MiKu

Tuossa vähän speksejä.

1700917554254.png
What is "Plastun-SN" - Characteristics

weight - 3.8 tonnes

track width - 500 mm

ground clearance - 500 mm;

cruising speed - 30 km / h;

maximum speed - 50 km / h;

troop - up to 8 persons while travelling on land and up to 6 persons while overcoming water obstacles.

"Plastun-SN" is based on the civilian all-terrain vehicle of the same name "Plastun", which the occupants adapt for military needs. The vehicle can also be used to evacuate the wounded.
 
Tuossa vähän speksejä.


The Plastun-SN tracked vehicle is powered by a Lada 1.6-liter petrol engine, generating 106 horsepower and 148 Nm of torque, allowing for a top speed of 50 km/h, with a recommended speed of 30 km/h. The vehicle features a 5-speed manual transmission, a specific ground pressure of 0.118 kg/cm², and a fuel capacity of 135 liters. These vehicles can accommodate up to eight people on the ground, or up to six when afloat, depending on the variant. The Plastun has a ground clearance of 500 mm and a track width of 500 mm.

Weighing in at 3,800 kg, these tracked all-terrain vehicles are capable of overcoming various obstacles, including ditches up to 30°, trenches up to 1 meter wide, side slopes up to 30°, climbing uphill at over 40°, descending slopes at up to 45°, and they are amphibious, allowing them to traverse water obstacles.
https://www.armyrecognition.com/def..._plastun-sn_armored_all-terrain_vehicles.html

Aika aneeminen ajoneuvo: Ladan 106 hk bensakone 3800 kg tela-ajoneuvossa. Pienen huonosti suojatun ajoneuvon pitäisi mielellään olla hyvin liikkuva, mutta tuo saattaa olla hitain telakuljetusväline mitä on nähty tässä sodassa. Näkyvyys ulos ja tilannetietoisuus vaikuttaa heikolta. Saattaa talvella olla myös melko kylmä matkustaa tuossa vaikka siinä olisikin esim Ladan lämmityskenno.

Tässä näkyy ovien toteutus:
Russia_Platsun-SN_925_002.jpg


Tuolta voi olla hankala päästä pois, jos sattuu jäämään henkiin miinaan ajosta ja kippaamisesta katolleen. Bensakoneen ansiosta syttynee helposti tuleen kuten on käynyt Ukrainassa tuhoutuneelle.

Tuossa on pari kuvaa siviiliversioista:
640px-%22Plastun%22_snow-swamp_vehicles_during_the_%22Armiya_2022%22_exhibition_%28front_view%29.jpg


640px-%22Plastun%22_snow-swamp_vehicles_during_the_%22Armiya_2022%22_exhibition_%28rear_view%29.jpg
 
Tuolla Ukraina ketjussa nousee ajatus laadun korvaamisesta määrällä. Pelkkä sirpale suojattu ja mahdollisimman halpa tai ainakin yksinkertainen. Näin saadaan määrää enempi ja paljon.
 
Tuolla Ukraina ketjussa nousee ajatus laadun korvaamisesta määrällä. Pelkkä sirpale suojattu ja mahdollisimman halpa tai ainakin yksinkertainen. Näin saadaan määrää enempi ja paljon.
Omia raatojakin kyllä sitten tulee enemmän. Kumpi on helpompi korvata, ajoneuvo vai miehistö?
 
Viimeksi muokattu:
Mutta kuinka paljon enemmän? Kun kuitenkaan tarkoituksena ei ole vehkeellä eikä vehkeestä käsin taistella. Ja varsinaisia pst-aseita vastaan suojan pitäisi olla jo huimasti raskaampi.

Eikös miehistönkuljetusajoneuvoissakin ole tupannut olla melko tulivoimainen aseistus suhteessa kuljetettavien rynkkyihin? Vähintään keskiraskas (ellei raskas) KK ja paljon patruunoita ainakin. Mielellään sitä hyödyntäisi toisinaan, mutta menee turhan hasardiksi, jos jo rynkyn tai ryhmä-kk:n kuula hiihtää läpi vaunusta. PST-aseita on aina paljon vähemmän ja niistä yleisimmin kohdattavat RPG-7:t ym.:t ohjaamattomat menevät luultavasti ohi, jos etäisyyttä on yhtään enemmän.
 
