MiKu

Jotenkin tulee mieleen että kun panssaroinnista puhutaan niin "nälkä kasvaa syödessä".

Eli jos ajoneuvossa on kevyt panssarointi, niin vääjäämättä päivityksessä halutaan päästä seuraavalle suojaustasolle. Panssarointi lisää painoa, joten moottori vaihtoon ja runkoakin vähän tukevoitetaan. Ja kohta joku keksi että panssarointiahan voisi kasvattaa lisää, jne.

Itselle ei tule mieleen ainuttakaan sotakoneen elinkaaripäivitystä jossa suojausta/varustelua/painoa olisi kevennetty. Yleensä ensimmäinen lisäkerros saattaa tulla vyötärölle jo ennen varsinaisen sarjatuotannon alkamista.
 
SatSotHist kirjoitti:
Jotenkin tulee mieleen että kun panssaroinnista puhutaan niin "nälkä kasvaa syödessä".

Eli jos ajoneuvossa on kevyt panssarointi, niin vääjäämättä päivityksessä halutaan päästä seuraavalle suojaustasolle. Panssarointi lisää painoa, joten moottori vaihtoon ja runkoakin vähän tukevoitetaan. Ja kohta joku keksi että panssarointiahan voisi kasvattaa lisää, jne.

Itselle ei tule mieleen ainuttakaan sotakoneen elinkaaripäivitystä jossa suojausta/varustelua/painoa olisi kevennetty. Yleensä ensimmäinen lisäkerros saattaa tulla vyötärölle jo ennen varsinaisen sarjatuotannon alkamista.
Klikkaa laajentaaksesi...

Teoreettisesti painonpudotuskin voisi olla mahdollista, jos esim. voimapaketti vaihtuu uuteen ja kevyempään tai miehitetty torni miehittämättömään. Mutta harvinaista se taitaa olla.
 
Mikfin70 kirjoitti:
Tuo V/U muoto toimii myös telavehkeen pohjassa ei toki yhtä jyrkkänä kuin akseleilla olevassa vaunussa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Pitää hieman miettiä. Tämä on jatkuvaa iteraatiota ja asioiden miettimistä. Olen halunnut jo vähän aikaa yksinkertaistaa runkoa, mutta oikeita töitä ja siviilielämän härdelliä on ollut sen verta että on jäänyt.
 
1696938088494.png

1696938128973.png
1696938151605.png
 
Viimeksi muokattu:
1696937098800.png
1696937156417.png
1696937175380.png
 
Viimeksi muokattu:
Nopeita kokeiluja. Tehty karkealla solidiverkolla (30 mm) joten en luottaisi tuloksiin, mutta antavat suuntaa.

1) 1x1 m alueella 1000 kg kuorma, kuormakerroin 3x dynaamisuuden takia.

2) 200 mm paksu puunrunko, arvioin vaativan 30 kN voimaa, samalla laitettu maksimivääntö (käytin ällin isointa välitysuhdetta ja Cumminsin vääntöä eli 52*1070/2 Nm).

3) Vedetään 8000 kg painoista kuormaa
 
Pzgnrl kirjoitti:
Nopeita kokeiluja. Tehty karkealla solidiverkolla (30 mm) joten en luottaisi tuloksiin, mutta antavat suuntaa.

1) 1x1 m alueella 1000 kg kuorma, kuormakerroin 3x dynaamisuuden takia.

2) 200 mm paksu puunrunko, arvioin vaativan 30 kN voimaa, samalla laitettu maksimivääntö (käytin ällin isointa välitysuhdetta ja Cumminsin vääntöä eli 52*1070/2 Nm).

3) Vedetään 8000 kg painoista kuormaa
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei ällissä tule vastaan vääntö sekä kyky vetää vaan ongelmat kääntymisen ja pysähtymisen kanssa.
 
Mikfin70 kirjoitti:
Ei ällissä tule vastaan vääntö sekä kyky vetää vaan ongelmat kääntymisen ja pysähtymisen kanssa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Valitettavasti en kykene näillä välineillä simuloimaan Cumminsin + DB-S T300 -moottori-vaihtestoyhdistelmän dynamiikkaa. Nuo tapaukset mitä simuloin ovat lähinnä sitä varten että pystyn hahmottamaan rungon kykyjä sekä heikkoja kohtia.
 
Pzgnrl kirjoitti:
Valitettavasti en kykene näillä välineillä simuloimaan Cumminsin + DB-S T300 -moottori-vaihtestoyhdistelmän dynamiikkaa. Nuo tapaukset mitä simuloin ovat lähinnä sitä varten että pystyn hahmottamaan rungon kykyjä sekä heikkoja kohtia.
Klikkaa laajentaaksesi...
Älliä on kuulemma joskus testattu 155K83 hinauksen.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top