MiKu

[Pzgnrl]

Xa-203 lienee kuitenkin lähempänä luokkaa stanag 4 kun tuo 30mm edestä+14,5mm/360 on jo stanag 6.

Tällaista ääneen arpomistahan tämä on

Olen tällä hetkellä värkkäämässä exceliä jolla saisin vähän kuvaa tuosta painosta ja sen noususta per suojausaste.

Vaikeinta on yrittää hahmottaa miten se olisi mahdollisimman käyttökelpoinen mitoitusmielessä.

 

[Pzgnrl]

Onko arviota mihin paino nousee tällä suojatasolla, lähentelee jo 30 tonnia?

Tässäpä näitä nyt olisi. Olen noissa paremmissa suojaustasoissa käyttänyt etulevynä (t1, w1) reikäpanssaria painon säästämiseksi. NERAa en tuohon vielä lisännyt.

 

[Huhta]

Xa-203 lienee kuitenkin lähempänä luokkaa stanag 4 kun tuo 30mm edestä+14,5mm/360 on jo stanag 6.

Tällaista ääneen arpomistahan tämä on

Etusektori on kuitenkin pinta-alaltaan pieni suhteessa koko vaunun pinta-alaan, joten siksi uskalsin käyttää Pasi-analogiaa.

@Pzgnrl varmaan osaa kertoa, että mitä MiKu painaa tällä hetkellä. Mutta aiemmin luvut pyöri kai jossakin 10-13 tonnin paikkeilla. Jos painonnousu noudattaisi vastaavaa logiikkaa kuin Pasissa, niin tuossa haetussa suojaustasossa oltaisiin varmaan yhä alta 20 tonnin. Plus torni.

 

[Huhta]

Toki eroa on siltä osin, että XA-203 sisältää tehokkaamman (ja painavamman?) moottorin, parannetun ballistisen suojauksen lisäksi myös parannetun miinasuojauksen ja varmaan alustan osiakin on jouduttu vahvistamaan lisääntyneen painon myötä. MiKussa kai oli valmiiksi reserviä tältä osin, eli ei tulisi kuin panssaroinnin osuus?

 

[mechanicus]

Kun suojaustasoa määritellään, minulle on ainakin epäselvää kuinka paljon venäläisillä on käytössä kalustoa, jonka pääaseena on 12,7 tai 14,5 mm kk? (No varmaan ne BTR-60:t ovat kohta parasta jäljellä olevaa kalustoa...) Voisiko meille optimi suojaustaso olla sellainen, joka torjuu 7,62 mm panssariluodin 360° ja 30 mm ammukset 60° (tai esim 60° 30 mm + 120° 14,5 mm)? Painonsäästö olisi huomatta vs. 14,5 mm 360°.

 

[Huhta]

Kun suojaustasoa määritellään, minulle on ainakin epäselvää kuinka paljon venäläisillä on käytössä kalustoa, jonka pääaseena on 12,7 tai 14,5 mm kk? (No varmaan ne BTR-60:t ovat kohta parasta jäljellä olevaa kalustoa...)

Hyvä huomio. Tuo 14,5 mm on ollut historiallisesti BTR-sarjalaisten ja BRDM-2:n pääase, mutta BRDM-2:n valmistus päättyi kylmän sodan loppumiseen ja BTR-sarjassa on siirrytty konetykkeihin.

Toisaalta raskaita konekiväärejä (erityisesti kevyempää 12,7 mm Kordia) voidaan käyttää myös maajalustalta tai minkä hyvänsä teknikaalin (M/Mobik) tai pyöräpanssariajoneuvon (Tigr) aseena. Raskaat konekiväärit ovat myös helpohkoja valmistaa (Suomessakin tehtiin toisen maailmansodan aikana työkaluteräksestä puolituumaisia Browning-kopioita...). Eli en tiedä, onko uhkaa syytä jättää huomioimatta, vaikka se olisikin nykyään vähemmän relevantti.

Voisiko meille optimi suojaustaso olla sellainen, joka torjuu 7,62 mm panssariluodin 360° ja 30 mm ammukset 60° (tai esim 60° 30 mm + 120° 14,5 mm)? Painonsäästö olisi huomatta vs. 14,5 mm 360°.

