun katsotaan erilaisia vertailuja eri maista. Ei niissä diktatuurit ym. oikein pärjää.
Noh, luottamusta demokratiaan yritetään kovasti horjuttaa joiltakin tahoilta nykyään...

Myös ihmisten käsitystä totuudesta yritetään hämmentää niin, ettei ihmiset kohta tiedä mitä uskoa. On sanonta: vallitseva laki on totuus. Siinä on mielestäni varsin hyvä lähtökohta. Usein ihmiset kiistelevät asioista joista ei tarvitsisi kilistellä. Vastaus nimittäin löytyy laista.

 

[inscout]

Kansanäänestys ja demokratia toimii vain ja ainoastaan kun jokainen kansalainen operoi samasta tietämyksen ja kokemuksen piiristä ja demokratian tuotokset jakaantuvat tasan kaikkien osallisien kesken tasan. Tätähän ei pysty ainakaan pitkässä juoksussa takaamaan, koska ei tarvita kuin pienin pieni eroavaisuus kalkkiviivalla niin lopussa eroavaisuuksista muodostuu iso lumipallo.

Omasta puolestani jokainen saa operoida oman tietämyksen ja kokemuksen pohjalta niin kuin parhaaksi näkee, mutta demokratian piirissä tästä tulee ongelma mitä etenkin amerikassa luonnehditaan enemmistön tyranniaksi. Kuten jossain muualla tähän olen viitannut niin demokratiassa voi äänestää ihan mistä tahansa, vaikkapa omaisuuden uudelleen jaosta enemmistön turvin. Tällöin vilpittömän ja vilpillisen äänestyskäyttäytymisen ero on hiuksenhieno ja siinä annetaan eväät tietyn ryhmän ylivertaisuuden tavoittelulle kun oma halu pitää saada läpi. Tällöin käyttäytyminen optimoidaan esim. muiden työllä ratsastamiseen parempien faktojen perusteella.

Loppuen lopuksi, kuten sanoit, kukaan ei voi tietää absoluuttista totuutta mistään asiasta, koska silloin kyse olisi itse Kaikkivaltiaasta.

Ja tässä olet väärässä. Elitismin ja loppujen lopuksi yksinvaltiuden taustalla on ajatus ja kuvitelma ylivertaisesta tietämyksestä sekä jostakin "absoluuttisesta totuudesta".

Demokratian kritiikki on aina ollut samanlainen: "tyhmä kansa ei ymmärrä mistä päättää". "Se tarvitsee viisaita päättäjiä, jotka ovat hyvin informoituja".

Ohitat demokratian suurimman vahvuuden. Eli sen, että ne, joihin tehdyt päätökset eniten vaikuttavat saavat päättää kohtalostaan.

Demokratia ei ole tae oikeista päätöksistä. Vaan se on tae siitä, että ne, joita päätökset koskevat saavat päättää kohtalostaan. Tämä monesti unohtuu niiltä, jotka vastustavat joitain päätöksiä jotka ovat heidän maailmankuvansa ja "totuutensa" vastaisia.

 

[miikkaj]

Ja tässä olet väärässä. Elitismin ja loppujen lopuksi yksinvaltiuden taustalla on ajatus ja kuvitelma ylivertaisesta tietämyksestä sekä jostakin "absoluuttisesta totuudesta".

Demokratian kritiikki on aina ollut samanlainen: "tyhmä kansa ei ymmärrä mistä päättää". "Se tarvitsee viisaita päättäjiä, jotka ovat hyvin informoituja".

Ohitat demokratian suurimman vahvuuden. Eli sen, että ne, joihin tehdyt päätökset eniten vaikuttavat saavat päättää kohtalostaan.

Demokratia ei ole tae oikeista päätöksistä. Vaan se on tae siitä, että ne, joita päätökset koskevat saavat päättää kohtalostaan. Tämä monesti unohtuu niiltä, jotka vastustavat joitain päätöksiä jotka ovat heidän maailmankuvansa ja "totuutensa" vastaisia.