Eikös miehistönkuljetusajoneuvoissakin ole tupannut olla melko tulivoimainen aseistus suhteessa kuljetettavien rynkkyihin? Vähintään keskiraskas (ellei raskas) KK ja paljon patruunoita ainakin. Mielellään sitä hyödyntäisi toisinaan, mutta menee turhan hasardiksi, jos jo rynkyn tai ryhmä-kk:n kuula hiihtää läpi vaunusta. PST-aseita on aina paljon vähemmän ja niistä yleisimmin kohdattavat RPG-7:t ym.:t ohjaamattomat menevät luultavasti ohi, jos etäisyyttä on yhtään enemmän.
Mutta, ei kait kukaan ehdottanut täysin panssaroimatonta? Puhuttiin "sirpalesuojatusta", joka käsittäneet käytännössä suojan, joka suoja myös noilta jv-ryhmän luotiaseilta. Ainakin järeämmän tykin kranaatin sirpale kun läpäisee paremmin kuin rynkyn perusluoti.
 
Mutta, ei kait kukaan ehdottanut täysin panssaroimatonta? Puhuttiin "sirpalesuojatusta", joka käsittäneet käytännössä suojan, joka suoja myös noilta jv-ryhmän luotiaseilta. Ainakin järeämmän tykin kranaatin sirpale kun läpäisee paremmin kuin rynkyn perusluoti.

Alkuperäisellä ehdottajalla taisi olla halu painaa kustannukset alas tinkimällä kaikesta muusta paitsi sirpalesuojasta. Jonkinlaisen sirpalesuojanhan saa vähälläkin (ajatelkaa sirpaleliivi tai peltikypärä) ja MT-LB:n millimetreillä panssariterästä saa jo hieman paremman sirpalesuojan. Mutta kun kaikki sirpaleet eivät ole kevyitä ja hitaita... eikä kaikki kranaatit tule tonttiin 50 metrin päässä, vaan yhtä hyvin voi räjähtää 5 metrin päässä vaunusta.

Ja jos luotisuojaa haluaa, niin siitä pitää lähteä, että valtiollinen vihollinen käyttää tavallista paremmin läpäiseviä patruunoita. Suurvallat ovat jo vuosikymmenien ajan panostaneet patruunoiden läpäisyn kehittämiseen ja suomalaisille tutut kokovaippaluodit ovat enemmän ampumaratakamaa.

Esim. USA:n yleiseen jakoon ottama 5.56 NATO M855A1 EPR läpäisee julkitiedoin 1/4 tuumaa (6 mm) RHA:ta tuntemattomalta etäisyydeltä ja 3/8 tuumaa pehmeää terästä ("mild steel") 350 metriltä. Se on siis yleinen palveluspatruuna, jota A-maassakin käytettiin talibanien ammuskeluun.


Varsinaiset panssarinläpäisypatruunat ovat sitten vielä asia erikseen. Nammon volframiydin 5.56 NATO patruuna läpäisee ulkomuistista 12 mm RHA:ta sadalta metriltä ja 7.62 NATO vastaavasti 18 mm (M995 ja M993), ja nämä ovat viime vuosituhannen keksintöjä. Venäläiset päässevät nykyään osapuilleen samaan. Toki ps-läpäisypatruunoita ei isossa sodassa joka puskaan räiskitä, mutta taloudellisessa mielessä ei liene kansallisvaltiolle vaikeaa jakaa yhtä lippaallista jalkaväkitaistelijan liiviin saatesanoilla "käytä harkiten".

Tämä kaikki näkyy sitten siinä, että en katso luotisuojaukseksi riittävän enää sama mitä mätiläppään on lyöty 70 vuotta sitten. Mutta jos laitetaankin tupla- tai triplapaksuudelta, niin se näkyy sitten heti vaunun painossa. Ja hinnassa... Toisaalta, suomalaisen sotilaan henki ja terveys on arvokkaampi kuin neuvostoliittolaisen!
 