Paljonko tulee samalla takkiin sirpalesuojassa? Oletan, että luotisuoja lisää sirpalesuojaa ja vice versa. Mutta periaatteessa kiinnostava ehdotus.

 

[Pzgnrl]

Kun suojaustasoa määritellään, minulle on ainakin epäselvää kuinka paljon venäläisillä on käytössä kalustoa, jonka pääaseena on 12,7 tai 14,5 mm kk? (No varmaan ne BTR-60:t ovat kohta parasta jäljellä olevaa kalustoa...) Voisiko meille optimi suojaustaso olla sellainen, joka torjuu 7,62 mm panssariluodin 360° ja 30 mm ammukset 60° (tai esim 60° 30 mm + 120° 14,5 mm)? Painonsäästö olisi huomatta vs. 14,5 mm 360°.

12,7 mm on hyvin yleinen paitsi jv:llä niin myös pultattuna vaikka mihin kopperoon. Meillä ei ole välttämättä totuttu siihen ajatukseen niin kauheasti paitsi itkon osalta, mutta kannattaa katsella vaikkapa Kaitseliittiin, siellä raskasta kk:ta raahataan mukana urakalla.

Kuten @Huhta sanoi, 14,5 mm elää BTR-sarjassa. BTR-80 lienee yleisin käytössä oleva Petteri. Niitä oltiin muuntamassa BTR-82A-tasolle 30 mm tykeillä, mutta taitaa moiset haaveet olla nyt haudattu. BTR-70:ä taitaa olla myös käytössä? Sitten esim. nuo ällit ja MRAP:it joihin on tungettu BTR:stä otettu torni. Vaikka 14,5 mm on 'kirottu kaliiberi' ollen väliinputoaja kk:n ja kt:n välissä, se on silti ikävä ottaa keulaan. Esim. Bemmi menisi edestä täysin reikäjuustoksi, ja meillä niillä on varustettu puolet mek. tst-osastoista....

 

[Pzgnrl]

Etusektori on kuitenkin pinta-alaltaan pieni suhteessa koko vaunun pinta-alaan, joten siksi uskalsin käyttää Pasi-analogiaa.

@Pzgnrl varmaan osaa kertoa, että mitä MiKu painaa tällä hetkellä. Mutta aiemmin luvut pyöri kai jossakin 10-13 tonnin paikkeilla. Jos painonnousu noudattaisi vastaavaa logiikkaa kuin Pasissa, niin tuossa haetussa suojaustasossa oltaisiin varmaan yhä alta 20 tonnin. Plus torni.

Päivitän exceliä kunkin suojausluokan suhteen eriteltynä. Miku painaa 0-tasolla n. 12 t. Laskin, että rynnäkkötason suoja painaisi kaikkinensa 6 t. Näin vaunu painaisi n. 18 t. Siihen miehittämätön torni mukaan suunnilleen 1 - 1,5 t, ja ollaan 20 t kieppeillä.

 

[Pzgnrl]

Voisiko meille optimi suojaustaso olla sellainen, joka torjuu 7,62 mm panssariluodin 360° ja 30 mm ammukset 60° (tai esim 60° 30 mm + 120° 14,5 mm)? Painonsäästö olisi huomatta vs. 14,5 mm 360°.

Optimitaso mihin käyttöön? Miehistönkuljetukseen? Rynnäkkövaunulle?

 

[mechanicus]

Optimitaso mihin käyttöön? Miehistönkuljetukseen? Rynnäkkövaunulle?

Tätäkin pohdin kirjoittaessani, mutta koska minulla ei ollut hyvää vastausta jätin siitä kirjoittamatta. Ajatukseni oli: optimointiin paino vs suoja vs uhka. Toki miehistönkuljetusversiolla ei pitäisi ikinä nokkaa laittaa minnekään, josta saa 30 mm naamaan ja sirpalesuoja 360° on tärkeämpää.

Ehkä omaan silmään ottaisin tuo tason 2 360° vs. 12,7 mm (+sirpaleet) ja tasolla 3 rajoittaisin 14,5 mm (laajan) etusektoriin painon säästämiseksi. Toki jos MIKU kantaa ongelmitta nykyisen tason 3 suojauksen, on se aina parempi.