Jeps, demokratia ei takaa jokaiselle oman etujen mukaista kohtelua eli yksikön näkökulmasta oikeita päätöksiä. Mutta kuten mainitsin, demokratia on enemmistön tyranniaa ja millä tavalla tämä toteutuu eli kun sattuu jonkin attribuutin puitteissa eroamaan esim. varallisuuden, työllistymisen, kulttuurin, jne niin silloin on mahdollista kokea systemaattista tyranniaa. Täten, sinusta voidaan lypsää irti kaikki omaisuus, kulttuuri, itsekunnioitus, ihan mitä tahansa korvien väliin ilmestyy ja voidaan viedä vaaliuurnille... ja prosessin lopuksi enemmistön toimesta voidaan todeta, että demokratia on taas kerran osoittanut ylivertaisuutensa hallintamuotona: halusit luopua kaikesta omaisuudesta vapaaehtoisesti, koska sinäkin sait kantaa äänesi kekoon. Varmaan näet järjestelmän kafkamaisuuden? Vaikka oikeuksistaan, velvollisuuksistaan ja demokratian toimintaperiaatteesta perillä oleva kansalainen tiedostaa status quon, hänpä ei voi hivuttautua järjestelmästä irti sen jälkeen kun tämä kääntyy itseään vastaan vaan tämäkin näkökulma on ajateltu hänen puolestaan, "demokratia ei ole neuvoteltavissa"-tyylisesti.

Jos vastustaa jotain päätöstä niin normaalisti silloin yksilöllä on vapaus astua tilanteesta syrjään. Kulttuurin puolelta ehkä sovitut avioliitot ovat napakka vertaus: sulho ja morsmaikku saavat ilmoittaa närkästymisensä ihan vapaasti demokraattisesti, mutta molemmat suvut ovat hoitaneet homman kotiin enemmistön oikeutuksella. Saivatko päättää kohtalostaan? Minä sanon että ei vastineeksi sinun kyllä-vaihtoehdolle.

Ottaen huomioon, että elitismin asennevian lisäksi mkl. islamia tungetaan enemmistön korvien väliin niin tässä tulee hiukan aikataulupainetta päästä lopullisesti kärryille siitä, että minkälainen troijalainen heppa tuo demokratia oikeasti on.

 

[inscout]

Jeps, demokratia ei takaa jokaiselle oman etujen mukaista kohtelua eli yksikön näkökulmasta oikeita päätöksiä. Mutta kuten mainitsin, demokratia on enemmistön tyranniaa ja millä tavalla tämä toteutuu eli kun sattuu jonkin attribuutin puitteissa eroamaan esim. varallisuuden, työllistymisen, kulttuurin, jne niin silloin on mahdollista kokea systemaattista tyranniaa. Täten, sinusta voidaan lypsää irti kaikki omaisuus, kulttuuri, itsekunnioitus, ihan mitä tahansa korvien väliin ilmestyy ja voidaan viedä vaaliuurnille... ja prosessin lopuksi enemmistön toimesta voidaan todeta, että demokratia on taas kerran osoittanut ylivertaisuutensa hallintamuotona: halusit luopua kaikesta omaisuudesta vapaaehtoisesti, koska sinäkin sait kantaa äänesi kekoon. Varmaan näet järjestelmän kafkamaisuuden? Vaikka oikeuksistaan, velvollisuuksistaan ja demokratian toimintaperiaatteesta perillä oleva kansalainen tiedostaa status quon, hänpä ei voi hivuttautua järjestelmästä irti sen jälkeen kun tämä kääntyy itseään vastaan vaan tämäkin näkökulma on ajateltu hänen puolestaan, "demokratia ei ole neuvoteltavissa"-tyylisesti.