Alkuperäisellä ehdottajalla taisi olla halu painaa kustannukset alas tinkimällä kaikesta muusta paitsi sirpalesuojasta. Jonkinlaisen sirpalesuojanhan saa vähälläkin (ajatelkaa sirpaleliivi tai peltikypärä) ja MT-LB:n millimetreillä panssariterästä saa jo hieman paremman sirpalesuojan. Mutta kun kaikki sirpaleet eivät ole kevyitä ja hitaita... eikä kaikki kranaatit tule tonttiin 50 metrin päässä, vaan yhtä hyvin voi räjähtää 5 metrin päässä vaunusta.

Ja jos luotisuojaa haluaa, niin siitä pitää lähteä, että valtiollinen vihollinen käyttää tavallista paremmin läpäiseviä patruunoita. Suurvallat ovat jo vuosikymmenien ajan panostaneet patruunoiden läpäisyn kehittämiseen ja suomalaisille tutut kokovaippaluodit ovat enemmän ampumaratakamaa.

Esim. USA:n yleiseen jakoon ottama 5.56 NATO M855A1 EPR läpäisee julkitiedoin 1/4 tuumaa (6 mm) RHA:ta tuntemattomalta etäisyydeltä ja 3/8 tuumaa pehmeää terästä ("mild steel") 350 metriltä. Se on siis yleinen palveluspatruuna, jota A-maassakin käytettiin talibanien ammuskeluun.


Varsinaiset panssarinläpäisypatruunat ovat sitten vielä asia erikseen. Nammon volframiydin 5.56 NATO patruuna läpäisee ulkomuistista 12 mm RHA:ta sadalta metriltä ja 7.62 NATO vastaavasti 18 mm (M995 ja M993), ja nämä ovat viime vuosituhannen keksintöjä. Venäläiset päässevät nykyään osapuilleen samaan. Toki ps-läpäisypatruunoita ei isossa sodassa joka puskaan räiskitä, mutta taloudellisessa mielessä ei liene kansallisvaltiolle vaikeaa jakaa yhtä lippaallista jalkaväkitaistelijan liiviin saatesanoilla "käytä harkiten".

Tämä kaikki näkyy sitten siinä, että en katso luotisuojaukseksi riittävän enää sama mitä mätiläppään on lyöty 70 vuotta sitten. Mutta jos laitetaankin tupla- tai triplapaksuudelta, niin se näkyy sitten heti vaunun painossa. Ja hinnassa... Toisaalta, suomalaisen sotilaan henki ja terveys on arvokkaampi kuin neuvostoliittolaisen!
Paremmin tietävät vastatkoon, mikä on painoero samanpaksuisen panssariteräksen ja komposiitttilevyn välillä? Jos ajateltas että tehdään vaunu MT-LB:teräsvahvuudella (nykyaikaisella teräslaadulla) ja lisäksi vuorattas (sisä- tai ulkopuolelta) saman laisilla komposiittilevyillä kun on suojaliiveissä, minkähän lainen suojaus tuosta tulisi. Entä miten vaikuttaa kokonaishintaan, onko lisäpaksuus teräkseen halvempaa kuin laittaa komposiittiä.
 
Paremmin tietävät vastatkoon, mikä on painoero samanpaksuisen panssariteräksen ja komposiitttilevyn välillä? Jos ajateltas että tehdään vaunu MT-LB:teräsvahvuudella (nykyaikaisella teräslaadulla) ja lisäksi vuorattas (sisä- tai ulkopuolelta) saman laisilla komposiittilevyillä kun on suojaliiveissä, minkähän lainen suojaus tuosta tulisi. Entä miten vaikuttaa kokonaishintaan, onko lisäpaksuus teräkseen halvempaa kuin laittaa komposiittiä.