 

[Pzgnrl]

Tässä nyt painotiedoilla täydennettynä. Huomasin käyttäneeni rynnäkkömallissa täyttä levyä kyljissä, vaihdoin sen reikälevyyn. Paino tippui kummasti. Nämä suojaustasot on saavutettu ns. tyhmällä teräksellä, käytännössä RHA:lla. Esim. etulevyssä HHA:n käyttö ja reikälevy nostavat suojausarvoa enemmän kuin mitä nimellinen paksuus antaa olettaa. Samoin kulma vaikuttaa huomattavasti enemmän kuin mitä pelkästään paksuuden lisäys antaa olettaa. Nuo vaikutukset ovat kuitenkin hyvin ammustyyppikohtaisia, mitä on vaikea löytää.

 

[Pzgnrl]

Parantelin oheista taulukkoa ottamalla huomioon mahdollisen RHA:a paremman suojauksen. Otin arvot Tank Designer 0.9 -excelistä. Perforated armor -kohdan arvot olen muokannut aikaisemman tutkimuksen arvoja vastaaviksi (massatehokkuuden kautta).

Paksuuksia voisi siis tuon mukaan pienentää.

 

[Pzgnrl]

Vertailin hieman suojauksen painoeroja, mikäli Miku olisi tehty Alumiinista (5083, 7039) teräksen sijaan. 5083:sta tehtynä vastaava suoja olisi painavampi kuin teräs. Tosin tukien loiskuorman katoamista ei ole huomioitu. 7039:sta tehtynä Miku olisi n. 15 % kevyempi kuin teräksestä tehtynä. Jos rynnäkköversiota optimoi hieman, painosta tippuu 1200 kg.

 

[Pzgnrl]

Pitäisikö Mikusta tehdä työpiirustukset just for fun?

 

[YliKoo]

Pitäisikö Mikusta tehdä työpiirustukset just for fun?

Asiasta ymmärrän harvinaisen vähän, mutta ei voi muuta sanoa kuin hattua nostaa

 

[ak.tied]

Pitäisikö Mikusta tehdä työpiirustukset just for fun?

Tee varuiksi joku vaikeasti huomattava vaarantava virhe niihin. Ihan siltä varalta, että Miku (БТР-25 ”Tsuhna”) nähdään 2024 voitonpäivän paraatissa.

 

[Pzgnrl]

Tee varuiksi joku vaikeasti huomattava vaarantava virhe niihin. Ihan siltä varalta, että Miku (БТР-25 ”Tsuhna”) nähdään 2024 voitonpäivän paraatissa.

Mikä kokemus minulla on venäläisistä hitsareista, niin se vaarantava virhe tulee jo ihan siitä että hitsausmerkintöjä ei väännä rautalangasta

Esim. erään suomalaisen kuusipyöräisiä vaunuja valmistavan yrityksen alihankkijan venäläiset hitsarit.

 

[Mikfin70]

Niin, valitettavasti nämä oikeat työläisammatit ovat katoavaa kansanperinnettä Suomalaisilla. Liian likaista, raskasta ja vähän palkkaa.

 

[Pzgnrl]

Niin, valitettavasti nämä oikeat työläisammatit ovat katoavaa kansanperinnettä Suomalaisilla. Liian likaista, raskasta ja vähän palkkaa.

Ammattihitsari saa ihan kohtuu palkkaa. Samanikäinen hitsarikaverini saa 2800 e/kk. DI-tutkinnolla ei paljoa lisää saa, ainakaan käteen jäävänä osuutena.

Teollisuudessa hitsareista ja särmäreistä on kova pula. Mutta se vaatii myös opettelua. Hyvä hitsari on painonsa arvosta kultaa.

 

[Patu]

Ammattihitsari saa ihan kohtuu palkkaa. Samanikäinen hitsarikaverini saa 2800 e/kk.

Tienaan tuon saman ilman koulutusta siistissä sisätyössä. Ei ole häävi palkka hitsarille.

Mutta asiaan, olikos meillä mikusta suunnitteilla myös komento/ambulanssi/viesti jne versiot? Saako esim. kattoa korotettua, jotta saa lisää sisätilavuutta?