Jos vastustaa jotain päätöstä niin normaalisti silloin yksilöllä on vapaus astua tilanteesta syrjään. Kulttuurin puolelta ehkä sovitut avioliitot ovat napakka vertaus: sulho ja morsmaikku saavat ilmoittaa närkästymisensä ihan vapaasti demokraattisesti, mutta molemmat suvut ovat hoitaneet homman kotiin enemmistön oikeutuksella. Saivatko päättää kohtalostaan? Minä sanon että ei vastineeksi sinun kyllä-vaihtoehdolle.

Ottaen huomioon, että elitismin asennevian lisäksi mkl. islamia tungetaan enemmistön korvien väliin niin tässä tulee hiukan aikataulupainetta päästä lopullisesti kärryille siitä, että minkälainen troijalainen heppa tuo demokratia oikeasti on.

Olet mielestäni teoreettisesti oikeassa kun puhut enemmistön diktatuurista. Mutta käytännössä noin ei tapahdu yleensä.

Kuten hyvin tiedät, historiallisesti nimenomaan keskiluokan olemassaolo estää mainitsemasi kehityskulun. Koska keskiluokalla on juuri riittävästi hävittävää että he eivät halua keikuttaa venettä suuntaan tai toiseen koska pelkäävät keikahtavansa alas ja toivovat pääsevänsä ylös. Ja siksi he äänestävät joko staattista/konservatiivista tai sitten eliittiä suosivaa linjaa (toivoessaan joskus olevansa eliittiä).

Jos ja kun keskiluokka häviää (kuten nyt on tapahtumassa jälleen kerran) niin siitä seuraa jonkin suunnan ääriajattelun kasvu. Jääköön sanomatta minkä suunnan itse uskon olevan hallitseva Euroopassa 20+v kuluttua.

 

[miikkaj]

Olet mielestäni teoreettisesti oikeassa kun puhut enemmistön diktatuurista. Mutta käytännössä noin ei tapahdu yleensä.

Kuten hyvin tiedät, historiallisesti nimenomaan keskiluokan olemassaolo estää mainitsemasi kehityskulun. Koska keskiluokalla on juuri riittävästi hävittävää että he eivät halua keikuttaa venettä suuntaan tai toiseen koska pelkäävät keikahtavansa alas ja toivovat pääsevänsä ylös. Ja siksi he äänestävät joko staattista/konservatiivista tai sitten eliittiä suosivaa linjaa (toivoessaan joskus olevansa eliittiä).

Jos ja kun keskiluokka häviää (kuten nyt on tapahtumassa jälleen kerran) niin siitä seuraa jonkin suunnan ääriajattelun kasvu. Jääköön sanomatta minkä suunnan itse uskon olevan hallitseva Euroopassa 20+v kuluttua.

Se miten keskiluokka (tämänkin määrittely riippuu ties mistä) ylipäätään on muodostunut on teollistumisen seuraus eli kun asiat ollaan teknologian mahdollistamana haluttu tehdä tehokkaammin niin ollaan kollektivisoitu tehtaiden ja muiden tuotantoyksiköiden ympärille, niin tämä kollektivisoitunut poppoo on saanut isomman siivun tehokkaamman tuotantoprosessin hyödyistä. Tämä kollektivisoituminen ei ole puhdasta voittoa linjatyöläisen taskuun vaan tässä on tapahtunut vaihtokauppa: elämänlaadusta on tingitty jotta ollaan saavutettu korkeampi elintaso. Täten, maalla on aina mukavampaa vaikka siellä saakin tehdä asiat vaikeamman kautta. Tämän seurauksena muodostuu kaksi eri yhteiskunta luokkaa omistavan luokan alle.