Jos teräksen sijaan yrittää saada saman tason suojauksen aikaan keraamisilla levyillä, niin painossa säästyy ~puolet ja hinta moninkertaistuu.
 
Jos teräksen sijaan yrittää saada saman tason suojauksen aikaan keraamisilla levyillä, niin painossa säästyy ~puolet ja hinta moninkertaistuu.
Mutta moniosumakyky menetetään, se on osuma ja keraamilevy on siltä kohdalta ja vähän laajemminkin tuhottu. Siitä syystä tehdään ajoneuvojen keraamisuojat pieninä palasina ja vaatimus taisi olla 2"=50 mm osumien etäisyys jossakin normissa. Sitkeä metallipanssari kestää vierekkäisiä lähiosumia huomattavasti paremmin. Jos ensimmäinen ei mene läpi metallipanssarista, ei mene seuraavakaan välttämättä, vaikka osuisi ns. samaan reikään.

Keraamipanssaroinnin ja metallipanssaroinnin vertailussa tulee aina huomioida (määritellä) lähiosuma-vaatimus. Se heikentää keraamipanssaroinnin "tehokkuutta" ja sen vuoksi "keraamikot" sen usein unohtavat.
 
Keraamipanssaroinnin ja metallipanssaroinnin vertailussa tulee aina huomioida (määritellä) lähiosuma-vaatimus. Se heikentää keraamipanssaroinnin "tehokkuutta" ja sen vuoksi "keraamikot" sen usein unohtavat
Mie ajattelin lähinnä jotain Kevlarin tapaista , ei keraamista, vuorattas vaunun sisäseinät sillä kriittisistä kohdin.
 
Mutta moniosumakyky menetetään, se on osuma ja keraamilevy on siltä kohdalta ja vähän laajemminkin tuhottu. Siitä syystä tehdään ajoneuvojen keraamisuojat pieninä palasina ja vaatimus taisi olla 2"=50 mm osumien etäisyys jossakin normissa. Sitkeä metallipanssari kestää vierekkäisiä lähiosumia huomattavasti paremmin. Jos ensimmäinen ei mene läpi metallipanssarista, ei mene seuraavakaan välttämättä, vaikka osuisi ns. samaan reikään.

Keraamipanssaroinnin ja metallipanssaroinnin vertailussa tulee aina huomioida (määritellä) lähiosuma-vaatimus. Se heikentää keraamipanssaroinnin "tehokkuutta" ja sen vuoksi "keraamikot" sen usein unohtavat.

Tuo heittämäni arviokin oli vain karkeaa suuntaa antava - perustuen suoraan kuluttajamarkkinoiden kovien levyjen spekseihin ja hintoihin. Skaalautuminen ajoneuvojen panssarointiin voi poiketa ja luultavasti mitä enemmän suojaa halutaan, sitä enemmän painossa on mahdollista säästää käyttämällä eksoottisia materiaaleja. Mutta joka tapauksessa eksoottiset panssarointimateriaalit ovat kustannusmielessä mahdottomuus, jos halpaa pitää saada.

Mie ajattelin lähinnä jotain Kevlarin tapaista , ei keraamista, vuorattas vaunun sisäseinät sillä kriittisistä kohdin.

Kevlar on kallista suhteessa sen suoja-arvoon. Esim. tyypillisen sirpaleliivin suojapaneeleille tulee useampi satanen hintaa, vaikka suojapinta-ala on alle puoli neliömetriä. Ja niistä ampuu kiväärillä läpi edestä ja takaa, että heilahtaa.

Sinänsähän kevlarin kaltaisia materiaaleja käytetään ns. spall linerina, tarkoituksena siis hillitä sekundääriprojektiilien lentelyä ympäriinsä, jos panssarointi läpäistään. Mutta ne ovat vain lisä ja viimeinen silaus panssaroinnille.

1709748389200.png
 
Mie ajattelin lähinnä jotain Kevlarin tapaista , ei keraamista, vuorattas vaunun sisäseinät sillä kriittisistä kohdin.
Jäsen @Huhta ennätti jo kommentoida viestissää samaa asiaa. Tässä omaa rääpimistä aiheesta.
Sisäseinän vuorauksella (liner) ei yleensä pysäytetä läpäisevää projektiilia vaan kavennetaan läpäisystä syntyvää sekundäärisirpaleiden leviämistä. Sekundäärisirpaleet syntyvät lujasta, mutta hauraasta etupanssarista (keraami, metalli tms) iskuaallon heijastumisen vuoksi ja sekundäärisirpaleita yritetään kerätä sisäpinnan kuitilinerilla sekä vaimentaa iskuaalllon heijastumista varsinaisen panssarin takapinnasta, jolloin "lisä-"sirpaleita ei synny. Jos projektiili läpäisee kovan etupanssarin (keraami tai metalli), se läpäisee myös kuitulaminaatin suurella todennälöisyydellä.
Ballistinen kuitulaminaatti delaminoituu (kuitukerrokset irtoavat toisistaan paksuussuunnassa) osuman ympäriltä joltakin alueelta ja siten lähimonisumakesto on niilläkin heikko metallipanssariin verrattuna.
Jotta kuidun hyvä vetolujuus ja muodonmuutosenergian sitomiskyky tulee hyödynnettyä, pitää kuitukomposiittilevyn taipua osumakohdassa eli liikkua paksuussuunnassa, jotta alunperin pituussuutaiset kuidut venyisivät ja siten sitoisivat läpäisevän projektiilin energian. Kuiduilla on huono leikkauslujuus. Sen vuoksi ne vaativat jonkun kovan materiaalin eteensä sirpaleliivejä ja pieniltä sirpaleilta suojaavia kypäriä lukuunottamatta. Niihinkin viritellään / lisätään kovat lisälevyt uhkatason kasvaessa. Sotilaskivääreiden luoteja (rk:sta lähtien) suojaus järkevillä etäisyyksillä kuitikomposiittilaminaateilla edellyttää aina jotain kovaa ja riittävän paksua etukerrosta (keraami / metalli) laminaatin iskupuolella, jotta iskukartion pinta-alaa leviää projektiilin halkaisijaa laajemmalle alueelle laminaatin "etupinnalla" ja laminaatin kuitujen vetolujuuden tuoma energiansitomiskyky tulisi hyödynnettyä.

On todennäköistä, että panssaroidun ajoneuvon metallilevyn paksuuden ja kuitukomposiittitakalevyn paksuuden optimointi niin, että läpäisyä ei synny ja samalla saavutettaisiin merkittävää hyötyä painon suhteen kustannuksista puhumattakaan, on sangen vaikea tehtävä, etenkin, kun uhkia on yleensä laaja kirjo.
 
Tuo heittämäni arviokin oli vain karkeaa suuntaa antava - perustuen suoraan kuluttajamarkkinoiden kovien levyjen spekseihin ja hintoihin. Skaalautuminen ajoneuvojen panssarointiin voi poiketa ja luultavasti mitä enemmän suojaa halutaan, sitä enemmän painossa on mahdollista säästää käyttämällä eksoottisia materiaaleja. Mutta joka tapauksessa eksoottiset panssarointimateriaalit ovat kustannusmielessä mahdottomuus, jos halpaa pitää saada.



Kevlar on kallista suhteessa sen suoja-arvoon. Esim. tyypillisen sirpaleliivin suojapaneeleille tulee useampi satanen hintaa, vaikka suojapinta-ala on alle puoli neliömetriä. Ja niistä ampuu kiväärillä läpi edestä ja takaa, että heilahtaa.

Sinänsähän kevlarin kaltaisia materiaaleja käytetään ns. spall linerina, tarkoituksena siis hillitä sekundääriprojektiilien lentelyä ympäriinsä, jos panssarointi läpäistään. Mutta ne ovat vain lisä ja viimeinen silaus panssaroinnille.

Katso liite: 94733
Mites ajatus, MT-LBssä ei tapahdu tuota sekundääri projektiilien vähennystä spall linerilla tapahdu. Liian ohut panssarointi.
 
Back
Top