Tämä luokkajako ei varsinaisesti piirry tehtaiden ja maaseudun välille, koska esim. paljon myöhemmin maataloista on tullut melkoisia teknologian keskittymiä, vaan tuo kuvastaa enemmänkin sitä äkkinäistä sysäystä josta ekonoomit kaiversivat itselleen keskiluokka-käsitteen kun varallisuutta alkoi kertymään hiukan enemmän mitä heinähatulla oli mutta silti erittäin vähän omistavaan porukkaan nähden. Proletaari- ja porvari-käsitteitä voisi myös tässä yhteydessä viipaloida, mutta en usko että ne ovat kovin oleellisia...

Eli keskiluokka minulle tarkoittaa ainoastaan jonkin sortin korvien välin tuotetta näiden kahden, elintason ja elämän laadun, vaihtokaupan tasoa. Keskiluokka ei varsinaisesti toteudu tällä hetkellä miten joskus joitakin vuosikymmeniä sitten miellettiin näiden kahden attribuutin avulla eli tällä hetkellä elämän laatu (esim. kulttuurin tason kautta ajateltuna) on matalalla ja elintaso alkaa myös matalla tehtyyn työhön ja siihen maksettavaan palkkaan nähden alkaa olla matalalla. Joten voisin erittäin röykeästi väittää oman perstuntuman pohjalta, että keskiluokka on vain orwellilainen illuusio tällä hetkellä. Täten, en tiedä että kuinka haluton tämä ns. keskiluokka on keinuttamaan venettä jos vettä on jo polviin asti.

Täten, äänestyskäyttäytyminen voi olla ihan mitä tahansa jotta tilanteesta voi räpiköidä irti joillekin paremmin apajille. Tästähän toisen langan tonttu osittain kommentoi, mutta siihen piti alkaa byggaamaan himmeliä kylkeen... eli kyseessä on kuin organismi joka on tukehtumassa tarvittavien ravinteiden puutteeseen ja yrittää akuutisti löytää jonkin uuden ympäristön missä kyseinen organismi pystyy elämään, lisääntymään, toteuttamaan itseään Maslow:n tarvehierarkkian perusteella, jne. Tätä ääriajattelua esim. islamiin kääntymistä tapahtuu, kun yritetään juuri tarrautua jostakin kiinni että organismi saa happea. Ajan myötä ääriajattelusta muodostuu valtavirta-ajattelua ja silloin viedään suomalaisia kuin pässiä narussa demokratian avulla.

 

[Kapiainen]

Tästä syystä johtuen väitän, että joissain asioissa kansanäänestys on oikea tapa hoitaa asia. Koska ei ole olemassa sellaista "faktaa" jolla voidaan varmasti taata kaikille paras ratkaisu.

Aloitan aselain valmistelusta.
Olen nykyiseen aselakiin suhteellisen tyytyväinen. Se, mikä sen valmistelussa hieman harmittaa on se että osa asiantuntijoista ei kyennyt sanomaan hänet valiokuntaan kuultavaksi lähettäneelle esimiehelleen ettei tunne asiaa riittävästi, eikä myöskään vaivautunut perehtymään asiaan vaikka todenäköisesti tiesi asiantuntijuutensa olevan siinä asiassa puutteellinen.
Se, mitä siinä roolissa valiokunnassa lausuu, on valiokunnalle faktaa, vaikkei se sitä tosiasiassa olekaan. Vika ei siis ole valiokunnan jäsenissä vaan asiantuntijassa.

Kansanäänestys on sinänsä ihan ok ja edustuksellisessa demokratiassakin neuvoa antava kansanäänestys on ihan hyvä juttu joissakin asioissa.
Nato-jäsenyys ei ole sellainen asia, josta nykymaailmassa voisi järjestää minkäänlaista kansanäänestystä. Eräällä valtiolla on hyvin suuret intressit kielteisen tuloksen saamiseksi. Samalla valtiolla on myös suuret ja toimivat resurssit informaatio-operaatioiden toteuttamiseen että se todennäköisesti tekee kansanäänestyksen järjestämisen mahdottomaksi.
Monista muista asioista toki sitten voisi aivan hyvin neuvoa antavia kansanäänestyksiä järjestääkin.